Ranska kielsi supermarkettien ruoan haaskauksen

04 toukokuu, 2019
Ranskassa kaikki supermarketit, jotka jättävät noudattamatta myymättä jääneen ruoan lahjoittamista koskevaa sääntöä, saavat nyt taloudellisia rangaistuksia. Seurauksena voi olla jopa vankilatuomio.

Ruoan haaskaus on ollut ristiriitainen keskustelunaihe ympäri maailman jo vuosikymmenien ajan. Arvioidaan, että yli 1,3 miljoonaa tonnia tuokaa heitetään pois joka vuosi, vaikka moni ihminen kuolee ruoan puutteeseen ja heikkoon ravitsemukseen joka ikinen päivä.

Jo useiden vuosien ajan on yritetty vähentää tätä ruoan turhaa roskikseen heittämistä, mutta aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan vuosittain päätyy silti massiivinen määrä ruokaa jätteiksi.

ruokakaupan hyllyt

 

Ranskan aloite

Suurin kritiikin lähde suuria ruoanjakelijoita kohtaan on se, että ne laittavat usein merkittävän määrän myymästään ruoasta jätteeksi sen sijaan, että se lahjoitettaisiin tarpeessa oleville. Viime vuonna 35-vuotias Arash Derambarsh teki ehdotuksen sellaisen lain säätämisestä, joka estäisi supermarketteja heittämästä pois myymättä jäänyttä ruokaa.

Arashin esittämä idea oli seuraava: yritykset lahjoittaisivat jäljelle jääneen ruokansa hyväntekeväisyysorganisaatioille ja ruokapankeille, jotta se voitaisiin jakaa ihmisille, jotka ovat ruoan tarpeessa.

Massiivisen kampanjan jälkeen –  jota tukivat kuluttajat ja köyhyyttä vastaan taistelevat aktivistit – Ranskan senaatti hyväksyi yksimielisesti kyseisen lain, joka auttaa tuhansia kodittomia ihmisiä.

Ranska on maailman ensimmäinen maa, jossa ruoan poisheitto on laitonta. Senaatin hyväksymä laki estää supermarketeja sekä haaskaamasta että tuhoamasta ruokaansa.

Yli 4oo neliömetrin kokoiset kaupat joutuvat allekirjoittamaan lahjoitussopimuksen hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Jos ne eivät näin tee, on tuloksena sakko, joka voi olla jopa 75 000 euron suuruinen, ja seurauksena voi olla myös kahden vuoden vankilatuomio.

Tämä oli iloinen uutinen hyväntekeväisyysorganisaatioiden työntekijöille, sillä järjestöt saavat tällä tavoin parempilaatuista ja monimuotoisempaa ruokaa jaettavakseen.

Jacques Bailet, joka vastaa Ranskan ruokapankkiverkostosta, sanoi toivovansa, että laki lisäisi vihannesten, hedelmien ja lihan lahjoitusta. Nämä supermarketien myymät tuotteet ovat kaikkein suurimmassa kysynnässä.

Ruoan keräämisestä ja varastoinnista vastaavat rekisteröidyt hyväntekeväisyysjärjestöt ja ruokapankit, jotka toivovat lisäävänsä henkilöstöään saadakseen lisää tehokkuutta kasvaneen ruokamäärän hoitamiseksi.

Laki rankaisee ruokaa pois heittävien lisäksi sellaisia supermarketteja, jotka tuhoavat ruokaa tarkoituksella. Tämä on itse asiassa yhä tavallisemmaksi tullut käytäntö. Näin toimitaan, jotta ihmiset eivät tonkisi roskia ja söisi niistä löytämäänsä ruokaa.

Ikävä kyllä, roskiksista viimeistä käyttöpäivämäärää vielä lähellä olevaa ruokaa etsivien perheiden, opiskelijoiden ja työttömien määrä on noussut viime vuosina.

Haittapuolena tässä on myös se, että moni paikka suihkuttaa ruokaa valkaisuaineella sen jälkeen, kun se on heitetty pois, sillä heidän mukaansa näin voidaan estää roskiksesta otettujen ruokien syönnin seurauksena tapahtuvat ruokamyrkytykset.

Jotkut jakelijat taas varastoivat ruokaa yksityisiin varastoihin, josta roska-autot hakevat sen myöhemmin.

Mitkä ovat seuraavat haasteet hyväntekeväisyysjärjestöille?

 

ruoan haaskaus kielletty Ranskassa

Tämän ensimmäisen voiton jälkeen hyväntekeväisyysjärjestöt valmistautuvat kohtaamaan ne haasteet, jotka syntyvät lain muuttamisen seurauksena.

Ensinnäkin järjestöjen täytyy löytää enemmän vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka voivat auttaa ruoan hallinnassa ja jakelussa. Niiden täytyy myös hankkia lisää kuorma-autoja, varastointitilaa ja jääkaappeja, jotta järjestöt voisivat vastata lahjoitusmäärän suureen kasvuun.

Toisaalta taas tärkeänä tavoitteena on suostutella EU ryhtymään samanlaiseen toimintaan koskien muitakin jäsenvaltioita.

Ruoan haaskaus Ranskassa jakautuu seuraavalla tavalla: 11 % jätteestä on peräisin kaupoista, 67 % kuluttajilta ja 15 % ravintoloista. Kyseisen aloitteen aikaansaajat ymmärtävät siis kyllä, että työ ruoan tuhlausta koskien ei ole vielä läheskään valmis.

Tämän lain myötä voidaan kuitenkin sanoa, että yksi tärkeimmistä askelista tietoista ja kestävän kehityksen mukaista yhteiskuntaa kohti on otettu.

Bailet vakuuttaa, että jo 15 %:n kasvu lahjoituksissa supermarketeista voi auttaa antamaan ihmisille 10 miljoonaa lisää lautasellista ruokaa joka ikinen vuosi.

Pidemmän aikavälin unelmana on se, että usea maa ottaisi samanlaisen lain käyttöön ruokajätteen vähentämistä koskien. Ennen kaikkea tavoitteena on antaa maille mahdollisuus ruokkia tarpeessa olevat ihmiset.

  • Jenny Gustavsson et al. Global food losses and food waste, Congreso Internacional Save Food, Roma, 2011. https://www.save-food.org/cgi-bin/md_interpack/lib/all/lob/return_download.cgi/Global_Food_Losses.pdf?ticket=g_u_e_s_t&bid=4530&no_mime_type=0
  • LOI n° 2016-138 du 11 février 2016 relative à la lutte contre le gaspillage alimentaire (1), JORF n°0036 du 12 février 2016, texte n° 2. https://www.legifrance.gouv.fr/eli/loi/2016/2/11/AGRX1531165L/jo/texte
  • Guillaume Poingt, “Loi anti-gaspillage alimentaire : quel bilan après 18 mois ?”, Le Figaro, octubre 2018. http://www.lefigaro.fr/economie/le-scan-eco/2018/10/16/29001-20181016ARTFIG00007-loi-anti-gaspillage-alimentaire-quel-bilan-apres-18-mois.php