5 poikkeavaa päänsäryn laukaisijaa
Jokainen on kärsinyt päänsärystä joskus, mutta mikä säryn aiheuttaa? Usein mieleen nousee ensimmäiseksi väsymys, stressi, korkea verenpaine ja huono ryhti. On kuitenkin olemassa monia muita syitä päänsäryn syntyyn, etkä välttämättä ole tietoinen niistä kaikista.
Päänsärky on erittäin yleinen oire, jota liki jokainen ihminen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa, naiset useammin kuin miehet. Pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä: lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta joko hampaiden tai purennan vikana. Itse aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.
Tässä artikkelissa keskitymme harvinaisempiin päänsäryn aiheuttajiin, jotta osaat tulevaisuudessa tunnistaa, mikä säryn laukaisee omalla kohdallasi. Jatka siis lukemista!
1. Fyysinen rasitus päänsäryn aiheuttajana
Tämäntyyppistä päänsärkyä kutsutaan asiantuntijoiden piirissä “yskäpäänsäryksi”. Säryn muoto on yleinen, etenkin flunssakausina ja allergioiden aikaan. Päänsäryn laukaisevat usein:
- Kova yskiminen.
- Aivastelu monta kertaa päivässä.
- Jatkuva nenän niistäminen.
- Pitkittynyt itkeminen.
Kuten voit nähdä ylläolevasta listasta, johtuu tämäntyylinen päänsärky usein normaalista fyysisestä rasituksesta. Ongelma voi muuttua todella inhottavaksi, mikäli kärsit jäytävästä särystä. Olet varmasti kokenut flunssan yhteydessä päänsärkyä. Jatkuva niistäminen, yskiminen ja aivastelu saa olon tukkoisen surkeaksi ja särkeväksi.
2. Kylmyys
Lääkärit kutsuvat tätä päänsärkyä kylmän lämpötilan laukaisemaksi päänsäryksi. Tällainen päänsärky on harvinaisempaa, mutta monet ovat kokeneet sen ainakin kerran elämässään. Mikä sen aiheuttaa?
- Kylmälle lämpötilalle altistuminen. Tämä on yleistä esimerkiksi kesällä, kun sisätilojen ilmastointilaitteet ovat täysillä ja viilentävät lämpötilan lähes kylmäksi.
- Kylmien suihkujen ottaminen.
- Sadekuuroissa kastuminen.
- Kylmien juomien nauttiminen.
Tämäntyyppinen päänsärky on yleistä etenkin sellaisilla ihmisillä, jotka kärsivät migreeneistä.
3. Paine
Tämä on yleinen ongelma, josta kaikki eivät välttämättä ole tietoisia. Päänsärky saattaa yllättää illalla, kun päähän on kohdistunut painetta monen tunnin ajan. Osaatko arvata, mitkä asiat voivat aiheuttaa painepäänsärkyä?- Kypärän tai hatun käyttäminen monta tuntia päivässä.
- Hiuspannat voivat aiheuttaa päänsärkyä, jos niitä käyttää koko päivän.
- Aurinkolasit, lukulasit ja sukelluslasit voivat myös aiheuttaa päänsärkyä.
4. Nukkuminen
Nukkuminen voi aiheuttaa inhottavia päänsärkyjä kaikenikäisille. Nämä asiat laukaisevat päänsärkyä unen yhteydessä:
- Saatat herätä keskellä yötä päänsärkyyn, joka ei ole vakavaa, mutta voi saada olon epämukavaksi. Et ehkä saa unenpäästä kiinni kuin vasta puolen tunnin kuluttua.
- Päänsärkyä esiintyy myös iltapäivän torkkuhetken jälkeen. Saatat herätä tokkuraisena ja tukkoisena, olo voi tuntua huteralta ja päätä särkee.
- Unesta aiheutuvat päänsäryt eivät yleensä toistu jatkuvasti, ne ovat harmittomia, eikä niiden tarkkaa syytä tunneta.
5. Elektroniset laitteet
Elektroniset laitteet aiheuttavat suuren osan päänsärkytapauksista ja päänsäryn määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Lääkärit varoittavatkin ihmisiä käyttämästä puhelimia, läppäreitä ja tabletteja liikaa, sillä niillä voi olla elämänlaatua heikentävä vaikutus.
On tärkeää olla tietoinen siitä, että elektroniset laitteet lähettävät elektromagneettista säteilyä, joka voi aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä ja nostattaa päänsäryn.
Pidä seuraavat seikat mielessä:
- Michiganin yliopistossa suoritetun tutkimuksen mukaan vietämme 5-6 tuntia päivästä tietokoneen edessä. Se, kuinka paljon aikaa vietämme puhelinta räpläten ei ole tiedossa, mutta yhdessä tietokoneajan kanssa elektronisten laitteiden kanssa viettämämme aika nousee korkeisiin lukemiin. Tuloksena on silmien väsyminen ja punoitus, niska- ja selkäkivut, sekä tietysti päänsärky.
- Välttääksesi elektronisten laitteiden käytöstä aiheutuvat terveyshaitat, asiantuntijat suosittelevat näyttöjen kirkkauden alentamista. Tietokone kannattaa myös asettaa pöydälle niin, että se on silmien tason alapuolella eikä täytä koko näkökenttää. Älä tarkastele puhelinta kirkkaassa päivänvalossa. Auringonvalon ja näytön valon yhdistelmä laukaisevat helposti päänsäryn. Odota, että olet sisätiloissa ennen puhelimen tarkastamista.
- Pidä 20 minuutin tauko elektronisten laitteiden käytöstä säännöllisesti. Jos teet töitä tietokoneella, on tärkeää pitää 3 minuutin tauko 20 minuutin välein. Siirrä katse pois ruudusta, katsele ulos ikkunasta tai keskitä katse kaukaisempaan kohteeseen rentouttaaksesi silmiäsi. Kävele hetken aikaa ja venyttele niskaa. Muista, että silmien räpyttäminen usein on tärkeää, sillä se pitää silmät kosteutettuina. Kun tuijotamme elektronisia laitteita, on tapanamme räpytellä vähemmän. Silmien rasittuminen johtaa nopeasti päänsärkyyn, joten muista rentouttaa silmät.
Kuten tästä artikkelista käy ilmi, voi päänsärkyä ilmetä monen eri syyn johdosta. Nyt kun tiedät näistä päänsäryn aiheuttajista, voit ehkäistä päänsäryn syntyä.
Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä, johon ei liity muita oireita, on turvallista seurata ja tarvittaessa hoitaa tulehduskipulääkkeillä. Rentouttava voimistelu ja liikunta työasentojen muuttaminen, unirytmin korjaaminen, kipualueen hieronta ja lämmitys voivat lievittää ja ehkäistä oireita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Britton, T. C. (2017). Headache. In The Neurosciences and the Practice of Aviation Medicine (pp. 325–346). CRC Press. https://doi.org/10.1201/9781315238166
- Olesen, J. (2008, May). The international classification of headache disorders. Headache. https://doi.org/10.1111/j.1526-4610.2008.01121.x
- Murinova, N., & Krashin, D. (2015, May 1). Chronic Daily Headache. Physical Medicine and Rehabilitation Clinics of North America. W.B. Saunders. https://doi.org/10.1016/j.pmr.2015.01.001
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.