Yöahdistus: oireet, aiheuttajat ja hoito

Tänään haluamme puhua yöahdistuksesta, ongelmasta, joka vaikeuttaa siitä kärsivien unensaantia. Unettomuuden lisäksi moni kärsii jopa paniikkikohtauksista keskellä yötä.

Nukahtamisvaikeudet, mielen synnyttämät jatkuvat huolet, hikoilu, nopeutunut sydämensyke, tukehtumisen tunne… Yöahdistus on yleisempää kuin ehkä luuletkaan. Se on niinkin yleistä, että se saattaa olla toistuvan unettomuuden taustalla.

On tärkeää tietää, että merkittävä osa unihäiriöistä liittyy suoraan erilaisiin ahdistustiloihin. Kun ilta saapuu ja haluaisit saada kunnon yöunet, aivan liian usein käy juuri päinvastoin.

Huonojen yöunien laukaisevia syitä ovatkin selkeästi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja jopa traumaperäinen stressihäiriö. Lisäksi tapahtuu usein seuraavaa: hermostuneisuus ja ahdistus lisääntyvät illan tullen.

Yöahdistus: piilevän ongelman ilmenemistapa

Yöahdistus määritellään ylivireyden tilaksi ja valppausreaktioksi, joka häiritsee yöunia. Tätä ilmenee usein niillä ihmisillä, jotka kärsivät huolestuneisuudesta, levottomuudesta ja ahdistuksesta kuukausia putkeen. Näissä tilanteissa on tavallista huomata muutoksia unisykleissä, ja petiin mentyä eksyä ajatusten sokkeloon, mikä ruokkii ahdistuksen kierrettä.

Ei siis varmaankaan tule yllätyksenä, että isolla osalla unettomuudesta kärsiviä ihmisiä esiintyy yleensä huomattavaa ahdistusta, joka jää usein hoitamatta. Esimerkiksi Rouffachin sairaalan (Maryland, Yhdysvallat) tohtori Luc Stanerin tekemä tutkimus osoittaa, että ahdistuksen esiintyvyys unihäiriöistä kärsivillä ihmisillä saattaa olla 24-36 %. 

Lukema on riittävän korkea, jotta voimme pitää ongelmaa vakavana. Ei pidä nimittäin unohtaa, että jatkuvasti huonot yöunet voivat edesauttaa useiden sairauksien puhkeamista.

Miten yöahdistus oireilee?

Yksi yöahdistuksesta kärsivien ihmisten pääasiallisista oireista on ylivireys. Tässä ei ole kyse vain siitä, että mieli näyttäisi olevan halukkaampi tempautumaan huolten virtaan, vaan myös siitä, että kehoon – uupumuksesta huolimatta – kertyy jännitettä, aivan kuin ihminen olisi valmis pakenemaan tai ampaisemaan kilpajuoksuun.

Myös seuraavat merkit ovat yleisiä:

1. Sydämentykytys, paineentunne rinnassa ja tukehtumisen tunne ovat yleisiä.
2. Myös päänsäryt ja ohimoiden pistely ovat yleisiä oireita.
3. Nukahtaminen voi viedä tunteja, ja kun ihminen lopulta nukahtaa, hän heräilee toistuvasti.
4. Yöahdistukseen kuuluu tunne siitä, että ihminen ei ole saanut lepoa. Tämä johtuu siitä, että henkilön on vaikea päästä REM-univaiheeseen (vilkeuni), joka on välttämätöntä syvän unen ja tiettyjen tehtävien suorittamisen kannalta; näitä ovat esimerkiksi tiedon käsittely, oppiminen ja muistiin tallentuminen.
5. REM-unen puute voimistaa psyykkistä huonovointisuutta entisestään, mikä lisää itse ahdistusta.
6. Samalla tulee pitää mielessä eräs tärkeä seikka: kun häiriö yltyy suureksi, henkilö voi saada paniikkikohtauksen.

Mistä yöahdistus johtuu?

Mariano Chóliz, Valencian yliopiston professori, on tehnyt mielenkiintoista tutkimustyötä ahdistuksesta ja unihäiriöistä. Siinä hän puhuu Monroen hypoteesista (Monroe, 1967), jonka mukaan yöllisen ahdistuksen syy voi liittyä seuraaviin:

• Yöahdistuksesta kärsiville ihmisille on ominaista suurempi fysiologinen aktivaatio (kiihotus, hermofysiologian teknisen termin mukaan). Heidän hengitystaajuutensa on korkeampi, ruumiinlämpönsä suurempi ja lihaksensa jännittyneempiä.
• Tästä oireistosta voimme myös korostaa kognitiivisia tekijöitä (negatiiviset ajatukset ja huolet) ja tunteita (ahdinko, pelko). Kaikki tämä luo oireiden triangulaatiota, joka voimistaa yöllistä ahdistusta.

Mitä yöahdistuksen hoitoon kuuluu?

Ahdistus ja siihen liittyä unettomuus ovat vain oireita alla piilevästä ongelmasta. Tästä syystä rentouttaviin haudukkeisiin tai edes lääkkeisiin turvautuminen unen saamiseksi ei hyödytä, jos emme puutu häiriön perimmäiseen syyhyn.

Unilääkkeet auttavat saamaan unen päästä kiinni, mutta ne eivät ole ratkaisu. Mikä on tehokkain strategia näissä tilanteissa? Psykoterapia, joko tilanteen aiheuttajan käsittelemiseksi tai sellaisten taitojen opettamiseksi, joiden avulla elämänlaatua voi parantaa.

Tästä syystä katsomme seuraavaksi asioita, jotka tulisi ottaa huomioon yöllisen ahdistuksen vähentämiseksi:

• Tunnista se ympäristö, elämäntavat ja olosuhteet, joilla saattaa olla osansa tilanteessa.
• Hae asianmukainen diagnoosi: Lääkärin on selvitettävä, minkä tyyppisestä ahdistuksesta potilas kärsii.
• Kognitiivis-behavioraalinen terapia on keskimäärin kaikkein sopivin vaihtoehto näissä tilanteissa.
• Noudata aina samaa aikataulua, toisin sanoen mene petiin ja herää aina samaan aikaan joka päivä.
• Rentoutus- ja syvähengitysharjoitukset ovat myös kannattavia vaihtoehtoja.
• Asiantuntijat suosittelevat rajoittamaan kännyköiden, tietokoneiden ja muiden elektronisten laitteiden käyttöä ainakin kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Vältä sokeripitoisten ruokien syömistä ennen nukkumaanmenoa, sillä se voi edistää aivojen aktivaatiota glukoosista johtuen.

Älä anna yöllisen ahdistuksen jatkua

Vielä tulee nostaa esiin eräs seikka: tällaisten tilanteiden ei ole koskaan hyvä antaa jatkua. Yöahdistuksen ja unettomuuden hoitamatta jättäminen saa aikaan haitallisia muutoksia elimistössä. Tämä heikentää terveyttä ja vaikuttaa vakalla tavalla elämänlaatuun.

Hakeudu siis ammattilaisen vastaanotolle mahdollisimman nopeasti, jotta saat unirytmisi normalisoitua ja tarvitsemaasi lepoa.