Onko väkivallaton viestintä mahdollista?

Väkivallaton viestintä on mahdollista, mutta monet ihmiset eivät ole tietoisia siitä. Tämä johtuu siitä, että monet meistä eivät ole oppineet kommunikoimaan tehokkaasti. Voi jopa olla, että jotkut ihmiset vain tuovat meistä esiin ne kaikkein huonoimmat piirteet.

Miksi olemme ystävällisiä ja myötätuntoisia joidenkin ihmisten kanssa, mutta käyttäydymme töykeästi ja väkivaltaisesti toisia ihmisiä kohtaan? Psykologi Marshall B. Rosenberg tutki näitä kysymyksiä ja kehitti konseptin, jota hän kutsuu väkivallattomaksi viestinnäksi.

Tämän tyyppinen viestintä, joka tunnetaan myös nimellä empaattinen viestintä, perustuu pääasiassa sydämestä antamiseen. Tämä tarkoittaa viestintää, joka ei perustu vertailuihin, loukkauksiin tai negatiivisiin elementteihin. Itse asiassa päinvastoin – tunteet, itsevarmuus, kunnioitus ja myötätunto ovat avaintekijöitä.

Usein ihmiset eivät pysty tunnistamaan merkkejä, jotka viittaavat huonoon viestintään. Ne ovat merkkejä, jotka ovat selkeästi negatiivisia ja täynnä tuhoavaa kritiikkiä, kieltämistä sekä ymmärryksen puutetta ihmisten välillä. Siksi ne johtavat kiistoihin, konflikteihin, hyökkäyksiin ja puolustautumiseen.

Jatka lukemista, tämän päivän artikkelissa keskustellaan siitä, kuinka tunnistaa nämä viestit.

Väkivallaton viestintä: määritelmä

Marshall B. Rosenberg on väkivallattoman viestinnän keskuksen (Yhdysvalloissa) perustaja ja johtaja. Hän oli syvästi kiinnostunut uusista viestintämuodoista ja halusi esitellä rauhanomaisia ​​vaihtoehtoja väkivallalle ja aggressiivisuudelle ihmissuhteissa.

Niinpä kirjassaan Väkivallaton viestintä: elämän kieli hän tiivistää väkivallattoman viestinnän neljä pääelementtiä:

• Tee havaintoja, mutta älä arvostele.
• Tunnista ja ilmaise tunteita.
• Täytä tarpeesi ottamalla vastuu tunteistasi.
• Tee tietoisia pyyntöjä jotka rikastuttavat elämääsi.

Siinä korostetaan omien sekä muiden tarpeiden ymmärtämistä. Lisäksi empatia on olennainen osa tämän tyyppistä viestintää. Tämä johtuu siitä, että tiedon jakaminen ilman sitä on vaikeaa.

Rosenberg viittaa tutkimuksessaan myös moraalisen tuomitsevaisuuden olemassaoloon. Hänen mielestään nämä “osoittavat väärää asennetta niiltä, ​​jotka eivät toimi arvojemme mukaisesti”.

Hyvät tavat ja väkivallaton viestintä

Vaikka aina ei ole mahdollista olla hyvällä tuulella ja ystävällinen kaikille, on asioita jotka pätevät aina. Tähän sisältyvät hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus. Ne ovat peruspilareita, joita kaikkien pitäisi noudattaa ihmissuhteissaan.

Argentiinan sosiaalisen kehityksen ministeriö osallistui vuonna 2015 seminaariin “Audiovisuaalinen media, transmedialiteetti ja koulutus 2000-luvulla” edistääkseen sanan “buentrato” (hyvä kohtelu) sisällyttämistä viralliseen sanakirjaan.

Puhuja Marisa Graham kuvaili tämän sanakirjasta puuttuvan sanan selkeän määritelmän tarpeellisuudesta, sillä sana “maltrato” (huono kohtelu) taas on sanakirjassa. Hän selitti edelleen:

”Pyrimme sisällyttämään sanan “buentrato” sanakirjaan, koska tiedämme sanojen merkityksen todellisuuden rakentamisessa. Yritämme myös kumota lasten kasvattamiseen liittyviä kulttuurimyyttejä, kuten sen, että fyysinen väkivalta on sopiva kuritusmuoto.”

Edellä mainitun kaltaiset aloitteet voivat avata ovia ja ihmisten mieliä, jotta institutionaalinen, organisaatiollinen ja henkilökohtainen väkivalta lakkaavat olemasta normaali tapa suhtautua toisia ihmisiä kohtaan.

Väkivallattoman viestinnän avaimet

Meillä on oltava tarpeeksi tietoa, jotta voimme kommunikoida tehokkaasti. Siksi meidän on tehtävä parhaamme välttääksemme vertailua. Tämä johtuu siitä, että vertailun seurauksena syntyneet mielikuvat ovat suurimmaksi osaksi vääriä sekä epäoikeudenmukaisia.

Kuten aikaisemmin mainitsimme, meidän tulisi pyrkiä siihen että emme tuomitse, arvioi tai aseta ennakko-odotuksia ihmisille. Se ei todellakaan ole helppoa, mutta pystymme siihen jos yritämme. Pian opit kommunikoimaan tehokkaasti ilman että toiset tuntevat olonsa loukatuiksi.

Vastuun ottaminen on välttämätön askel. Syytämme usein muita siitä mitä meille tapahtuu tai kuinka tunnemme. Emme voi aina olla samaa mieltä kaikesta, mutta olemme vastuussa vain omista reaktioistamme ja tunteistamme.

Empatia on olennainen osa tehokasta viestintää, kuten edellä mainitsimme. Kyse on siitä, että yrität asettautua toisen henkilön asemaan ja nähdä asioita hänen näkökulmastaan. Se helpottaa hänen reaktioidensa ymmärtämistä. Voimme olla määrätietoisia, mutta samalla kunnioittaa muita sekä itseämme.

Kuten näet, väkivallattoman viestinnän harjoittaminen ei ole välttämättä helppoa, koska meihin on juurtunut niin paljon huonoja viestintäkäytäntöjä. Tärkeää on olla tietoinen siitä miten kommunikoimme, ja pohtia asioita joita haluamme muuttaa. Kuka tahansa voi tehdä sen kärsivällisesti ja askel kerrallaan.