Logo image
Logo image

5 konseptia, jotka lapsille tulee opettaa

3 minuuttia
5 konseptia, jotka lapsille tulee opettaa
Viimeisin päivitys: 05 maaliskuuta, 2019

Lasten kasvattaminen ei ole aina helppoa. Lasten mukana ei tule käyttöohjetta ja vanhemmat voivat tuntea olevansa hakoteillä. Vanhemmat haluavat kasvattaa lapsistaan onnellisia, terveitä aikuisia. Tässä artikkelissa kerromme viidestä konseptista, jotka kaikille lapsille tulee opettaa.

Jokainen tekee virheitä niin yksilönä kuin vanhempana, eikä aina voi saavuttaa itselleen asettamia tavoitteita. Vanhemmat saattavat pelätä, etteivät pysty täyttämään lapsen vaatimuksia. Yksi asia on kuitenkin selvää, mitä tulee vanhempana olemiseen: kukaan ei ole täydellinen isä tai äiti, sillä jokaisessa ihmisessä on hyveitä ja virheitä. Kukaan ei ole erehtymätön, aina hyvällä tuulella ja jatkuvasti kärsivällinen. Tärkeintä on, että pyrkii aidosti tekemään parhaansa, ohjaa ja tarjoaa tukea lapsilleen.

Emme voi ratkaista jokaista lapsen ongelmaa. On hyvä opettaa lapsille strategioita, joilla pärjätä arjen haasteiden keskellä ja neuvoa heitä etsimään ratkaisuja itsenäisesti. Sanat ovat tärkein keino lasten kasvattamiseen. Tässä artikkelissa pohdimme, minkä sanojen merkitys lapsille tulee opettaa aikaisessa vaiheessa ja mitkä konseptit heidän tulisi sisäistää.

Seuraavat viisi konseptia lapselle tulee opettaa

1. Luottamus

On tärkeää, että vanhemmat luottavat lapsiinsa. Kun lapsi tietää, että vanhemmat uskovat ja luottavat häneen, hän tuntee olonsa turvatuksi, mutta itsenäiseksi. Lasten ylisuojelu on haitallista, sillä lapsi kehittää nopeasti turvattomuuden tunteen, jos aikuinen ohjailee kaikkea hänen tekemäänsä. Lapsille tulee opettaa itsenäisyyden ja itse kokemisen ja oppimisen tärkeys, sillä se auttaa heitä elämässä eteenpäin.

Lause “minä luotan sinuun” on tärkeä ja sitä on hyvä käyttää varhaisesta vaiheesta lähtien. Näin opetat lapsille, että heillä on sinun luottamuksesi, ja että he osaavat itse tehdä hyviä päätöksiä.

2. Tunnekokemusten tärkeys

Some figure

 

“Mitä luulet, miltä toisista tuntuu, kun kiusaat heitä?”; “Nauti siitä tunteesta, kun saavutat jotain aivan itse.”; “Tunne empatiaa toista ihmistä kohtaan.”; “Nautiskele siitä hyvänolontunteesta, joka nousee, kun halaat isovanhempia ja kerrot heille, että rakastat heitä.”

On tärkeää opettaa lapsille käsitys positiivisista tunteista, empatiasta ja tunteiden tunnistamisesta. Elämä ei ole pelkästään sitä, että jokainen miettii, mitä haluaa ja mitä heiltä puuttuu. Elämässä ei ole kyse tavaroiden keräämisestä, vaan hyvästä olosta ja perheen seurasta nauttimisesta. Lasten tulee oppia mahdollisimman aikaisin onnellisen, kunnioittavan elämän eläminen.

3. Ymmärrys

Some figure

 

Lasten tulisi oppia aikaisessa vaiheessa, miten tärkeää toisten ymmärtäminen on. Lapsen tulee pystyä päättelemään, miltä toisista ihmisistä tuntuu. Lasten on opittava ymmärtämään muita ihmisiä ja tuntemaan empatiaa heitä kohtaan. On tärkeää, että lapsen älykkyys kehittyy yhdessä tunneälyn kanssa. Elämä ei ole pelkästään tärkeiden, älyllisten konseptien ja taitojen hankkimista, sillä suuri osa elämästä perustuu sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kommunikointiin muiden kanssa.

Lasten tulee ymmärtää tunteiden monimutkaista maailmaa, kunnioittaa tunteitaan ja ilmaista niitä tilanteeseen sopivalla tavalla; vapaasti ja peittelemättä. Lapsille tulee näyttää, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja ettei niitä tarvitse tukahduttaa.

4. Jakaminen

Some figure

 

“Jaa onnesi, positiiviset tunteesi, omistamasi asiat, aikasi ja hyväksy muiden osoittama ystävällisyys.” Kun istutamme tämän tärkeän ajatuksen lapsiimme, he oppivat jakamaan sekä henkisiä että fyysisiä asioita muiden kanssa, he eivät kasva itsekkäiksi, vaan ajattelevat yleistä hyvää pelkän oman edun tavoittelun sijaan.

Kun lapset oppivat jakamaan, heidän suhteensa muihin ihmisiin ovat tasapainoisempia ja läheisempiä. Ystävyyssuhteet ovat lujempia ja parisuhteet terveempiä.

5. Rakkaus

Some figure

 

Kasvattaaksesi onnellisia, terveitä lapsia, lapsille tulee opettaa rakkauden merkitys. On tärkeää, että lapset rakastavat ja kunnioittavat itseään ja muita ihmisiä ympärillään. Vain itsensä hyväksyvä, itseensä tyytyväinen lapsi voi kasvaa rakastavaksi, kunnioittavaksi ja muita kannustavaksi yksilöksi. Itseluottamus on tärkeä osa kypsymistä ja turvallisuudentunnetta.

Itsensä rakastaminen liittyy läheisesti kykyyn jakaa rakkautta muille. Ole esimerkkinä lapsillesi: uskalla kehua itseäsi, rohkaista itseäsi ja pitää itsestäsi juuri sellaisena kuin olet. Lapsi kyllä näkee, milloin vanhempi pitää itsestään ja matkii aikuisen käyttäytymistä. Jos vanhempi haukkuu ja sättii itseään, voi lapsi sisäistää samanlaisen käyttäytymisen nopeasti. Rakkaus, luottamus ja ymmärrys ovat tie kirkkaaseen tulevaisuuteen ja onnelliseen elämään.

Lasten kasvatus on todellinen seikkailu, johon tulisi suhtautua kärsivällisyydellä, rakkaudella ja omistautumisella. Älä pelkää tehdä virheitä, sillä niiltä ei voi välttyä. Tärkeintä on, että lapsi tietää, että rakastat heitä, vaikka mitä tapahtuisi ja että tuet heitä joka askeleella, mitä ikinä he päättävätkin tehdä. Älä painosta lasta, vaan anna hänen löytää oma polkunsa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Jiménez, M. S. (Coord. . (2008). De la inteligencia emocional a la educación emocional. ¿Cómo Educar Las Emociones? La Inteligencia Emocional En La Infancia y La Adolescenica, 24–35. https://doi.org/10.1080/02109395.2014.922263
  • Torres-Velázquez, L. E., Ortega-Silva, P., Garrido-Garduño, A., & Reyes-Luna, A. G. (2008). Dinámica familiar en familias con hijos e hijas. Revista Intercontinental de Psicología y Educación10(2), 31–56. https://doi.org/10.4274/turkderm.78642
  • Bisquerra, R. (2011). Educación emocional. Propuestas para educadores y familias. Bilbao: Desclée de Brower. http://otrasvoceseneducacion.org/wp-content/uploads/2019/04/Educación-Emocional.-Propuestas-para-educadores-y-familias-Rafael-Bisquerra-Alzina-2.pdf
  • Salovey, P., & Mayer, J. (1990). Inteligencia emocional. Imaginación, conocimiento y personalidad, 9(3), 185-211.
  • López, Y. O. (2000). Inteligencia emocional. Plaza y Valdes.
  • Clouder, C., Dahlin, B., Diekstra, R., Fernández berrocal, P., Heys, B., Lantieri, L., & Paschen, H. (2008). Educación emocional y social. Análisis internacional. Espa-a: Informe Fundación Marcelino Botín, 11-19.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.