Rasagiliinin käyttö Parkinsonin taudin hoidossa
Rasagiliini on lääke, joka kuuluu palautumattomiin monoamiinioksidaasin estäjiin (MAOI). Sitä käytetään joko yksin tai yhdistelmähoitona Parkinsonin tautiin. Kun tauti on jo pitkälle edennyt, potilaat voivat käyttää sitä yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Tämän artikkelin aiheena on rasagiliinin käyttö Parkinsonin taudin hoidossa.
Rasagiliini on selektiivinen monoamiinioksidaasi B:n estäjä. Se johtaa aivojen luontaisten välittäjäaineiden, monoamiinien, lisääntymiseen.
Tätä lääkettä on saatavilla tablettimuotoisena otettavaksi suun kautta. Lääkkeellä hoidettavat potilaat ottavat sitä tavallisesti kerran päivässä ruoan kanssa tai ilman.
Rasagiliinilla on paremmat neuroprotektiivisiet ominaisuudet kuin muilla samaan hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä, kuten selegiliinillä. Syy tähän on se, että jälkimmäinen metaboloituu elimistössä myrkylliseksi aineeksi, kun taas rasagiliini ei.
Mikä on Parkinsonin tauti?
Parkinsonin tauti on hermostoa rappeuttava sairaus. Se on toisiksi yleisin tämän tyypin sairaus, Alzheimerin taudin jälkeen, ja kuuluu niin kutsuttuihin liikehäiriöihin.
Sairaudelle on ominaista neuronien hupeneminen substantia nigra -alueella, joka on aivojen keskiosassa sijaitseva rakenne. Kun substantia nigran dopamiinihermosolut häviävät, dopamiinitasot laskevat huomattavasti. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, jota tarvitaan liikkumiseen liittyvän tiedon kulkuun aivoista muualle elimistöön.
Riittämätön dopamiini, joka on yksi aivojen monoamiineista, haittaa tämän tiedon kulkeutumista ja vaikuttaa näin potilaan liikkeiden hallintaan. Kaikki tämä saa aikaan erilaisia motorisia oireita, kuten tärinää ja yleistä jäykkyyttä.
Mistä Parkinsonin tauti johtuu?
Vaikka joitakin sairaudelle altistavia tekijöitä tunnetaan, tutkijat eivät edelleenkään tiedä tarkalleen mikä sen laukaisee. Sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Ikä: Tämä on selkeä riskitekijä. Sairaus alkaa tavallisesti 50–60 vuoden iässä. Jos se ilmaantuu alle 50 vuoden iässä, kyseessä varhain alkava Parkinsonin tauti.
- Perintötekijät: 90 % tautitapauksista ei johdu geneettisistä muutoksista. Mutta ainakin 15–25 %:ssa tapauksia potilaan sukulaisella on Parkinsonin tauti.
- Ympäristötekijät: Jatkuva kaivoveden juonti tai altistuminen hyönteismyrkyille ja torjunta-aineille voivat olla sairauden riskitekijöitä.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Essentiaalinen vapina: oireet, aiheuttajat ja hoidot
Rasagiliinin käyttö Parkinsonin taudin hoidossa: vaikutukset elimistöön
Kuten jo mainittiin, rasagiliini on lääke joka estää monoamiinioksidaasi B:tä (MAOB). Tämä entsyymi on osa koko elimistön hermopäätteiden mitokondrioita, erityisesti aivoissa, maksassa ja suoliston limakalvoilla.
MAOI-lääkkeet säätelevät katekolamiinien kuten dopamiinin sekä keskushermoston ja ääreiskudosten serotoniinin tuhoutumista. Aivoissa vallitseva monoamiinioksidaasi on B-tyyppi.
Tutkijat kiistelevät edelleen siitä, mikä tarkalleen ottaen on tämän lääkkeen vaikuttava mekanismi. He uskovat, että sen vaikutukset saattaisivat liittyä sen MAO-B:tä estävään vaikutukseen ja että se johtaisi näin lisääntyneeseen solunulkoisen dopamiinin määrään.
Dopamiinipitoisuuden lisääntyminen ja tämän seurauksena dopaminergisen vaikutuksen kasvu on todennäköisin selitys rasagiliinin tehoon ainakin dopaminergisten motoristen toimintahäiriöiden malleista tehtyjen havaintojen mukaan.
Rasagiliinin käyttö Parkinsonin taudin hoidossa – yhteenveto
Rasagiliini on Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettu lääke, jota otetaan suun kautta tabletteina. Tavallisesti lääkärit suosittelevat ottamaan sen aina samaan aikaan, joko ruoan yhteydessä tai ilman.
Noudata aina lääkärin ohjeistuksia ja kysy lääkäriltä neuvoa tarvittaessa. Älä muuta annosta omin päin. Lääkkeen väärinkäyttö voi olla erittäin haitallista terveydelle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Linazasoro, G. (2008). Rasagilina en la enfermedad de Parkinson. Neurologia.
- Pagonabarraga, J., & Kulisevsky, J. (2010). Rasagilina: Eficacia y protección en la enfermedad de Parkinson. Revista de Neurologia.
- Pagonabarraga, J., & Rodríguez-Oroz, M. C. (2013). Rasagilina en monoterapia en pacientes en fases tempranas de la enfermedad de Parkinson y en terapia combinada y coadyuvante a levodopa en fases moderada y avanzada. Revista de Neurologia.