5 asiaa, jotka sinun tulee tietää ahdistuksesta
Suurin osa ihmisistä on kokenut sitä vähintään kerran elämässään: sydämentykytystä, valppaana oloa, vaaran tai uhan tunnetta, hengitysvaikeuksia, kuristavaa tunnetta kurkussa… Tämä tunnetaan ahdistuksena. Opi hallitsemaan ahdistusta, jatka lukemista sillä nyt kerromme kaiken mitä tarvitsee tietää ahdistuksesta.
Mitä sinun tulisi tietää ahdistuksesta
Tähän spontaaniin reaktioon, joka toisinaan valtaa meidät, liittyy kuitenkin myyttejä, joiden takia emme täysin ymmärrä mitä ahdistus on. Monet ihmiset tuntevat vain sen oireet, mutta mitä ahdistuksen takana oikein on?
1. Ahdistus ei ole sairaus
Saatamme pitää ahdistusta sairautena, koska joskus se tekee siitä kärsivät ihmiset toimintakyvyttömiksi. Toisinaan se näyttää pelottavalta, eivätkä ympärillä olevat ihmiset ymmärrä, mitä on meneillään.
Mutta tämä ei tee ahdistuksesta välttämättä sairautta.
- Vaikka jotkut saattavat kokea sitä toistuvasti ja hallitsemattomasti, sinun on muistettava, ettei elimistössäsi tai mielessäsi ole mikään pielessä.
- Sinun on vain opittava erilaisia strategioita, jotka auttavat sinua käsittelemään sitä ja estävät sitä hallitsemasta elämääsi.
2. Voiko siihen kuolla?
Kun ahdistuksentunteet kasaantuvat, sinusta saattaa tuntua siltä kuin olisit kuolemassa. Yhtäkkiä kurkkusi menee umpeen etkä pysty hengittämään kunnolla. Kuoleman pelkääminen kuitenkin vain pahentaa oireita. Se voimistaa niitä ja tekee olostasi pahemman.
Elimistösihän reagoi silloin vaaraan, mutta mikä se vaara todellisuudessa on? Olet turvassa, eikä ole mitään hätää. Kyseessä on vain kehosi reaktio pelkoon.
Et voi kuolla ahdistukseen, sillä se ja myöskään sen oireet eivät tapa. Muista: Se mitä tunnet kehossasi, ei johda pelkäämääsi asiaan. Happi ei lopu. Kurkkusi ei umpeudu. Pelkosi ei ole muuta kuin ajatus, johon kehosi on opittava reagoimaan.
3. Ahdistus on normaali reaktio uhkaan
Ahdistus on normaali reaktio silloin, kun valmistaudut kohtaamaan itseesi tai rakkaaseesi kohdistuvan uhan. Näin ollen jokainen on kokenut sitä jossain vaiheessa elämäänsä. Joissakin tilanteissa kehon reaktio ei kuitenkaan hoida hommaansa oikein.
Kun se tapahtuu tilanteissa joihin ei liity mitään uhkaa, mikään ei laukaise sitä ja reaktio on suhteettoman suuri, on aika oppia käsittelemään ja hallitsemaan sitä.
Kun reaktiosta ei ole hyötyä ja se tekee olostasi huonon, sinun on selvitettävä mitä pelkäät, minkä yli et ole päässyt tai mitä ongelmia sinulla on. Näin voit alkaa käsitellä näitä asioita ja oppia kohtaamaan ne terveellä tavalla.
4. Ahdistus saa sinussa aikaan merkittäviä muutoksia
Aluksi se ei ehkä tunnu siltä, mutta ahdistus aiheuttaa sinussa muutoksia, jotka saavat kehosi toimimaan aivan kuten se on ohjelmoitukin toimimaan uhkaavassa tilanteessa.
Mitä kognitiiviseen puoleen tulee, mielessäsi alkaa vilistä mielikuvia ja ajatuksia, jotka eivät ainoastaan aktivoi tätä kehon reaktiota, vaan saavat sinut myös ajattelemaan pakosuunnitelmaa.
Mitä liikkeellepanevaan voimaan tulee, lihaksesi ja koko elimistösi jäykistyvät ja valmistautuvat suorittamaan sen, mitä mielesi käskee niiden tehdä (oli se sitten juoksemista, pakenemista, piiloutumista, taistelemista jne.).
Tämä voi puolestaan vaikuttaa muihin kehon prosesseihin. Tämä on ahdistuksen fysiologinen puoli, jossa sydämesi hakkaa, hikoilet ja saat päänsärkyä tai ruoansulatusvaivoja.
Muista: kehosi reagoi uhkaan, jotta se voisi kohdata sen mahdollisimman hyvin. Kun tilanteeseen ei kuitenkaan liity mitään aitoa vaaraa, keho täytyy opettaa reagoimaan oikein.
Mitä tehdä, kun olet saanut tietää ahdistuksesta?
Ahdistus on todellakin luonnollista, ja vaikka sitä ilmenee silloinkin kun ei pitäisi, sen ei tarvitse olla negatiivinen kokemus. Tämä reaktio voi myös olla kehosi tapa kertoa sinulle, että on aika hidastaa, syödä terveellisemmin, harrastaa enemmän liikuntaa ja ottaa enemmän aikaa itselle.
Mutta jos elät ahdistuksen kanssa pitkään, se voi todella vaikuttaa terveyteesi. Valitettavasti se voi johtaa heikentyneeseen immuunijärjestelmään, masennukseen, unettomuuteen ja lyhytkestoisen muistin heikkenemiseen.
Kun tietää ahdistuksesta, ja tarkemmin sen aiheuttajista, se auttaa sinua vetämään ahdistuksen irti juurista käsin ja saamaan kehon toimimaan taas normaalilla tavalla.
Oireiden sivuuttaminen, niiden peittäminen lääkkeillä tai ongelman hoitamatta jättäminen eivät saa sitä katoamaan itsestään. Sinun on käsiteltävä ongelma sen juuresta käsin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Mulholland, C. (2017). Anxiety disorders. In Psychiatry by Ten Teachers, Second Edition. https://doi.org/10.1201/9781315380612
Hofmann, S. G., Gutner, C. A., & Fang, A. (2012). Social Anxiety Disorder. In Encyclopedia of Human Behavior: Second Edition. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-375000-6.00330-X
Eysenck, M. W., Derakshan, N., Santos, R., & Calvo, M. G. (2007). Anxiety and cognitive performance: Attentional control theory. Emotion. https://doi.org/10.1037/1528-3542.7.2.336
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.