Viisi mahtavaa harjoitusta aivoillesi
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Karla Henríquez
Kaipaatko harjoitusta aivoillesi? Mieli rappeutuu ja menettää toimintakykyään ihmisen ikääntyessä, sillä elämän aikana koettu stressi ja huolet vaikuttavat siihen negatiivisesti.
Jos nämä tekijät ovat haitta omassa elämässäsi – jos esimerkiksi opiskelet kokeita varten, kärsit ahdistuksesta tai olet ikääntymässä – me suosittelemme, että alkaisit tehdä jotain tässä artikkelissa esittelemäämme helppoa harjoitusta aivoilleisi.
Ennen kuin alamme kertoa niistä yksityiskohtaisesti, haluamme kuitenkin antaa hiukan tietoa aivojen toiminnasta. Kuten jo ehkä tiedätkin, ihmisen aivoissa on kaksi aluetta: oikea ja vasen. Kummallakin alueella on omanlainen toimintatapa.
Esimerkkinä on tämä: vasen puoli vastaa erikoistuneista kielialueista ja loogisesta analyysista. Oikea puoli sen sijaan kattaa ei-verbaaliset aivojen alueet ja luovuuden. Tässä mielessä parhaita aivoharjoituksia ovat sellaiset, jotka käsittävät molemmat alueet, sekä vasemman että oikean.
Aivojen harjoittaminen on kuin kuntosalitreeni mielelle
Niin kutsuttu aivojen kuntosali parantaa luovuutta, keskittymiskykyä ja psyykkis-motorisia toimintoja sekä tekee uusien asioiden oppimisesta helpompaa. Tällaiseen treeniin kuuluvat sosiologi Paul Dennisonin ehdottamat harjoitussarjat, jotka koostuvat 26 yksinkertaisesta kehon liikkeestä, jotka tuovat aivojen kaksi aluetta yhteyteen.
Hän ehdottaa, että ensin lämmiteltäisiin palleahengittelyn avulla, ja lisäksi tulisi juoda hiukan vettä ennen kuin aloitat varsinaiset harjoitukset. Niitä kannattaisi toistaa joka ikinen päivä, ja jokaista tulisi tehdä 10 kertaa ja 30 sekunnin ajan.
1. Ristiin kosketukset
Nosta vähitellen oikeaa polveasi ja kosketa sitä vasemmalla kyynärpäälläsi, ja palaa sitten seisoma-asentoon. Tämän jälkeen tee harjoitus toisinpäin: vasemmalla polvella ja oikealla kyynärpäällä.
Kyseinen helppo liikerutiini optimoi hermoaktiviteetin tasapainoa, jonka tuloksena on parannus psyykkis-motorisessa toiminnassa ja keskittymisessä – tämä on tarpeen etenkin luovuuden käyttämiseksi.
2. Muistele puhelinnumeroita
Toisin kuin aiemmassa harjoitteessa, tämä seuraava vaatii vain aivojen toimintaa. Avaa siis puhelimesi yhteystietoluettelo ja valitse sieltä ne, joita käytät kaikkein eniten. Opettele numerot sitten ulkoa.
Käytä harjoitusta aivoillesi osana päivittäistä elämääsi, ja voit todeta, kuinka aivosi alkavat muistaa asioita aiempaa helpommin.
Muisti on välttämätön osa aivojen toimintaa, sillä se sallii ihmisen kehittää tärkeitä piirteitään, kuten esimerkiksi luovuutta, sillä pystymme kuvittelemaan asioita vain siihen perustuen, minkä jo tiedämme.
3. Kuuntele musiikkia
Musiikki on hienostunut apu stressaavina aikoina, ja se auttaa esimerkiksi opiskelussa. Tässä kohtaa on oleellista mainita henkilö nimeltään Tomatis – hän osoitti sen, että Mozartin sävellykset ovat avuksi terapiassa masennuksen voittamiseksi.
Tästä tuleekin käsite “Mozart-vaikutuksesta”, ja siinä on kyse yhdistetyistä psykologisista ja musiikillisista tutkimustuloksista. Ne osoittavat sen, että rytmi ja melodiat, joita kyseisen säveltäjän töistä löytyy, edistävät aivojen hapettumista. Siksi nämä Mozartin musiikin ominaisuudet voivat myös parantaa ihmisen keskittymiskykyä, ja tämän vuoksi hänen musiikkinsa onkin mahtavaa harjoitusta aivoillesi.
4. Pakene rutiinejasi
Saman asian tekeminen joka päivä saa aivosi rentoutumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittymisen kesto vähenee, ja siten keskittymiskykysi huononee.
Tämä mielessä pitäen voidaan todeta, että yksi parasta harjoitusta aivolleisi on valita vaikkapa erilainen kulkureitti kotiin sekä ryhtyä avoimemmaksi uusille sosiaalisen elämän muodoille.
Uusien ihmisten tapaaminen yhdistää aivojen kaksi aluetta, mikä onkin melkoisen kiinnostava fakta. Tämä johtuu siitä, että toisaalta ihminen käyttää intuitiotaan ja uteliaisuuttaan tavatessaan uusia ihmisiä, ja toisaalta käytössä ovat logiikka ja verbaaliset taidot.
5. Luo harjoitusta aivoillesi – Älä laita kaikkia tavaroita aina samoihin paikkoihin!
Liittyen kysymykseen rutiinista, josta mainitsimme jo äskettäin, kannattaa muistaa tämä: jos laitat tavarasi aina samoille paikoille, seurauksena on automatisoitumista. Siten ihmisen keskittymiskyky alenee.
Jos kuitenkin laitat yhdenkin kotonasi olevista esineistä uuteen paikkaan, saat aikaiseksi sen, että ajattelet esineesi uutta paikkaa, opettelet sen ja muistat sen. Tämä on mahtava tapa harjoittaa aivoja, ja tarvitset siihen vain oman itsesi ja jonkin kotoasi löytyvän esineen.
Tällä kertaa kuvaamamme aivoharjoitukset toimivat loistavana lisänä perinteisiin aivojen toimintaa kohentaviin aktiviteetteihin. Antamamme neuvot ovat hyvin helppoja toteuttaa käytännössä, ja harjoitukset ovat helposti opittavissa. Ainoa, mitä sinun tarvitsee tehdä parantaaksesi aivojesi toimintakykyä luonnollisesti, on lisätä nämä pienet asiat päivittäiseen rutiiniisi.
Älä siis odota – ala parantaa aivojesi kuntoa ja kokeile näitä aivoharjoituksia jo tänään!
Kaipaatko harjoitusta aivoillesi? Mieli rappeutuu ja menettää toimintakykyään ihmisen ikääntyessä, sillä elämän aikana koettu stressi ja huolet vaikuttavat siihen negatiivisesti.
Jos nämä tekijät ovat haitta omassa elämässäsi – jos esimerkiksi opiskelet kokeita varten, kärsit ahdistuksesta tai olet ikääntymässä – me suosittelemme, että alkaisit tehdä jotain tässä artikkelissa esittelemäämme helppoa harjoitusta aivoilleisi.
Ennen kuin alamme kertoa niistä yksityiskohtaisesti, haluamme kuitenkin antaa hiukan tietoa aivojen toiminnasta. Kuten jo ehkä tiedätkin, ihmisen aivoissa on kaksi aluetta: oikea ja vasen. Kummallakin alueella on omanlainen toimintatapa.
Esimerkkinä on tämä: vasen puoli vastaa erikoistuneista kielialueista ja loogisesta analyysista. Oikea puoli sen sijaan kattaa ei-verbaaliset aivojen alueet ja luovuuden. Tässä mielessä parhaita aivoharjoituksia ovat sellaiset, jotka käsittävät molemmat alueet, sekä vasemman että oikean.
Aivojen harjoittaminen on kuin kuntosalitreeni mielelle
Niin kutsuttu aivojen kuntosali parantaa luovuutta, keskittymiskykyä ja psyykkis-motorisia toimintoja sekä tekee uusien asioiden oppimisesta helpompaa. Tällaiseen treeniin kuuluvat sosiologi Paul Dennisonin ehdottamat harjoitussarjat, jotka koostuvat 26 yksinkertaisesta kehon liikkeestä, jotka tuovat aivojen kaksi aluetta yhteyteen.
Hän ehdottaa, että ensin lämmiteltäisiin palleahengittelyn avulla, ja lisäksi tulisi juoda hiukan vettä ennen kuin aloitat varsinaiset harjoitukset. Niitä kannattaisi toistaa joka ikinen päivä, ja jokaista tulisi tehdä 10 kertaa ja 30 sekunnin ajan.
1. Ristiin kosketukset
Nosta vähitellen oikeaa polveasi ja kosketa sitä vasemmalla kyynärpäälläsi, ja palaa sitten seisoma-asentoon. Tämän jälkeen tee harjoitus toisinpäin: vasemmalla polvella ja oikealla kyynärpäällä.
Kyseinen helppo liikerutiini optimoi hermoaktiviteetin tasapainoa, jonka tuloksena on parannus psyykkis-motorisessa toiminnassa ja keskittymisessä – tämä on tarpeen etenkin luovuuden käyttämiseksi.
2. Muistele puhelinnumeroita
Toisin kuin aiemmassa harjoitteessa, tämä seuraava vaatii vain aivojen toimintaa. Avaa siis puhelimesi yhteystietoluettelo ja valitse sieltä ne, joita käytät kaikkein eniten. Opettele numerot sitten ulkoa.
Käytä harjoitusta aivoillesi osana päivittäistä elämääsi, ja voit todeta, kuinka aivosi alkavat muistaa asioita aiempaa helpommin.
Muisti on välttämätön osa aivojen toimintaa, sillä se sallii ihmisen kehittää tärkeitä piirteitään, kuten esimerkiksi luovuutta, sillä pystymme kuvittelemaan asioita vain siihen perustuen, minkä jo tiedämme.
3. Kuuntele musiikkia
Musiikki on hienostunut apu stressaavina aikoina, ja se auttaa esimerkiksi opiskelussa. Tässä kohtaa on oleellista mainita henkilö nimeltään Tomatis – hän osoitti sen, että Mozartin sävellykset ovat avuksi terapiassa masennuksen voittamiseksi.
Tästä tuleekin käsite “Mozart-vaikutuksesta”, ja siinä on kyse yhdistetyistä psykologisista ja musiikillisista tutkimustuloksista. Ne osoittavat sen, että rytmi ja melodiat, joita kyseisen säveltäjän töistä löytyy, edistävät aivojen hapettumista. Siksi nämä Mozartin musiikin ominaisuudet voivat myös parantaa ihmisen keskittymiskykyä, ja tämän vuoksi hänen musiikkinsa onkin mahtavaa harjoitusta aivoillesi.
4. Pakene rutiinejasi
Saman asian tekeminen joka päivä saa aivosi rentoutumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittymisen kesto vähenee, ja siten keskittymiskykysi huononee.
Tämä mielessä pitäen voidaan todeta, että yksi parasta harjoitusta aivolleisi on valita vaikkapa erilainen kulkureitti kotiin sekä ryhtyä avoimemmaksi uusille sosiaalisen elämän muodoille.
Uusien ihmisten tapaaminen yhdistää aivojen kaksi aluetta, mikä onkin melkoisen kiinnostava fakta. Tämä johtuu siitä, että toisaalta ihminen käyttää intuitiotaan ja uteliaisuuttaan tavatessaan uusia ihmisiä, ja toisaalta käytössä ovat logiikka ja verbaaliset taidot.
5. Luo harjoitusta aivoillesi – Älä laita kaikkia tavaroita aina samoihin paikkoihin!
Liittyen kysymykseen rutiinista, josta mainitsimme jo äskettäin, kannattaa muistaa tämä: jos laitat tavarasi aina samoille paikoille, seurauksena on automatisoitumista. Siten ihmisen keskittymiskyky alenee.
Jos kuitenkin laitat yhdenkin kotonasi olevista esineistä uuteen paikkaan, saat aikaiseksi sen, että ajattelet esineesi uutta paikkaa, opettelet sen ja muistat sen. Tämä on mahtava tapa harjoittaa aivoja, ja tarvitset siihen vain oman itsesi ja jonkin kotoasi löytyvän esineen.
Tällä kertaa kuvaamamme aivoharjoitukset toimivat loistavana lisänä perinteisiin aivojen toimintaa kohentaviin aktiviteetteihin. Antamamme neuvot ovat hyvin helppoja toteuttaa käytännössä, ja harjoitukset ovat helposti opittavissa. Ainoa, mitä sinun tarvitsee tehdä parantaaksesi aivojesi toimintakykyä luonnollisesti, on lisätä nämä pienet asiat päivittäiseen rutiiniisi.
Älä siis odota – ala parantaa aivojesi kuntoa ja kokeile näitä aivoharjoituksia jo tänään!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cabral, D. F., Rice, J., Morris, T. P., Rundek, T., Pascual-Leone, A., & Gomes-Osman, J. (2019). Exercise for Brain Health: An Investigation into the Underlying Mechanisms Guided by Dose. Neurotherapeutics : the journal of the American Society for ExpEerimental NeuroTherapeutics, 16(3), 580–599. https://doi.org/10.1007/s13311-019-00749-w
- Clements-Cortes, A., & Bartel, L. (2018). Are We Doing More Than We Know? Possible Mechanisms of Response to Music Therapy. Frontiers in Medicine, 5, 255. https://doi.org/10.3389/fmed.2018.00255
- Cooke, M. L., Moyle, W., Shum, D. H. K., Harrison, S. D., & Murfield, J. E. (2010). A randomized controlled trial exploring the effect of music on agitated behaviours and anxiety in older people with dementia. Aging & Mental Health, 14(8), 905–916. https://doi.org/10.1080/13607861003713190
- Efffendy, E., Prasanty, N., & Utami, N. (2019). The Effects of Brain Gym on Quality of Sleep, Anxiety in Elderly at Nursing Home Care Case Medan. Open Access Macedonian Journal of Medical Sciences, 7(16), 2595–2598. https://doi.org/10.3889/oamjms.2019.397; texto completo
- O’Regan, L., & Serrien, D. J. (2018). Individual Differences and Hemispheric Asymmetries for Language and Spatial Attention. Frontiers in Human Neuroscience, 12, 380. https://doi.org/10.3389/fnhum.2018.00380
- Riès, S. K., Dronkers, N. F., & Knight, R. T. (2016). Choosing words: left hemisphere, right hemisphere, or both? Perspective on the lateralization of word retrieval. Annals of the New York Academy of Sciences, 1369(1), 111–131. https://doi.org/10.1111/nyas.12993; texto completo
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.