Piloerektio: kun iho menee kananlihalle

Piloerektio on tieteellinen nimi sille ilmiölle, jonka me arkikielessä tunnemme ihon “kananlihalle” menemisenä tai karvojen pystyyn nousemisena. Se tapahtuu, kun iholla olevat karvankohottajalihakset supistuvat koska meillä on esimerkiksi yhtäkkiä kylmä, me innostumme, järkytymme tai olemme peloissamme.

Tutkijoiden mukaan piloerektio on evoluution jäänne, jossa ihomme näyttää linnun iholta sen jälkeen kun siltä on kynitty höyhenet. Tämä ominaisuus oli jo esi-isillämme, joiden iho meni kananlihalle aina kun he kokivat äärimmäisiä tuntemuksia, ja me olemme perineet sen heiltä.

Muun muassa kissoilla on samanlainen reaktio. Niiden karvat nousevat pystyyn, kun ne havaitsevat vaaran ja valmistautuvat taistelemaan tai pakenemaan. Lisäksi niiden turkki pörhistyy ja ne tulevat aggressiivisemmiksi, mikä muistuttaa monien muiden eläinten reaktiota vaaraan.

Mikä piloerektio tarkalleen ottaen on?

Jokaisen ihokarvan tyvessä on pienen pieni lihas, niin sanottu karvankohottajalihas. Kun tuo lihas supistuu, karva nousee pystyyn, karvat erottuvat selvästi toisistaan ja iho saa rakeisen ulkonäön. Tämä tapahtuu yleisimmin käsivarsissa, säärissä, reisissä, päässä ja niskassa.

Monet ärsykkeet aiheuttavat piloerektiota, kuten muun muassa:

• Shokki
• Pelko
• Syvät tuntemukset
• Kiihtymys
• Seksuaalinen kiihottuminen

Yleensä, vaikkakaan ei aina, kehon lämpötila laskee hieman silloin kun ihomme menee kananlihalle.

Lue tämäkin: 5 luonnollista hoitoa sisäänpäin kasvaneille ihokarvoille

Anatomiset ja biologiset seikat

Kuten edellä mainitsimme, piloerektio on sympaattisen hermoston reaktio. Tämä hermosto tunnetaan myös adrenergisenä tai noradrenergisenä järjestelmänä. Jälkimmäinen nimi johtuu siitä, että noradrenaliini on siellä tärkein välittäjäaine.

Sympaattinen järjestelmä aktivoituu stressaavissa tilanteissa, mukaanlukien pakeneminen, liikunta, yllättyminen ja hätätilanteet. Lisämunuaiset vapauttavat adrenaliinia, joka tämän tyyppisissä tilanteissa menee verenkiertoon. Seurauksena on piloerektio. Se lisää myös lihasten aktiivisuutta ja saa meidät vapisemaan, jotta kehomme lämpenisi silloin kun tämä ilmiö johtuu matalasta lämpötilasta.

Jos iho menee kananlihalle pelon takia, piloerektion ohella sydämen rytmi kiihtyy. Tämä johtaa siihen, että keho pumppaa enemmän verta suuriin lihaksiin ja laajentaa pupilleja näkökykymme parantamiseksi. Samantyyppinen ilmiö tapahtuu silloin, kun kyseessä on järkytys tai jokin muu voimakas tuntemus.

Piloerektion tehtävä

Piloerektion mekanismi on läsnä monissa karvaisissa eläimissä. Kylmän lämpötilan seurauksena pystyyn nousevat karvat ovat vain refleksi. Kun karvat nousevat pystyyn, ilmaa jää loukkuun ja se luo eristyksen, joka auttaa suojaamaan eläintä kylmältä ilmalta.

Kun piloerektio tapahtuu reaktiona pelkoon, sen tehtävä on saada keho näyttämään suuremmalta. Toisin sanoen, eläin näyttää isommalta ja siten hyökkääjälle pelottavammalta, kun sen karvat ovat pystyssä. Tämä on siis biologinen puolustusmekanismi, joka aktivoituu kun eläin tuntee olevansa uhattuna. Ilmiö on tavallinen myös meille ihmisille, vaikka meidän karvapeitteemme ei kovin pelottavalta ja massiiviselta näytäkään.

Piikkisika on ehkä paras esimerkki piloerektion toiminnasta. Tämä eläin nimittäin nostaa piikkinsä pystyyn, kun se havaitsee vaaran. Sama ilmiö tapahtuu monien muiden nisäkkäiden, kuten simpanssien, hiirten ja kissojen kanssa, vaikkakin piikkisian kohdalla se on huomattavin.

Jatka lukemista: 5 kotihoitoa follikuliittiin eli karvatuppitulehdukseen

Lisää mielenkiintoista tietoa

Yhteenvetona voidaan todeta, että ihmisen kohdalla piloerektio on periaatteessa hyödytön ilmiö. Meillä ei ole tarpeeksi karvoja kehossamme, jotta ne todella toimisivat eristävänä kerroksena kylmää ilmaa vastaan. Samoin karvamme eivät ole riittävän pitkiä jotta ne saisivat meidät näyttämään isommilta ja pelottavammilta kuin mitä me todellisuudessa olemme, kun ihomme menee kanalihalle.

Siksi tutkijat ovat sitä mieltä, että meidän ihmisten kohdalla tämä ilmiö on vain evoluution jäänne. Toisin sanoen, olemme perineet tämän puolustusmekanismin esi-isiltämme, mutta emme voi käyttää sitä hyödyksemme kuten muut nisäkkäät.

Ihmisen aivot ovat paljon monimutkaisemmat kuin planeettamme muiden lajien aivot, ja fyysisten olosuhteiden lisäksi piloerektiota säätelevät myös psykologiset tekijät. Limbinen järjestelmämme saa siis meidän ihmisten karvat pystyyn, kun me vaikka kuulemme meille henkilökohtaisesti tunteikkaan laulun, tai kun kuulemme sen ihmisen äänen, josta me kovasti pidämme.