Alkiodiagnostiikka

lokakuu 1, 2019
Alkiodiagnostiikka on menetelmä, joka tutkii munasoluja ja alkioita, mutta miksi? Tässä artikkelissa sen selvitämme.

Alkiodiagnostiikka (PGD) on toimenpide, joka suoritetaan ennen avustettua hedelmöitystä, joka tunnetaan myös keinohedelmöityksenä. Tämä voidaan tehdä silloin, kun nainen on kykenemätön tulemaan raskaaksi luonnollisin keinoin.

Tässä artikkelissa kerromme mitä alkiodiagnostiikka on. Kerromme myös, millaista hyötyä siitä on raskauden kannalta ja mitä menetelmiä lääkärien tulee noudattaa sen onnistumisen takaamiseksi.

Mitä alkiodiagnostiikka on?

alkiodiagnostiikka laboratoriossa

Käytännössä katsoen alkiodiagnostiikassa tutkitaan munasoluja ja alkioita. Tämä tehdään, jotta vältytään istuttamasta alkiota, joka saattaa johtaa aborttiin tai vauvaan, joka ei ole täysin terve.

Tämä on avustetun hedelmöityksen etu. Kun nainen tulee raskaaksi luonnollisesti, hän ei voi valita terveen tai epäterveen alkion välillä. Alkiodiagnostiikka estää kuitenkin vauvaa syntymästä muun muassa Downin syndrooman tai Turnerin oireyhtymän kanssa.

Lue myös: Sukupuolen geneettinen alkuperä: sukupuolikromosomit X ja Y

Menetelmät

Ennen munasolun istuttamista naisen kohtuun, lääkäri suorittaa alkiodiagnostiikan. Tämän tehdäkseen hänen täytyy tehdä in vitro -hedelmöitys ja laittaa hedelmöittyneet munasolut lasikapseliin. Sitten lääkäri odottaa 3-5 päivää analysoidakseen kuinka ne kehittyvät.

Sen jälkeen lääkäri ottaa koepalan jokaisesta alkiosta tarkastellakseen mahdollisia geneettisiä ongelmia. Tämän jälkeen lääkäri valitsee kolme tervettä alkiota ja istuttaa ne naisen kohtuun.

Tässä joitakin yleisimpiä kysymyksiä, joita useimmat ihmiset pohtivat:

Mitä jos nainen ei tule raskaaksi? Täytyykö hänen käydä tämä prosessi läpi uudestaan?

Vastaus on ei. Vaikka istutukseen valitaan vain kolme alkiota, saattaa terveitä alkioita olla monia. Tällaisissa tapauksissa lääkäri voi vapauttaa ne yrittääkseen toimenpidettä uudelleen.

Hyödyllinen menetelmä

keinohedelmöitys

Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen pariskunnille, joilla on suvussa vakavia geneettisiä sairauksia tai jos he kärsivät itse sellaisesta.

Vaikka saatatkin ajatella, että tämä voidaan tehdä vain silloin, kun nainen ei voi tulla raskaaksi luonnollisella tavalla, on se hyödyllinen menetelmä myös sellaisissa tapauksissa, joissa perheessä on mahdollisesti periytyviä sairauksia.

Tällä tavalla lääketieteen asiantuntijat voivat valita terveen alkion, jossa ei ole mitään elämää muuttavaa perinnöllistä sairautta. Luonnollisestikin kyseessä on usein suositeltava menetelmä tällaisissa tilanteissa.

Tämä menetelmä aiheuttaa kuitenkin yhä keskustelua.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Miten taistella väsymystä vastaan raskauden aikana?

Alkiodiagnostiikan etiikka

On yhä joitakin eettisiä vastaväitteitä alkioiden hävittämisen suhteen.

Joissakin tapauksissa ihmiset ovat huolissaan ihmisalkion henkilökohtaisesta ihmisarvosta ja asioiden luonnollisen järjestyksen ylläpitämisestä. Jotkut ihmiset uskovat, että alkiodiagnostiikka on kaikkea tätä vastaan, sillä se antaa lääkärin valita terveimmät alkiot, joissa ei ole mitään geneettisiä muunnoksia.

Tämä on epäilemättä erittäin terve väittely mielessä pidettäväksi.

Ihmiset, jotka ovat tämän toimenpiteen puolella, toivovat kasvattavansa terveen lapsen.

Nykyään tällaisia menetelmiä on olemassa, jotta vauvat eivät syntyisi sellaisten sairauksien kanssa, jotka antavat heille vain rajoitetun elinajan.

Alkiodiagnostiikka on etenkin sellaisille naisille tarjolla oleva vaihtoehto, jotka eivät pysty tulemaan raskaaksi tai jotka pelkäävät lasten saamista, sillä lapsi saattaa periä sairauden. On hyvä pitää mielessä tämä vaihtoehto.

Jos perheessäsi esiintyisi degeneratiivista sairautta, hyödyntäisitkö alkiodiagnostiikkaa? Mitä mieltä olet tästä toimenpiteestä?

  • Alvarado Marambio, José Tomás, & Santos Alcántara, Manuel J.. (2018). Ethical Problems with the Preimplantation Genetic Diagnosis of Human Embryos. Acta bioethica, 24(1), 75-83. https://dx.doi.org/10.4067/S1726-569X2018000100075
  • López, Paul W., López, Rosmary, Noriega, Luis G., & Sepúlveda, Soledad. (2013). Diagnóstico genético preimplantacional: análisis de aneuploidías únicas. Anales de la Facultad de Medicina, 74(1), 11-14. Recuperado en 19 de abril de 2019, de http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1025-55832013000100003&lng=es&tlng=es.
  • Moya-González, Marina, & Ramón-Fernández, Francisca. (2018). El diagnóstico genético preimplantacional: aspectos jurídicos en el derecho español. Revista de Derecho Privado, (34), 87-121. https://dx.doi.org/10.18601/01234366.n34.04