Lankaterapiaa: neulomisen hyödyt
Neulominen. Kun kuulet tämän sanan tuo se ehkä mieleen kuvan mummelista kiikkustuolissa neulomassa villapaitaa jollekin perheenjäsenelle… Neulominen on kuitenkin muuttunut isoäitien harrastuksesta muodikkaaksi ilmiöksi ja yhä useampi meistä tarttuu puikkoihin. Neulominen on loistava keino kehittää kädentaitoja, luoda uutta ja oppia. Neulomisella onkin monia hyötyjä fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta. Haluatko kuulla lisää, mitä ovat muut neulomisen hyödyt?
Tässä artikkelissa kutsumme sinut oppimaan kaiken neulomisesta, tästä perinteisestä harrastuksesta, joka on ainutlaatuinen keino kehittää taitoja ja puuhastella mukavan asian parissa. Seuraavaksi esittelemme neulomisen hyödyt niin fyysiselle kuin psyykkisellekin terveydelle.
Neulomisen hyödyt – positiivinen vaikutus aivoihin
Kiepautus vasemmalle, kiepautus oikealle, nappaa hauskanväristä villalankaa hyppysiisi ja luo jännittäviä väriyhdistelmiä. Neulomisen oppiminen ottaa muutaman hetken, mutta perussilmukoita on helppo tehdä. Taitojaan voi kehittää ajan mittaan, ja kauniit, monimutkaiset neulekuviot on syytä opetella vasta kun alkeet ovat hallussa. Neulominen vaati rytmiä, aivojen vireyttä ja sorminäppäryyttä. Tunnet suurta tyydytystä saadessasi pitkän projektin valmiiksi ja tietäessäsi, että teit kaiken aivan itse alusta alkaen. Voit neuloa ihania lahjoja ystäville ja perheelle.
Neulominen on sosiaalinen ilmiö, jota monet kutsuvat lankaterapiaksi. Neulomisella on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia ja se sopii lähes kaikille. Lapset ja aikuiset, vanhat ja nuoret, miehet ja naiset voivat harrastaa sitä. Se sopii oivallisesti mm. stressin lievittämiseen.
1. Neulominen harjoittaa kumpaakin aivolohkoa
Neulominen on periaatteessa hyvin yksinkertaista tekemistä, jossa työvälineinä ovat puikot ja materiaalina lanka, jota neulotaan uuteen muotoon. Neulominen parantaa kuitenkin aivolohkojen koordinaatiokykyä. Mitä monimutkaisempaa neulominen on, sitä enemmän harjoitat aivojasi ja koordinaatiokykyäsi.
Neulominen on terapeuttista puuhaa monelle motorisista ongelmista kärsiville. Sen on todettu parantavan keskittymiskykyä psyykkisistä ongelmista kärsivillä lapsilla.
2. Neulominen auttaa vähentämään stressiä
Nykyisin kaverit kerääntyvät yhteen neulomaan ja rupattelemaan, neulomispiirit ovat myös yleistymässä. Voit napata kaverin mukaan ja neuloa vaikka puistonpenkillä kauniilla säällä. Neulominen rentouttaa ja auttaa poistamaan stressiä, sillä vaikka se on aktiivista tekemistä, se on myös hyvin rauhoittavaa.
Käsien käyttö ja huomion keskittäminen neulomiseen tyynnyttää mielen, eikä ajatus harhaile levottomana ympäriinsä. Se sopiikin mahtavasti stressistä ja ahdistuksesta kärsiville.
3. Neulominen parantaa mielialaa
Kuten mainitsimme edellä, neulomista harrastavat kerääntyvät usein yhteen rupattelemaan ja jakamaan neulomisvinkkejä ja -ohjeita. Neulominen edistää sosiaalista kanssakäymistä, sytyttää uusia kaverisuhteita ja tuo ihmiset yhteen. Sinun ei kuitenkaan tarvitse lähteä kotoa neuloaksesi, jos viihdyt hyvin omassa seurassasi. Myös yksin neulomisella on positiivinen vaikutus mielialaan, sillä se lisää endorfiinin tuotantoa ja rentouttaa.
4. Neulominen kehittää motorisia taitoja
Olet ehkä huomannutkin, miten ketterästi isoäidin sormet työskentelevät hänen neuloessaan. Vanhemmat ihmiset kärsivät usein reumasairauksista, mutta neulominen voi ehkäistä näiden esiintymistä, sillä se pitää kädet liikkuvaisina.
Se on harrastus, joka pitää kädet liikkeessä ja estää niitä muuttumasta jäykiksi. Käsien ja sormien liikuttaminen lämmittelee lihaksia, jolloin mahdollinen kipu heikkenee. Neulomista kannattaa harrastaa tunti päivässä, mikäli kädet ovat muuttuneet jäykiksi ja kipuileviksi. Niveltulehduksesta kärsivien ei kannata kuitenkaan rasittaa sormien niveliä liikaa, kymmenisen minuuttia neulomista riittänee.
Neulominen parantaa lasten motorisia taitoja ja auttaa heitä parantamaan kirjoitustaitojaan.
5. Neulominen nostaa itseluottamusta
Saatat ihmetellä, miten jokin niinkin yksinkertainen asia kuin neulominen voi nostattaa itseluottamusta, mutta näin se vain on. Se ei ole pelkkä harrastus, sillä siinä on selkeä tavoite: kaulaliina, lapaset, peitto tai villapaita. Vaatteen tuottaminen itse ja viimeistely on palkitsevaa puuhaa, sillä asetat itsellesi tavoitteen ja saavutat sen. Näet konkreettisesti oman työsi tuloksen.
On myös tyydyttävää lahjoittaa rakkaalle ihmisille itse tekemäsi vaate tai asuste, jonka parissa olet viettänyt monta tuntia. Tämä on enemmän kuin pelkkä lahja: jaat samalla aikaasi, mielikuvituksesi ja tunteesi.
Kuten huomaat, neulomisen hyödyt ovat monimuotoiset, eikä neulominen ole pelkästään vanhojen mammojen harrastus. Aikoinaan neulominen oli suosittua kaikenikäisten parissa, kunnes se jäi unholaan. Nykyään kutominen on onneksi taas muodikasta, ja mikä parasta, se on luovaa, hauskaa, sosiaalista ja stimuloivaa tekemistä. Neulomista voi harrastaa telkkarin edessä, musiikkia kuunnellen, kahvilassa tai ystävien kanssa jutellessa. Nappaa vain keskeneräinen työ mukaan kassiin ja olet valmis neulomaan missä vain!
Neulominen. Kun kuulet tämän sanan tuo se ehkä mieleen kuvan mummelista kiikkustuolissa neulomassa villapaitaa jollekin perheenjäsenelle… Neulominen on kuitenkin muuttunut isoäitien harrastuksesta muodikkaaksi ilmiöksi ja yhä useampi meistä tarttuu puikkoihin. Neulominen on loistava keino kehittää kädentaitoja, luoda uutta ja oppia. Neulomisella onkin monia hyötyjä fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta. Haluatko kuulla lisää, mitä ovat muut neulomisen hyödyt?
Tässä artikkelissa kutsumme sinut oppimaan kaiken neulomisesta, tästä perinteisestä harrastuksesta, joka on ainutlaatuinen keino kehittää taitoja ja puuhastella mukavan asian parissa. Seuraavaksi esittelemme neulomisen hyödyt niin fyysiselle kuin psyykkisellekin terveydelle.
Neulomisen hyödyt – positiivinen vaikutus aivoihin
Kiepautus vasemmalle, kiepautus oikealle, nappaa hauskanväristä villalankaa hyppysiisi ja luo jännittäviä väriyhdistelmiä. Neulomisen oppiminen ottaa muutaman hetken, mutta perussilmukoita on helppo tehdä. Taitojaan voi kehittää ajan mittaan, ja kauniit, monimutkaiset neulekuviot on syytä opetella vasta kun alkeet ovat hallussa. Neulominen vaati rytmiä, aivojen vireyttä ja sorminäppäryyttä. Tunnet suurta tyydytystä saadessasi pitkän projektin valmiiksi ja tietäessäsi, että teit kaiken aivan itse alusta alkaen. Voit neuloa ihania lahjoja ystäville ja perheelle.
Neulominen on sosiaalinen ilmiö, jota monet kutsuvat lankaterapiaksi. Neulomisella on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia ja se sopii lähes kaikille. Lapset ja aikuiset, vanhat ja nuoret, miehet ja naiset voivat harrastaa sitä. Se sopii oivallisesti mm. stressin lievittämiseen.
1. Neulominen harjoittaa kumpaakin aivolohkoa
Neulominen on periaatteessa hyvin yksinkertaista tekemistä, jossa työvälineinä ovat puikot ja materiaalina lanka, jota neulotaan uuteen muotoon. Neulominen parantaa kuitenkin aivolohkojen koordinaatiokykyä. Mitä monimutkaisempaa neulominen on, sitä enemmän harjoitat aivojasi ja koordinaatiokykyäsi.
Neulominen on terapeuttista puuhaa monelle motorisista ongelmista kärsiville. Sen on todettu parantavan keskittymiskykyä psyykkisistä ongelmista kärsivillä lapsilla.
2. Neulominen auttaa vähentämään stressiä
Nykyisin kaverit kerääntyvät yhteen neulomaan ja rupattelemaan, neulomispiirit ovat myös yleistymässä. Voit napata kaverin mukaan ja neuloa vaikka puistonpenkillä kauniilla säällä. Neulominen rentouttaa ja auttaa poistamaan stressiä, sillä vaikka se on aktiivista tekemistä, se on myös hyvin rauhoittavaa.
Käsien käyttö ja huomion keskittäminen neulomiseen tyynnyttää mielen, eikä ajatus harhaile levottomana ympäriinsä. Se sopiikin mahtavasti stressistä ja ahdistuksesta kärsiville.
3. Neulominen parantaa mielialaa
Kuten mainitsimme edellä, neulomista harrastavat kerääntyvät usein yhteen rupattelemaan ja jakamaan neulomisvinkkejä ja -ohjeita. Neulominen edistää sosiaalista kanssakäymistä, sytyttää uusia kaverisuhteita ja tuo ihmiset yhteen. Sinun ei kuitenkaan tarvitse lähteä kotoa neuloaksesi, jos viihdyt hyvin omassa seurassasi. Myös yksin neulomisella on positiivinen vaikutus mielialaan, sillä se lisää endorfiinin tuotantoa ja rentouttaa.
4. Neulominen kehittää motorisia taitoja
Olet ehkä huomannutkin, miten ketterästi isoäidin sormet työskentelevät hänen neuloessaan. Vanhemmat ihmiset kärsivät usein reumasairauksista, mutta neulominen voi ehkäistä näiden esiintymistä, sillä se pitää kädet liikkuvaisina.
Se on harrastus, joka pitää kädet liikkeessä ja estää niitä muuttumasta jäykiksi. Käsien ja sormien liikuttaminen lämmittelee lihaksia, jolloin mahdollinen kipu heikkenee. Neulomista kannattaa harrastaa tunti päivässä, mikäli kädet ovat muuttuneet jäykiksi ja kipuileviksi. Niveltulehduksesta kärsivien ei kannata kuitenkaan rasittaa sormien niveliä liikaa, kymmenisen minuuttia neulomista riittänee.
Neulominen parantaa lasten motorisia taitoja ja auttaa heitä parantamaan kirjoitustaitojaan.
5. Neulominen nostaa itseluottamusta
Saatat ihmetellä, miten jokin niinkin yksinkertainen asia kuin neulominen voi nostattaa itseluottamusta, mutta näin se vain on. Se ei ole pelkkä harrastus, sillä siinä on selkeä tavoite: kaulaliina, lapaset, peitto tai villapaita. Vaatteen tuottaminen itse ja viimeistely on palkitsevaa puuhaa, sillä asetat itsellesi tavoitteen ja saavutat sen. Näet konkreettisesti oman työsi tuloksen.
On myös tyydyttävää lahjoittaa rakkaalle ihmisille itse tekemäsi vaate tai asuste, jonka parissa olet viettänyt monta tuntia. Tämä on enemmän kuin pelkkä lahja: jaat samalla aikaasi, mielikuvituksesi ja tunteesi.
Kuten huomaat, neulomisen hyödyt ovat monimuotoiset, eikä neulominen ole pelkästään vanhojen mammojen harrastus. Aikoinaan neulominen oli suosittua kaikenikäisten parissa, kunnes se jäi unholaan. Nykyään kutominen on onneksi taas muodikasta, ja mikä parasta, se on luovaa, hauskaa, sosiaalista ja stimuloivaa tekemistä. Neulomista voi harrastaa telkkarin edessä, musiikkia kuunnellen, kahvilassa tai ystävien kanssa jutellessa. Nappaa vain keskeneräinen työ mukaan kassiin ja olet valmis neulomaan missä vain!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Baxendale, S. (2019). Ability to knit may be impaired following right temporal lobe resection for drug-resistant epilepsy. Epilepsy & Behavior Case Reports, 11, 22–25. https://doi.org/10.1016/j.ebcr.2018.10.001
- Brosseau, L., & Léonard, G. (2017). Knitting as a Promising Pain Self-Management Strategy for Older Women With Osteoarthritis of the Hand. JCR: Journal of Clinical Rheumatology, 23(3), 179–180. https://doi.org/10.1097/rhu.0000000000000503
- Clave-Brule, M., Mazloum, A., Park, R. J., Harbottle, E. J., & Birmingham, C. L. (2009). Managing anxiety in eating disorders with knitting. Eating and Weight Disorders – Studies on Anorexia, Bulimia and Obesity, 14(1), e1–e5. https://doi.org/10.1007/bf03354620
- Collier, A. F. (2011). The Well-Being of Women Who Create With Textiles: Implications for Art Therapy. Art Therapy, 28(3), 104–112. https://doi.org/10.1080/07421656.2011.597025
- Corkhill, B., Hemmings, J., Maddock, A., & Riley, J. (2014). Knitting and Well-being. TEXTILE, 12(1), 34–57. https://doi.org/10.2752/175183514×13916051793433
- Fraser, C., & Keating, M. (2014). The Effect of a Creative Art Program on Self-Esteem, Hope, Perceived Social Support, and Self-Efficacy in Individuals With Multiple Sclerosis. Journal of Neuroscience Nursing, 46(6), 330–336. https://doi.org/10.1097/jnn.0000000000000094
- Guitard, P., Brosseau, L., Wells, G. A., Paquet, N., Paterson, G., Toupin-April, K. et al. (2018). The knitting community-based trial for older women with osteoarthritis of the hands: design and rationale of a randomized controlled trial. BMC Musculoskeletal Disorders, 19(1). https://doi.org/10.1186/s12891-018-1965-2
- Riley, J., Corkhill, B., & Morris, C. (2013). The Benefits of Knitting for Personal and Social Wellbeing in Adulthood: Findings from an International Survey. British Journal of Occupational Therapy, 76(2), 50–57. https://doi.org/10.4276/030802213×13603244419077
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.