Virtsan matala kreatiniiniarvo ja sen hoito

14 elokuu, 2020
Virtsan matala kreatiniiniarvo on patologinen tila, joka voi ilman tarkempia tutkimuksia jäädä huomaamatta. Pahimmassa tapauksessa se voi johtua munuaisten vajaatoiminnasta ja vaatii välitöntä hoitoa.
 

Kreatiniiniarvon mittaaminen virtsasta ei ole tavanomaista eikä sitä tehdä tuosta vain normaaliväestön kohdalla. Lääkärit mittaavat tämän arvon yleisemmin vain ihmisiltä, joilla on jo jokin munuaissairaus. Tässä artikkelissa kerromme, mistä virtsan matala kreatiniiniarvo voi johtua ja kuinka sitä hoidetaan.

Kreatiniini on veren ja virtsan biokemiallinen parametri, joka liittyy voimakkaasti munuaisten toimintaan. Se on yksi rutiinitutkimuksista, joita nefrologit hyödyntävät munuaispotilaiden terveydentilan seurannassa.

Kreatiniini on todellisuudessa lihasaineenvaihdunnasta syntyvä kuona-aine. Lihasten työskentely synnyttää lopputuotteena kreatiniinia, joka tulee poistaa elimistöstä. Perinteinen poistumisreitti on munuaisten ja virtsan kautta.

Näin kreatiniini voidaan jäljittää verestä ja virtsasta sen arvon mittaamiseksi. Verestä se löytyy vasta muodostuneena lihasten kuona-aineena, kun taas virtsasta voidaan mitata kuinka paljon sitä poistuu elimistöstä.

Vaikka kreatiniiniarvo mitataan tavallisesti vain verestä yleisen lääkärikäynnin yhteydessä, se tulisi mitata myös virtsasta epäiltäessä munuaissairautta. Tässä kaikkein sopivin menetelmä on kreatiniinin poistuma.

Vertaamalla veren ja virtsan kreatiniinin määrää voidaan havaita mahdolliset poikkeavuudet. Jos esimerkiksi virtsan kreatiniinitaso on matala ja veren korkea, kyseessä voi olla munuaisten vajaatoiminta.

Kreatiniinin poistuma

Tällä kokeella voidaan helposti havaita virtsan matala kreatiniiniarvo. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon veren kreatiniinia munuaiset suodattavat pois.

 

Potilaalta otetaan veri- ja virtsanäyte. Virtsaa on kerättävä kokonaisen vuorokauden eli 24 tunnin ajan ja vietävä se sitten laboratorioon analysoitavaksi.

Siellä biokemisti käyttää asiaankuuluvia menetelmiä ja soveltaa kaavaa nimeltä glomerulussuodosnopeus. Tämä arvo, joka on matemaattinen kaava, mittaa munuaisten suodatuskykyä tietyllä hetkellä.

Arvot ilmaistaan millilitroina minuutissa, ja normaaleina lukemina pidetään:

  • 97–137 ml/min miehillä
  • 88–128 ml/min naisilla
Virtsan matala kreatiniiniarvo saadaan mitattua glomerulussuodosnopeus-menetelmällä
Lääkäri määrää ottamaan virtsanäytteitä kokonaisen vuorokauden ajan havaitakseen mahdollisen matalan kreatiniiniarvon.

Lue lisää: Mitä munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien tulee ottaa huomioon ruokavaliossaan?

Mistä virtsan matala kreatiniiniarvo johtuu?

Tehtyään asiaankuuluvat kokeet ja havaitessaan potilaalla matalan kreatiniiniarvon virtsanäytteestä lääkäri saattaa epäillä seuraavia:

  • Munuaisten vajaatoiminta. Tämä on virtsaneritysjärjestelmän vakava häiriö, joka merkitsee sitä, etteivät munuaisten kykene suorittamaan tavanomaista verensuodatustehtäväänsä, jolloin myrkyllisiä kuona-aineita kertyy vereen. Tila vaatii välitöntä nefrologin arviota ja muita täydentäviä kokeita.
  • Lihasmassan hupeneminen. Kun sekä virtsan että veren kreatiniiniarvot ovat matalat, kyseessä voi olla lihasmassan hupeneminen. Kreatiniiniarvot laskevat lihasaineenvaihdunnan vähentyessä. Tämä on yleistä vanhuksilla ja ihmisillä, joiden paino putoaa äkisti.
 
  • Ruokavalio. Matala proteiininsaanti vie elimistöltä lihasten rakennusaineen. Tämä vähentää myös lihasten aineenvaihduntaa, jolloin kreatiniinitasot laskevat.
  • Raskaus. Raskauteen liittyy rinnakkaisia tilanteita, jotka muuttavat munuaisten toimintaa. Kreatiniinin tuotanto laskee jo tavallisesti itsessään fysiologisesti. Mutta sen lasku voi myös olla merkki vaikeasta virtsatietulehduksesta tai verenpaineen muutoksista, jotka johtavat raskausmyrkytykseen tai raskauskouristukseen.
  • Autoimmuunisairaudet. Jotkut autoimmuunisairaudet, esimerkiksi myasthenia gravis ja eräät lihasdystrofiat, kohdistuvat sekä lihaksiin että munuaisiin. Yleensä potilaalla havaitaan muita muuttuneita arvoja verikokeesta ennen alhaista kreatiniiniarvoa.
Virtsan matala kreatiniiniarvo voi johtua munuaisten vajaatoiminnasta
Yksi syy matalaan virtsan kreatiniiniarvoon on munuaisten vajaatoiminta. Se voi kuitenkin johtua myös muista terveysongelmista.

Lue lisää: Korkea verenpaine ja munuaisvaivat

Virtsan matala kreatiniiniarvo: hoito

Virtsan matalan kreatiniiniarvon hoito riippuu yksinomaan sen aiheuttajasta. On eri asia hoitaa munuaisten vajaatoimintaa kuin puutteellista ruokavaliota tai raskaana olevaa potilasta.

Jos sinulla on munuaisten vajaatoiminta, sinun on otettava yhteyttä nefrologiin. Jotkut munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavat sairaudet voidaan hoitaa lääkkeillä ja erityishoidolla, kun taas osa johtaa vääjäämättä dialyysiin.

 

Raskaana olevien naisten kohdalla riski on merkittävä. Synnytyslääkärit ja gynekologit käyttävät tiettyjä raskauteen soveltuvia lääkkeitä munuaishäiriöiden hoidossa. Kun kliininen kuva on raskauskouristus, potilas otetaan sairaalaan veriarvojen kontrolloimiseksi.

Silloin taas kun ruokavaliosta puuttuu proteiinia tai potilaan lihasmassa hupenee, ravitsemusasiantuntija voi laatia ruokavalion proteiininsaannin lisäämiseksi sekä ehdottaa lihaksia vahvistavia harjoituksia.

Virtsan matalaa kreatiniiniarvoa ei tulisi sivuuttaa. Se vaatii seurantakäyntejä lääkärissä ja lääkärin ohjeita, joilla vakavia komplikaatioita voidaan ehkäistä.

 
  • Perazzi, Beatriz, and Margarita Angerosa. “Creatinina en sangre: calidad analítica e influencia en la estimación del Índice de Filtrado Glomerular.” Acta bioquímica clínica latinoamericana 45.2 (2011): 265-272.
  • Gorozobel, Chávez, Tola Torres, and Janeth del Carmen. “Aclaramiento de creatinina en orina de 2 horas vs 24 horas en pacientes con insuficiencia renal para estimar el filtrado glomerular, en el Hospital General Guasmo Sur en un periodo de 5 meses.” (2018).
  • Zenteno, Jorge, et al. “Correlación entre el aclaramiento de creatinina y la fórmula MDRD-4 en la estimación del filtrado glomerular.” Memorias del Instituto de Investigaciones en Ciencias de la Salud 9.2 (2011).