Toipuneiden koronaviruspotilaiden veri COVID-19-taudin hoidossa

Toipuneiden koronaviruspotilaiden veri voi olla hyödyllistä vasta-aineiden siirtämiseksi toiseen henkilöön, jolla on infektio parhaillaan. Mitä tästä hoidosta tiedetään tähän mennessä? Lue lisää tästä artikkelista.
Toipuneiden koronaviruspotilaiden veri COVID-19-taudin hoidossa

Viimeisin päivitys: 21 toukokuuta, 2020

Koronavirus on saanut aikaan maailmaa riivaavan pandemian. Koska virus on uusi, mitään vakiintunutta hoitoa ei ole eivätkä tutkijat vieläkään ole päässeet siitä täysin jyvälle tai löytäneet sen kaikkia piirteitä. Tällä hetkellä tutkitaan kuitenkin sitä, kuinka toipuneiden koronaviruspotilaiden veri voisi auttaa COVID-19-taudin hoidossa.

Koronavirukset ovat itse asiassa ryhmä viruksia. Tämä uudentyyppinen koronavirus ilmaantui ensimmäisen kerran Wuhanin kaupungissa Kiinassa joulukuussa 2019.

Koska nykyinen koronavirus on niin uusi, tämän hoitovaihtoehdon vahvistamiseksi ei vielä ole riittävästi näyttöä. Käynnissä olevien tutkimusten ansiosta tiedemiehet oppivat kuitenkin viruksesta yhä enemmän lisää päivittäinHe pystyvät osoittamaan suurimmat riskitekijät ja parhaiten tehoavat hoidot.

Tässä artikkelissa kerromme viimeisimmistä tutkimuksista, joita tiedemiehet ovat tehneet parantuneiden koronaviruspotilaiden verellä toiveenaan käyttää sitä tartunnan saaneilla ihmisillä. Tämä menetelmä on toiminut varsin menestyksekkäästi muiden tautien kohdalla aiemmin.

Toipuneiden koronaviruspotilaiden veri COVID-19-taudin hoidossa

Tiedemiehet ovat tutkineet mahdollisuutta käyttää toipuneiden koronaviruspotilaiden verta sairailla potilailla
Toipuneiden koronaviruspotilaiden veren käyttämisen tarkoituksena on hyödyntää näiden kehittämiä vasta-aineita viruksen torjumiseksi kriittisesti sairailla potilailla.

Toipuneiden koronaviruspotilaiden veren käyttö on menetelmä, jota lääkärit ovat alkaneet hyödyntää mutta joka edelleen on tutkimusten alla. Tätä samaa menetelmää on kuitenkin käytetty aiemmin muiden tartuntatautien, kuten ebolan, hoitamiseen.

Hoito pohjautuu mekanismiin nimeltä passiivinen immuniteetti. Kun henkilö paranee infektiosta, tämä on erityisten molekyylien ansiota, jotka ovat taistelleet infektion aiheuttanutta virusta vastaan. Nämä ovat vasta-aineita. Vasta-aineet kiertävät henkilön veressä ja voivat neutralisoida virusta. Ideana on se, että jos näitä vasta-aineita annetaan tartunnan saaneelle potilaalle, tämä pystyy torjumaan virusta tehokkaammin.

Tällä hetkellä tätä menetelmää on alettu käyttää Yhdysvalloissa, tietyissä Espanjan kaupungeissa ja joissakin muissa maissa. Sitä voidaan kuitenkin käyttää vain kriittisesti sairaille potilaille. Lisäksi lääkäreiden on ensin varmistuttava siitä, että koronavirus on täysin hävinnyt toipuneen henkilön elimistöstä.

Kuinka tämä menetelmä toimii?

Tämän menetelmän käyttämiseksi on oleellista varmistua siitä, että virus on kokonaan poistunut toipuneen henkilön elimistöstä. Lisäksi menetelmää hyödynnetään vain kriittisesti sairailla potilailla.

Jotta koronavirustartunnan saaneen henkilön hoidossa voisi hyödyntää verta toiselta potilaalta, tiettyjen vaatimusten on täytyttävä. Ensiksi, kuten jo mainittiin, on varmistuttava siitä, että virus on täysin poistunut verta luovuttavan henkilön elimistöstä.

Tämän voi varmistaa tekemällä PCR-testin. Verta luovuttavalla henkilöllä ei myöskään saa olla mitään infektion oireita. Lisäksi verta saavan potilaan tulee olla kriittisessä tilassa, sillä tutkijat eivät vielä tiedä, onko hoito tehokas.

Tutkijat ottavat parantuneelta potilaalta veriplasmaa. Plasma on veressä olevaa nestettä, josta puuttuvat verisolut. Teoriassa tämä plasma sisältää virusta neutralisoivia vasta-aineita. Tutkijat mittaavat vasta-aineiden määrän ja tutkivat plasman muiden tautien varalta. Kun tarkastukset on tehty, plasma siirretään tautia sairastavalle potilaalle.

Toipuneiden koronaviruspotilaiden veri COVID-19-taudin hoidossa: mitä siitä tiedetään?

Vasta-aineita sisältävän veren käyttö infektioiden hoidossa on melko vanha menetelmä. Sillä on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi espanjantaudissa ja ebolassa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että koronaviruksen kohdalla tätä hoitoa vasta tutkitaan.

Vaikka se siis onkin yksi mahdollinen hoitomuoto ja sitä on alettu kokeilla, sen tehosta ei ole vielä varmuutta. Menetelmän taustalla olevan teorian ja aiempien kokemusten perusteella useimmat tutkijat kuitenkin odottavat siitä hyviä tuloksia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.