Aktinomykoosi: syyt, diagnoosi ja hoito

24 kesäkuu, 2020
Aktinomykoosi on bakteerin aiheuttama infektio, joka ei ole tarttuva, mutta se on krooninen tauti.

Aktinomykoosi (actinomycosis) on krooninen bakteerin aiheuttama infektio, joka vaikuttaa yleensä kasvojen ja kaulan alueella. Se ei yleensä johda muihin sairauksiin, eikä se ole tarttuva tauti.

Aktinomikoosi johtuu yleensä Actinomyces israeli– nimisen bakteerin aiheuttamasta tulehduksesta. Kyseessä on varsin yleinen organismi, jota esiintyy usein nenässä ja kurkussa.

Kun bakteeri tunkeutuu kasvojen kudoksiin esimerkiksi vamman, leikkauksen tai infektion takia, bakteerit aiheuttavat alueelle paiseen ja tuottavat siihen kovan kohouman, jonka väri voi vaihdella syväpunaisesta purppuranpunaiseksi. Tämä infektio on suhteellisen normaali ilmiö esimerkiksi hampaiden paiseiden tai suun leikkauksen yhteydessä.

Aktinomykoosi vaikuttaa useimmiten kasvojen ja kaulan alueella (actinomycosis cervicofacialis), mutta joskus infektiota voi kuitenkin esiintyä myös rinnassa, vatsassa, lantiolla tai muilla kehon alueilla. Toisaalta tartunta voi vaikuttaa myös tiettyihin naisiin, jotka ovat käyttäneet raskauden ehkäisymenetelmänä hormonikierukkaa.

Aktinomykoosin tyypit

Aktinomykoosia esiintyy yleisimmin aikuisilla miehillä ja se voi ilmetä monella eri tavalla:

  • Kaulan ja kasvojen aktinomykoosi: Tässä aktinomykoosin tapauksessa potilaalla esiintyy turvotusta leuan alueella. Yleisin alkuperä on useimmissa tapauksissa hampaiden karies.
  • Rintakehän aktinomykoosi: Suun eritteiden hengittäminen voi johtaa tähän sekundaariseen keuhkosairauteen.
  • Vatsan alueen aktinomykoosi: Vatsan alueen aktinomykoosi voi puolestaan johtua divertikkeleiden tai umpilisäkkeen limakalvon repeämästä tai myös alueelle kohdistuneesta iskusta.
  • Kohdun aktinomykoosi: Tätä aktinomykoosin muotoa esiintyy naisilla, joilla on tai on ollut hormonikierukka. Sen oireita ovat emättimestä peräisin oleva vuoto sekä lantion tai vatsan alueen kipu.
  • Yleistynyt aktinomykoosi: Tämä tartunta leviää verenkierron kautta lukuisiin kehon osiin. Potilaalla voi esiintyä erilaisia oireita, kuten selkäkipua, päänsärkyä tai vatsakipua.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 5 kotihoitoa blastomykoosin aiheuttaman sieni-infektion helpottamiseksi

Aktinomykoosin diagnoosi

Aktinomykoosin diagnoosi vahvistetaan mikroskopialla ja ysköksestä otetulla viljelyllä, mädästä otetulla viljelyllä tai biopsialla

Diagnoosi vahvistetaan tunnistamalla tulehduksen aiheuttanut bakteeri A. israelii mikroskopialla ja ysköksestä otetulla viljelyllä, mädästä otetulla viljelyllä tai biopsialla. Kuvantaminen tehdään usein tulosten perusteella.

Vauriot voivat simuloida pahanlaatuisia leviämiä. Keuhkovauriot on erotettava syövän ja tuberkuloosin aiheuttamista vaurioista. Suurin osa vatsassa vaikuttavista aktinomykoosin tyypeistä on vaikea diagnosoida, lukuunottamatta laparotomiaa.

Tauti etenee hitaasti ja ennuste liittyy suoraan varhaiseen diagnoosiin; mitä aikaisemmassa vaiheessa tauti havaitaan, sitä tehokkaampi ja onnistuneempi sen hoito myös on. Lisäksi kaikkein paras ennuste on kaulassa ja kasvoissa vaikuttavalla aktinomykoosilla.

Aktinomykoosi kuitenkin pahenee asteittain rintakehässä ja vatsassa sekä bakteeri-infektion yleistyneessä muodossa, etenkin silloin, jos se on päässyt vaikuttamaan keskushermostoon.

Aktinomykoosin hoito

Aktinomykoosin hoito vaatii yleensä antibiootteja useiden viikkojen tai jopa kuukausien ajan

Aktinomykoosin hoito voi olla farmakologista ja kirurgista:

Lääkehoito

Aktinomykoosin hoito vaatii yleensä antibiootteja useiden kuukausien ajan; joissakin tapauksissa potilaalle voidaan määrätä jopa vuoden mittainen antibioottikuuri.

Ensisijaiset antibiootit aktinomykoosin hoidossa ovat:

  • Penisilliinityyppiset beetalaktaamiantibiootit joko parenteraalisesti tai suun kautta. Allergisilla potilailla kuurina voidaan kuitenkin käyttää:
  • Makrolidit: erytromysiini ja atsitromysiini.
  • Linkosamiinit: klindamysiini tai linkomysiini.
  • Tetrasykliinit.

Antibioottihoidon kestoa tulisi pidentää 2–6 viikkoon tapauskohtaisesti. Ensimmäisinä päivinä se voi kuitenkin olla parenteraalinen ja muuttua myöhemmin suun kautta otettavaksi antibioottikuuriksi hoidon evoluutiosta riippuen. Joissakin tapauksissa potilaalle voidaan myös määrätä suun kautta otettavia antibiootteja yli 12 kuukauden ajan.

Suositeltu penisilliinin G -annos on 20 miljoonaa yksikköä 24 tunnissa. Tapauksissa, joissa infektiota vasta epäillään, antibioottien käyttöä ei suositella ennen kuin potilaalta on otettu näyte tulehduksen aiheuttajan eristämiseksi. Laskimonsisäistä hoitoa suositellaan potilaille, joilla bakteeritulehdus on osoittautunut vakavammaksi sairaudeksi.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Mikrobilääkkeet: mitä varten ne ovat?

Kirurginen hoito

Naisille, joilla on gynekologinen tai lantion aktinomykoosi, kirurginen hoito koostuu obstruktiivisten oireiden hoidosta. Tätä varten nesteiden poisto tehdään infektion sijaintipaikkaan.

Lisäksi obstruktiivisten komplikaatioiden hoitoa tulisi seurata pitkään antibioottihoidolla. Tämän menetelmän tarkoituksena on välttää taudin vakavia komplikaatioita.

Rintakehän aktinomykoosin tapauksessa potilaalle suoritetaan nesteiden poisto ja obstruktiiviset komplikaatiot hoidetaan. Näitä menetelmiä seuraa antibioottikuuri. Kaikissa tapauksissa myös vierasesineen bronkoskooppinen poisto on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi.

Yhteenveto

Aktinomykoosi on harvinainen ja krooninen sairaus, jonka aiheuttaa useimmissa tapauksissa Actinomyces israeli– niminen bakteeri. Tiedämme myös , että tämä bakteeri asuttaa yleensä ihmisen suussa ja kurkussa sekä toisinaan myös kehon muissa osissa, kuten rintakehässä tai kohdussa.

Aktinomykoosia esiintyy useita eri tyyppejä, mutta näistä yleisin on kaulan ja kasvojen alueella esiintyvä aktinomykoosi. Tästä samaisesta syystä taudin oikea diagnoosi on tärkeää, jotta lääkäri voi määrätä kullekin potilaalle juuri infektion tyyppiin sopivan hoidon.

Taudinkuvaan kuuluu bakteerin aiheuttama paise tulehtuneella alueella, jonka väri voi vaihdella syvänpunaisesta purppuranpunaiseen. Paise voi olla kova tai tuottaa mätää. Laboratorion suorittama bakteeriviljelmä joko ysköksestä tai mädästä on tehokas keino oikean bakteerityypin tunnistamiseksi ja tätä kautta oikean antibioottihoidon määräämiseksi.

  • Herrero Martínez, J. A., Gómez Gómez, J., García Vázquez, E., & Hernández Torres, A. (2014). Actinomicosis. Medicine (Spain). https://doi.org/10.1016/S0304-5412(14)70794-2

  • Marenco, E. R., Rozier, E. G., & De Crescenzo, S. (1972). Actinomicosis abdominal. Prensa Medica Argentina.

  • Faba B., R., Wolff R., M., Lobos R., G., Peña G., P., & Trujillo V., S. (2014). Actinomicosis torácica por actinomyces odontolyticus. Rev. Chil. Enferm. Respir.