Sisältääkö ruokasi torjunta-aineita?

· helmikuu 1, 2019
Monet käyttämämme tuotteet voivat olla eri torjunta-aineiden saastuttamia, jotka ajan kuluessa riskeeraavat terveyden.

Jos olet kysynyt itseltäsi useammin kuin kerran sisältääkö ruokasi torjunta-aineita vai ei, kiinnitä huomiota tässä artikkelissa kertomiimme asioihin ja anna meidän auttaa vastaamaan kysymykseesi.

Kun pysähdymme miettimään asiaa hetkeksi, tulevat monet syömämme ruoat pelloilta.

Hedelmien ja vihannesten lisäksi meidän tulee muistaa, että monet ruoat sisältävät viljelykasveista tulevia ainesosia. Esimerkiksi leipä valmistetaan viljasta.

Useimmissa maissa maanviljely tapahtuu teollisesti. Tällaisessa maanviljelyssä käytetään torjunta-aineita. Näillä torjunta-aineilla viitataan useisiin myrkyllisiin aineisiin.

Tällä hetkellä ei edelleenkään ole mitään sääntöä, joka kertoisi torjunta-aineiden jäämien suurimman rajoituksen, joka ruokaan voi jäädä. Koska tällaista sääntöä ei ole, ei ole mitään tapaa taata kuluttajille torjunta-aineettomia tuotteita.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan maat käyttävät keskimäärin 4,55 tonnia torjunta-aineita vuodessa. Nämä torjunta-aineet jaetaan sienitauteihin tehoaviin, rikkakasveihin tehoaviin ja hyönteismyrkkyihin.

Mahdolliset terveysongelmat

mies pesee pois torjunta-aineita vihanneksista

Torjunta-aineet voivat aiheuttaa eri terveysongelmia.

Tällaisten ongelmien kehittymisen mahdollisuus torjunta-aineiden käytön seurauksena riippuu kahdesta tekijästä. Ensimmäinen on torjunta-aineen myrkyllisyys ja toinen altistumisen määrä.

Jotta torjunta-aine vaikuttaisi kuluttajan terveyteen, täytyy ihmisen olla jollakin tavalla kontaktissa sen kanssa, kuten suun tai hengityksen kautta. Se voi myös vaikuttaa meihin kosketuksen tai silmäkontaktin kautta.

Vaikka myrkyllisiä torjunta-aineita voidaankin käyttää lähellä kotiseutuasi, on sen riski alhainen.

Meidän täytyy muistaa, että torjunta-aineet saattavat sisältää enemmän kuin yhden ainesosan ja se muuttaa sen myrkyllisyystasoa.

Etsi tuotteen etiketistä tietoa torjunta-aineista ja myrkkypitoisuudesta. Se voi olla merkitty esimerkiksi sanoin ”varoitus” tai ”vaara”.

Lue myös: 7 myrkyllistä sanaa, jotka kannattaa jättää pois

Riskialtteimmat ihmiset

lapset syömässä

On tiettyjä ihmisiä, jotka ovat alttiimpia näille tuotteille kuin muut. Heidän joukossaan on muun muassa iäkkäämpiä tietyistä sairauksista kärsiviä ihmisiä, lapsia ja raskaana olevia naisia.

Tästä ongelmasta kärsimisen mahdollisuuden vähentämiseksi torjunta-aineita sisältäviä tuotteita käytettäessä sinun tulee etsiä tapoja vähentää altistumista tai valita vähemmän myrkyllisiä tuotteita.

Sinun pitäisi aina lukea tuotteen etiketti ja noudattaa kaikkia ohjeistuksia oman turvallisuuden takaamiseksi.

Jos aiot tehdä puutarhatöitä tai olet aikeissa altistua näille tuotteille, sinun tulisi käyttää hanskoja ja suojalaseja.

Ekologinen maanviljely, suuri toivo

vihannekset

Ottaen kaiken tämän huomioon, ekologinen maanviljely tuo suuren toivon. Se on sellaista maanviljelyä, joka yhdistää tieteen ja parhaimmat nykyajan keksinnöt huomioiden samalla luonnon ja sen monimuotoisuuden.

Ekologinen maanviljely voisi tarjota terveitä tuotteita. Lisäksi se on sellaista maanviljelyä, joka suojaa maaperää, vettä ja ilmastoa.

Tällainen maanviljely ei saastuta ympäristöä kemiallisilla aineilla. Siinä ei myöskään käytetä geneettisesti muokattuja viljelykasveja.

Lue myös tämä artikkeli: 5 parasta siivousainetta ruokasoodasta ja etikasta

Yhteenveto

Jos haluamme tietää torjunta-aineiden määrän, jonka ruokamme saattaa sisältää, on paras tutkia itse etikettejä.

Ja jos haluamme estää myrkkyjä kerääntymästä kehoomme, meidän pitäisi valita ekologisia tuotteita.

Siten voimme vähentää näiden haitallisten myrkkyjen määrää tai jopa päästä kokonaan eroon niistä.

Se on helpompaa kuin mitä luuletkaan!

Roberts, J. R., & Karr, C. J. (2012). Pesticide Exposure in Children. PEDIATRICS. https://doi.org/10.1542/peds.2012-2758

WenJun Zhang, F. J., & JianFeng Ou. (2011). Global pesticide consumption and pollution: with China as a focus. Proceedings of the International Academy of Ecology and Environmental Sciences. https://doi.org/http://dx.doi.org/10.0000/issn-2220-8860-piaees-2011-v1-0012

Damalas, C. A., & Eleftherohorinos, I. G. (2011). Pesticide exposure, safety issues, and risk assessment indicators. International Journal of Environmental Research and Public Health. https://doi.org/10.3390/ijerph8051402

Aktar, W., Sengupta, D., & Chowdhury, A. (2009). Impact of pesticides use in agriculture: their benefits and hazards. Interdisciplinary Toxicology. https://doi.org/10.2478/v10102-009-0001-7