Logo image
Logo image

5 ohjetta minkä tahansa väittelyn voittamiseksi

3 minuuttia
Kun olemme keskellä väittelyä, sanat tulisi valita huolella ja viisaasti, jotta tilanne ei menisi pahemmaksi. Siten voidaan päästä paremmin yhteisymmärrykseen.
5 ohjetta minkä tahansa väittelyn voittamiseksi
Viimeisin päivitys: 27 helmikuuta, 2019

Väittely on joskus välttämätöntä. Haluaisitko pystyä voittamaan minkä tahansa eteesi sattuvan väittelyn?

Huolimatta siitä, että kukaan ei yleensä opeta riitelyä terveellisellä tavalla, jotta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen, on olemassa useita avaintekijöitä, jotka voivat olla tällaisessa tilanteessa avuksi.

Ensinnäkin tulee ymmärtää se, että suurimmat viholliset kunnioittavan ja rakentavan argumentoinnin kannalta ovat negatiiviset tunteet.

Erimielisyys ja väittely parisuhteessa, tai väärinymmärrys työkaverin tai pomon kanssa, ovat tilanteita, jotka saavat usein ihmisen tuntemaan olonsa epämukavaksi, ärsyyntyneeksi, turhautuneeksi tai jopa vihaiseksi.

Näiden tunteiden hallinta tarjoaa oikeanlaista mielenrauhaa, jonka avulla voit olla tehokkaampi silloin, kun tilanteena on riita, ja ne mahdollistavat mistä tahansa kiistasta lähtemisen voittajan tunteella.

Me ehdotammekin siis, että jatkat lukemista, sillä tässä tulevat viisi parasta vinkkiä minkä tahansa väittelyn hoitamiseksi hyvin!

1. Älä hyökkää – riiteleminen ja väittely on myös kuuntelemista ja toisen ihmisen huomioon ottamista.

Riitaa ei voiteta hyökkäämällä. Se voitetaankin sen sijaan hyvillä argumenteilla ja karismalla, jota on sellaisella ihmisellä, joka tuntee olevansa tarpeeksi varma itsestään pystyäkseen vaikuttamaan toiseen ihmiseen.

  • On tärkeää, että ymmärretään seuraava asia: hyökkäykset, halveksunta, huutaminen ja syytökset eivät toimi minkään hyvän edistäjinä väittelyssä. Lisäksi ne tulevat vain voimistumaan, kunnes ollaan sellaisessa pisteessä, josta ei ole enää paluuta. Ne eivät ole hyödyllisiä.
  • Vaikka tämän tyyppinen intensiivinen vuoropuhelu onkin osa erimielisyyttä – tai sellaista tilannetta, joka meitä häiritsee tai loukkaa – on tärkeää, että sitä ei muuteta miksikään henkilökohtaiseksi asiaksi.
  • Yritä pitää pääsi kylmänä, sydämesi lämpimänä ja äänesi jämäkkänä.

Älä koskaan unohda ottaa huomioon edessäsi olevaa ihmistä, jos haluat voittaa eteesi tulevat väittelyt. Jos negatiiviset tunteet hallitsevat sinua, lakkaat kuuntelemasta, ja kun lakkaat kuuntelemasta, et anna sellaisia argumentteja, jotka ovat loogisia tai päteviä. Väittely muuttuu riidaksi.

2. Riidassa on parempi kysyä “miten” kuin “miksi”

Some figure

Tämä saattaa tuntua hölmöltä, mutta riidan keskellä voidaan käyttää sellaisia sanoja, jotka auttavat “saamaan toisen ihmisen sijoiltaan”. Tämä pakottaa toisen tulemaan tietoiseksi jostakin syvällisemmästä.

Katsotaan sitten erästä esimerkkiä. Kuvittele, että olet keskellä riitaa kumppanisi kanssa, ja sanot sitten seuraavaan tapaan:

  • Miksi jätät minut ulkopuolelle, kun teet päätöksiä? Miksi teit tuon asian ilman, että sanoit minulle mitään?

Kaikkein tavallisinta on se, että tämän tyyppisen kysymyksen edessä kumppanisi antaa klassisia vastauksia, jotka olet jo voinut kuvitella etukäteen.

Mieti kuitenkin, mitä saattaisi tapahtua, jos sanoisit sen sijaan seuraavalla tavalla:

  • Kuinka ajattelet, että minusta tuntuu, kun toimit ilman, että otat minua huomioon?

3. Älä ajattele “oikeassa olemista” – ajattele sopimukseen pääsemistä.

Some figure

Riidan tarkoituksena ei ole pakottaa omia mielipiteitä toiselle osapuolelle. Se, mitä todella näissä tilanteissa haluamme, on tämä:

  • Että toinen ihminen tulee tietoiseksi sinun näkökulmastasi.
  • Että et pahenna tilannetta.
  • Että molemmat muututte vahvemmiksi yhteisymmärrykseen pääsemisen jälkeen.

4. Hallitse äänensävyäsi, ole varma ja vältä itsesi toistamista.

Sellaiset lauseet kuten “Sinä et ymmärrä minua”, “Sinä et tiedä, mistä puhut”, tai vain sellaiset sanat kuten “sinä et”, jo laittavat esteen dialogin eteen.

Lisäksi olet jo saanut negatiivisen tunteen mukaan keskusteluun.

  • Puhu varmuudella. Ole jämäkkä mutta empaattinen toista osapuolta kohtaan.
  • Sen sijaan, että aloittaisit lauseet sanomalla “sinä et”, olisi aina parempi sanoa “Minä tiedän, mitä tarkoitat, ja ymmärrän”.
  • Varmista, että äänesi on rentoutunut, että et panikoi, ja että aina näytät, että olet vastaanottavainen ja ystävällinen.
  • Vaikka ei tulisi jättää huomiotta tunnetasoa missään vaiheessa, on myös tärkeää käyttää logiikkaa.
  • Jossakin pisteessä tulee luultavasti eteen se, että joku antaa epäloogisen argumentin. Ole valppaana tämän huomaamiseksi, ja saa toinenkin huomaamaan se.

5. Väittele ja anna ideoita, jotka rohkaisevat empatiaa toiselta ihmiseltä.

Some figure

Yksi kaikkein tavallisimmista ongelmista, joita usein ilmenee, kun yritetään voittaa väittely, on se, että ei tiedetä, kuinka riidellään.

  • Keräämme paljon ideoita, tunteita ja ajatuksia mieleemme, mutta emme pysty laittamaan niitä selkeään järjestykseen, jotta ne voitaisiin esittää väittelyssä itsevarmuudella, rauhallisesti ja tarkkuudella.
  • Meidän tulee oppia organisoimaan ideamme, jotta voisimme ilmaista ne selkeästi, tiiviisti ja turvallisesti.

Samaan aikaan toinen järkevä idea on sanoa sellaisia lauseita, jotka “velvoittavat” toista ihmistä antamaan empatiaa.

Tässä on eräitä yksinkertaisia esimerkkejä:

  • “Ymmärrät minua, ja sinä tiedät, mitä tarkoitan.”
  • “Olet älykäs ihminen, ja ymmärrät minun asemaani.”

Tiivistäen on siis tärkeää opetella väittelemään viisaalla tavalla. Tämä kuitenkin vaatii aikaa ja myös tunneälyä.

Ole riidassa rauhallisesti, kunnioittavasti ja hyvillä argumenteilla, ja pystyt lopettamaan väittelyn voittotunnelmissa niin, että pääset toisen osapuolen kanssa yhteisymmärrykseen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


Andriessen, J., & Baker, M. (2014). Arguing to learn. In The Cambridge Handbook of the Learning Sciences, Second Edition. https://doi.org/10.1017/CBO9781139519526.027

Fine, G. A., & Billig, M. (2006). Arguing and Thinking: A Rhetorical Approach to Social Psychology. Contemporary Sociology. https://doi.org/10.2307/2074146


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.