Tyroksiini: mikä se on ja mitä sairauksia siihen liittyy?

Kilpirauhashormoneilla on tärkeä rooli solujen aineenvaihdunnassa ja energiantuotannossa. Yksi näistä hormoneista on tyroksiini, jonka erityisominaisuudet mahdollistavat sen toiminnot.
Tyroksiini: mikä se on ja mitä sairauksia siihen liittyy?

Viimeisin päivitys: 01 huhtikuu, 2022

Tyroksiini on yksi ihmiselimistön tärkeimmistä hormoneista. Hormonit ovat rauhasten syntetisoimia aineita, joiden pääasiallinen tehtävä on ylläpitää elimistömme homeostaasia eli tasapainoa. Valitettavasti hormoneihin liittyy lukuisia sairauksia.

Useimmat näistä sairauksista ovat peräisin hormonien synteesissä tai vapautumisessa tapahtuvista virheistä. Tämä muuttaa niiden pitoisuutta veressä, eivätkä ne näin suorita tehtäviään kunnolla.

Mikä on tyroksiini?

Tyroksiini, joka tunnetaan myös nimellä tetrajodityroniini tai T4, on jodista valmistettu hormoni, jota syntetisoidaan ja vapautetaan kaulalla sijaitsevasta rauhasesta. Sen kemiallinen rakenne koostuu aminohappo tyrosiinista, johon lisätään kaksi jodiatomia.

Tässä rauhasessa tuotetun T4:n määrä on paljon suurempi kuin muiden syntetisoitujen hormonien, mutta se ei ole biologisesti kovinkaan aktiivinen. Lukuisat tutkimukset ovat vahvistaneet, että tyroksiini käyttäytyy periferaalisen esihormonin tavoin, eli se täytyy muuttaa aktiiviseen muotoon entsyymivaikutuksen kautta.

Tetrajodityroniinin eritystä säätelevät hypotalamus ja aivolisäke. Kumpikin niistä syntetisoi aineita, jotka kykenevät stimuloimaan tai estämään T4:n vapautumista elimistön tarpeista riippuen.

Minkä rauhasen tehtävänä on tuottaa tyroksiinia?

Kilpirauhasen tehtävänä on tuottaa ja vapauttaa tyroksiinia vereen. Se sijaitsee kaulalla juuri kurkunpään alapuolella, henkitorven edessä. Kilpirauhanen muistuttaa anatomialtaan kilpeä: se koostuu kahdesta puoliskosta, jotka sijaitsevat henkitorven molemmin puolin ja yhdistyvät keskeltä kannas-nimisen (isthmus) alueen kautta.

Normaaleissa olosuhteissa kilpirauhanen painaa noin 20 grammaa eikä ole käsin tunnusteltavissa. Sen pääasiallinen tehtävä on eri hormonien tuotanto, joista tärkeimmät ovat T4 eli tyroksiini ja T3 eli trijodityroniini.

Kilpirauhashormonien syntetisoimisesta kilpirauhasessa vastaavat erikoistuneet rakenteet, rakkulat. Näiden rakkuloiden sisällä on kolloidia, joka sisältää kaiken mitä hormonien tuotantoon tarvitaan. Kolloidi sisältää siis entsyymejä, jodia, tyrosiinia ja erityistä proteiinia nimeltä tyreoglobuliini.

Kilpirauhasen toimintahäiriö voi aiheuttaa erilaisia sairauksia.
Kilpirauhasessa on kaksi puoliskoa, jotka yhdistyvät keskeltä isthmus-nimisen alueen kautta.

Mikä tämän hormonin tehtävä on?

Kilpirauhashormonien pääasiallinen tehtävä liittyy aineenvaihduntaan ja ihmiselimistön kasvuun. Tyroksiini on kuitenkin biologisesti vähemmän aktiivinen ja sillä on pidempi puoliintumisaika kuin trijodityroniinilla. Nämä ominaisuudet tekevät T4:stä ihanteellisen aineen jatkuvan varaston ylläpitoon.

Yleisesti ottaen trijodityroniini on kilpirauhashormonien aktiivinen muoto, kun taas tyroksiini toimii plasman varastona. Kun elimistön T3-pitoisuus on alhainen, lukuisat entsyymit ääreiskudoksissa poistavat jodiatomin tyroksiinista muuntaen sen aktiiviseen muotoon.

Tutkimuksissa on todettu, että kilpirauhashormoneilla on hyvin tärkeä rooli jo elämän alkutaipaleella kohdussa. Niitä tarvitaan ihmisen kehityksen ja kasvun säätelyyn. Tässä mielessä niillä on seuraavat tehtävät:

  • Kognitiivisen kehityksen edistäminen
  • Solujen aineenvaihdunnan säätely
  • Ne auttavat energiantuotannossa
  • Ne ylläpitävät tuki- ja liikuntaelinjärjestelmän toimintaa
  • Ne osallistuvat luiden aineenvaihduntaan
  • Ne muuttavat verenkierto- ja ruoansulatusjärjestelmien toimintaa

Tyroksiinin puutokseen liittyviä sairauksia

Yleisin tyroksiinin ja trijodityroniinin puutokseen liittyvä sairaus on kilpirauhasen vajaatoiminta. Sairaudelle on ominaista vähentynyt kilpirauhashormonin vaikutus kudostasolla. Yleisin syy on kilpirauhashormonien tuotannon tai vapautumisen väheneminen, vaikkakin se voi kehittyä myös perifeerisen resistenssin seurauksena.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla primaarista tai sekundaarista. Sitä kutsutaan primaariseksi, kun itse rauhasessa on toimintahäiriö, ja sekundaariseksi, kun vähentynyt eritys johtuu aivolisäkkeestä tai hypotalamuksesta.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan pääasialliset syyt ovat:

  • Hashimoton tauti
  • Tyreidektomia eli kilpirauhasen poisto
  • Sädehoito ja jotkut lääkkeet
  • Liian suuri tai liian vähäinen jodipitoisuus elimistössä

Kilpirauhashormonien puutos voi aiheuttaa toisenkin sairauden, struuman, jossa kilpirauhasen koko kasvaa. Kasvu tapahtuu siksi, että kilpirauhanen pystyisi nappaamaan enemmän jodia ja lisäämään tuotantoa.

Struuma johtuu kilpirauhashormonien puutoksesta.
Struuma on suurentunut kilpirauhanen, joka näkyy kyhmynä kaulalla.

Tyroksiinin liikamäärään liittyvät sairaudet

Liian runsas tyroksiinin tai trijodityroniinin määrä veressä tunnetaan kilpirauhasen liikatoimintana. Se voi johtua monista eri ongelmista, jotka muuttavat kilpirauhasen toimintaa ja lisäävät hormonituotantoa.

Merkittävimpiä kilpirauhasen liikatoimintaa aiheuttavia sairauksia ovat seuraavat:

  • Basedowin eli Gravesin tauti
  • Toksinen monikyhmystruuma
  • Toksinen adenooma
  • Kilpirauhasen tulehdus

Kilpirauhasen liikatoiminta voi nostaa elimistön perusaineenvaihduntaa, jolloin kaikki elimistön toiminnot nopeutuvat. Tämän seurauksena potilaalla voi esiintyä sydämentykytyksiä, hermostuneisuutta, laihtumista ja lisääntynyttä hikoilua.

Myös raskaus voi nostaa kilpirauhashormonien pitoisuutta, erityisesti ensimmäisellä kolmanneksella. Tämä nousu on kuitenkin fysiologista.

Tyroksiini on oleellinen hormoni elimistössä

Tyroksiini on kilpirauhasen tuottama hormoni, joka voidaan muuttaa aktiiviseen muotoon ääreiskudoksissa, eli se toimii varastona. Kilpirauhashormoneilla on elimistössä tärkeitä tehtäviä, joista lähes kaikki liittyvät kasvuun ja perusaineenvaihdunnan säätelyyn.

Liialliseen tai puutteelliseen tyroksiiniin liittyvät sairaudet muuttavat perusaineenvaihduntaa aiheuttaen epämiellyttäviä ja vaarallisiakin oireita. Näiden sairauksien varhainen diagnoosi ja hoito auttavat saamaan ne hallintaan ja ehkäisemään komplikaatioita.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Hashimoton sairaus ja ruokavalio
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Hashimoton sairaus ja ruokavalio

Hashimoton sairaus johtuu hormonaalisesta epätasapainosta, ja sen hoitoon tarvitaan lääkitystä. Oikea ruokavalio auttaa myös.



  • García-García C. Fisiología tiroidea. Med Int Méx. 2016 September;32(5):569-575.
  • Esteva E. Trastornos tiroideos: tratamiento. Offarm. 2010; 29(6): 61-67.
  • Gómez-Meléndez GA, RuizBetanzas R, Sánchez Pedraza V, Segovia-Palomo A y col. Hipotiroidismo. Med Int Mex 2010;26(5):462-471.
  • Ibáñez Toda L, Marcos Salas MV. Actualización en patología tiroidea. En: AEPap (ed.). Curso de Actualización Pediatría 2017. Madrid: Lúa Ediciones 3.0; 2017: 161-74.
  • Louzada RA, Carvalho DP. Similarities and Differences in the Peripheral Actions of Thyroid Hormones and Their Metabolites. Front Endocrinol (Lausanne). 2018;9:394.
  • Köhrle J. Thyroid Hormones and Derivatives: Endogenous Thyroid Hormones and Their Targets. Methods Mol Biol. 2018;1801:85-104.