Vauvojen kitarisatulehduksen oireet ja hoito
Kitarisatulehduksessa kitarisat turpoavat tulehduksen vuoksi ja kasvavat liian suuriksi (kitarisat koostuvat imukudoksesta) suhteessa vauvojen nenänielun kokoon. Tämä voi aiheuttaa nenän tukkoisuutta, muiden komplikaatioiden ohella.
Kitarisatulehduksella on tunnusomaisia oireita ja se on suhteellisen yleinen vauvoilla. On tärkeää että vanhempi tunnistaa mahdolliset kitarisatulehduksen oireet ja hakee apua ajoissa. Alta löydät siitä lisää tietoa.
Kuka on altis sairastumaan kitarisatulehdukseen?
Tutkitaan ensin ryhmiä, jotka todennäköisemmin tulevat kärsimään kitarisatulehduksesta. Useiden eri lääketieteellisten tutkimusten mukaan:
- Vauvojen kitarisatulehduksen yleisyyttä on vaikea arvioida, koska se liittyy yleensä muihin kliinisiin sairauksiin, kuten sivuontelotulehdukseen.
- Tieteellisten tutkimusten mukaan suurin todennäköisyys sairastua kitarisatulehdukseen on 1–9-vuotiailla lapsilla.
- Kitarisakudos alkaa surkastua 6-7 vuoden iässä ja koko pienenee edelleen lapsen kasvaessa; tämän vuoksi sairaus on tyypillinen vauvoille ja lapsille.
Kuten yllä mainittiin, kitarisatulehdus on yhteydessä henkilön ikään. Kitarisatulehdus ei ole yleinen aikuisilla.
Vauvojen kitarisatulehduksen oireet
Kuten aikaisemmin mainittiin, tämä sairaus ilmenee turvotuksena kitarisoissa. Kitarisat sijaitsevat nenänielussa ja ne ovat osa imukudosjärjestelmää. Tämä järjestelmä reagoi infektioita aiheuttaviin bakteereita ja pyrkii estämään niiden pääsyn ylempiin hengitysteihin.
Kitarisat ovat täysin toimivat vauvoilla ja pienillä lapsilla, mutta edellä mainittujen lähteiden mukaan ne saavuttavat maksimaalisen kasvun seitsemän vuoden iässä. Siitä eteenpäin ne alkavat surkastua siihen pisteeseen, että ne ovat melkein kadonneet siihen mennessä, kun lapsi saavuttaa aikuisiän. Tämä johtuu siitä, että vanhetessamme kehitämme uusia immuunijärjestelmiä.
On tärkeää osata erottaa akuutti ja krooninen kitarisatulehdus – vaikka kaikki lähteet eivät näytä standardisoivan näitä käsitteitä. On ymmärrettävää että kitarisakudos tulehtuu tilapäisesti sairauden aikana. Joissakin tapauksissa kitarisatulehdus voi kuitenkin muuttua krooniseksi.
Yhdysvaltain kansallisen lääketieteellisen kirjaston mukaan infektiot ovat yleisin akuutin kitarisatulehduksen aiheuttaja. Vatsan liittyvillä ongelmia voi kuitenkin olla merkitystä kitarisan syntyyn. Sairauteen yleisimmin liittyvät bakteerit ovat:
- Haemophilus-influenssa
- Streptococcus pneumoniae
- Streptococcus pyogenes
- Staphylococcus aureus
On kuitenkin tärkeää tietää, että toistuvat kitarisatulehdukset voivat johtaa kitarisojen koon kasvuun. Tässä tapauksessa kitarisojen kirurginen poisto voi olla tarpeen, koska sen koko ei enää pienene.
Vauvojen kitarisatulehduksen oireet
Useat lasten kehitystä käsittelevät lähteet ovat julkaisseet listan vauvojen kitarisatulehduksen oireista. Yksi näistä on esim. Kidshealth. Yleisimpiä oireita ovat:
- Suun kuivuminen ja pahanhajuinen hengitys
- Halkeilevat huulet
- Vuotava nenä
- Korvatulehdukset
- Rahiseva hengitys
- Toistuvat nenän tai sivuonteloiden infektiot
Kaikki nämä oireet johtuvat vastasyntyneen kyvyttömyydestä hengittää kunnolla. Turvonnut kudos saa ilman virtaamaan ylempiin hengitysteihin, joten vauva alkaa hengittämään suun kautta.
Vauvojen kitarisatulehduksen hoito
Avain vauvojen kitarisatulehduksen hoitoon on kärsivällisyys. Ei ole mitään järkeä antaa antibiootteja vastasyntyneelle, jolla on allerginen reaktio. Huomaa, että vanhemman itse tekemä diagnoosi ei ole riittävä. Sinun on otettava yhteyttä lastenlääkäriin, jotta hän voi suorittaa erilaisia toimenpiteitä:
- Useiden tieteellisten lähteiden mukaan virusinfektiot eivät yleensä vaadi hoitoa. Itse asiassa tämän tyyppinen ylähengitysteiden sairaus häviää noin 5-7 päivän kuluessa.
- Jotkut bakteeri-infektiot vaativat antibiootteja. Esimerkiksi amoksisilliini on yksi käytetyimmistä lääkkeistä ja yleensä johtaa parantumiseen noin 48-72 tunnissa.
- Nenän steroidisuihkeet tai antihistamiinit ovat hyvä tapa lievittää oireita, jos epäilet allergista reaktiota.
- Närästyksen oireiden tulisi helpottaa tekemällä pieniä muutoksia lapsen ruokavalioon ja ravitsemusterapeutin neuvojen noudattamalla.
Mikäli potilas ei reagoi hoitoon ja hänellä on edelleen hengitysvaikeuksia jotka merkittävästi vaikuttavat hänen elämänlaatuunsa, saattaa olla tarvetta adenoidektomialle (kitarisaleikkaus). Tämä kirurginen operaatio on tavallisesti täysin riskitön pienille lapsille.
Lastenlääkärin rooli
Tämä on yleinen sairaus, joka liittyy usein muihin ylempien hengitysteiden patologisiin prosesseihin. Ota yhteyttä lastenlääkäriin, jos vauvalla on hengitysvaikeuksia, pahanhajuinen hengitys, kuiva suu, itkuinen ja tuntee olonsa epämukavaksi.
Bakteeri-infektioiden aiheuttamat sairaudet voivat ilmetä myös yleisen huonovointisuuden ja kuumeen kanssa. Tästä syystä sinun tulee kääntyä lääkärin puoleen, jos huomaat jonkin näistä oireista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Richardson, M. A. (1999). Sore throat, tonsillitis, and adenoiditis. Medical Clinics of North America, 83(1), 75-83.
- Bowers, I., & Shermetaro, C. (2019). Adenoiditis. In StatPearls [Internet]. StatPearls Publishing.
- Reyes Concepción, D., & Gómez Martínez, M. (2014). Caracterización clínico-epidemiológica de la adenoiditis crónica en la infancia. MediSur, 12(2), 383-389.
- Adenoides, Kidshealth.org. Recogido a 19 de septiembre en https://kidshealth.org/es/kids/adenoids-esp.html
- American Academy of Pediatrics. Subcommittee on Management of Sinusitis and Committee on Quality Improvement. Clinical practice guideline: management of sinusitis. Pediatrics. 2001 Sep;108(3):798-808.
- Reyes Concepción, Daniel, and Margarita Gómez Martínez. “Caracterización clínico-epidemiológica de la adenoiditis crónica en la infancia.” MediSur 12.2 (2014): 383-389.
- Sjogren, Phayvanh P., et al. “Comparison of pediatric adenoidectomy techniques.” The Laryngoscope 128.3 (2018): 745-749.
- Jacomino, Ángel Luis, Rosa Caridad Truffin Hernández, and Anisela Expósito Pérez. “Infecciones rinofaríngeas en la infancia.” Revista Cubana de Otorrinolaringología y Cirugía de Cabeza y Cuello 3.1 (2019).
- Jaime, M. Francisca, and M. Francisca. “Relación del reflujo gastroesofágico y manifestaciones respiratorias, desde el punto de vista de la gastroenterología pediátrica.” NEUMOLOGIA PEDIÁTRICA (2019): 126.