Onko tumma sokeri terveellisempää kuin valkoinen?

08 elokuu, 2020
Tässä artikkelissa selitämme mitä eroa on tummalla ja valkoisella sokerilla, sekä miten ne vaikuttavat ihmisen terveyteen.

Viime vuosina tavanomaista, valkoista, puhdistettua sokeria on alettu korvaamaan muilla tuotteilla, joita on mainostettu terveellisempinä kuin valkaistua sokeria. Yksi esimerkki näistä on tumma sokeri. Mutta onko tumma sokeri todella terveellisempää ja siten parempi vaihtoehto kuin valkoinen sokeri?

Tumma tai ruskea sokeri on oikeastaan hyvin samanlaista kuin yleisemmin käytetty valkaistu sokeri; sitä on yksinkertaisesti vain prosessoitu vähän vähemmän. Siinä on melkein kaikki samat ominaisuudet kuin valkoisessa sokerissa, ja sen vaikutus terveyteen on hyvin samanlainen. Siksi se ei todellakaan ole millään lailla “terveellisempää” kuin valkoinen sokeri.

Kaiken kaikkiaan tumma sokeri sisältää hiukan enemmän kuitua kuin valkoinen, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että se olisi parempi tai terveellisempi vaihtoehto. Jos sitä vertaa muihin ruoka-aineisiin, se sisältää minimaalisen vähän kuitua; niin vähän, ettei sillä voisi sanoa olevan ravinnollista merkitystä. Lisäksi sen glykeeminen indeksi ja haiman vaste sen nauttimiseen ovat melko samanlaiset kuin valkoisella sokerilla.

Sokeri elintarviketeollisuudessa

Sokeri on yksi elintarviketeollisuudessa yleisimmin käytetyistä tuotteista. Sillä on antimikrobisia ominaisuuksia, mikä tarkoittaa sitä, että se parantaa ruoan säilyvyyttä. Se voi myös parantaa aistinvaraisia ominaisuuksia, eli sen avulla muista ruoista saadaan monella tapaa houkuttelevampia.

Kuten kaikki varmasti tietävätkin, sokeri liittyy kuitenkin monien vaikeiden sairauksien ilmenemiseen, mukaanlukien diabetes ja syöpä. Maailman terveysjärjestö WHO on viime vuosina alkanut suosittelemaan sokerin käytön rajoittamista liikalihavuuden vähentämiseksi.

Yksi ongelma, joka liittyy minkä tahansa sokerin tai sitä sisältävän tuotteen nauttimiseen, on sen aiheuttama riippuvuus. Vaikka sokeria voikin syödä satunnaisesti, ainakin jos noudatamme aktiivista elämäntapaa, sokerista on tullut jo huolestuttavan yleinen nautintoaine koko maapallon väestön keskuudessa.

Onko tumma sokeri terveellisempää kuin valkoinen sokeri?

Jatka lukemista: Sokeri vai suola: kumpi on liiallisena epäterveellisempää?

Nimellä ei ole väliä: ruskeakin sokeri on sokeria

Siitä saakka kun sokerista on alettu valistamaan ihmisiä (yhä enenevään tahtiin), sokerille ja sen eri versioille on myös annettu useampia nimiä. On tärkeää muistaa, että loppujen lopuksi ne ovat kaikki samaa tuotetta: sokeria. Se on se pääainesosa kaikissa tuotteissa, kuten tummassa sokerissa, raakasokerissa, ruokosokerissa, hunajassa ja kookossokerissa. Vaikka kaikkien näiden tuotteiden systeeminen vaikutus on melko samanlainen, markkinoinnin avulla niistä yritetään antaa kuluttajille erilainen kuva. Siksi on kaikkien erilaisten sokereiden kulutusta kannattaa vähentää.

Sen sijaan on parempi lisätä alhaisen glykeemisen indeksin omaavien hiilihydraattien ja runsaskuituisten ruokien kulutusta suoliston terveyden varmistamiseksi. Kannattaa myös lisätä välttämättömien rasvojen saantia päivittäisten kalorinsaantisuositusten puitteissa.

Yksi tapa vähentää sokerin kulutusta on käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Niitä ei kuitenkaan tulisi missään nimessä nauttia liikaa. Nämä tuotteet testataan yleensä laboratorioissa, mutta asiantuntijat eivät vielä tarkkaan tunne niiden kaikkien pitkäaikaisia ​​sivuvaikutuksia.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Sokeri parantaa psyykkistä suorituskykyä: totta vai tarua?

Liikaa sokeria? Kokeile ajoittaista paastoa

Ajoittainen tai jaksoittainen paasto on ruokavaliotrendi, josta on tullut erittäin suosittu tapa pudottaa painoa ja ehkäistä diabeteksen puhkeamista. Jotkut uskovat, että ajoittaisella paastolla pystytään korjaamaan insuliiniresistenssi, jonka sokerin nauttiminen etenkin suurissa määrissä aiheuttaa.

Tällä hetkellä yleisimmin käytetty ajoittainen paastomenetelmä sen käytännöllisyyden vuoksi on 16:8. Tämä tarkoittaa, että vuorokauden aikana paastotaan 16 tuntia ja 8 tunnin osuuteen sisällytetään päivän kaikki ruokailut. Tämän 16 tunnin paaston aikana aktivoituu AMP-kinaasi (adenosine monophosphate-activated protein kinase), joka on vastuussa katabolisista prosesseista ja rasvanpolton aiheuttamasta energiantuotannosta.

Tämäntyyppinen paasto voi joidenkin ihmisten kohdalla todellakin olla varteenotettava vaihtoehto pudottaa painoa. Se vähentää merkittävästi viikossa syötyjen kalorien määrää. Muista kuitenkin, että erittäin tärkeää perehtyä hyvin siihen, mitä ajoittainen paasto pitää sisällään, mitkä sen riskit ovat ja miten se toteutetaan turvallisesti. Juttele ravitsemusterapeutin kanssa ennen jaksoittaisen paaston aloittamista, jotta voitte löytää yhdessä sinulle parhaan vaihtoehdon.

Lue tämäkin: Jaksoittainen paastoaminen pudottaaksesi painoa ja parantaaksesi terveyttä

Elintarviketeollisuus käyttää sokeria yllättävän moniin ruokiin. Se on lisäaine, jota on niin monessa tuotteessa, ettemme usein edes tajua syövämme sitä.

Onko tumma sokeri terveellisempää kuin valkoinen sokeri? Johtopäätös

Elintarviketeollisuuden käyttämät monet eri nimet, jotka yrittävät erotella saman tuotteen erilaisiin kategorioihin, eivät muuta tuotteen olemusta. Tumma sokeri on kuin onkin hyvin samankaltainen tuote kuin valkoinen sokeri, eikä se ole tätä terveellisempää. Siksi myös tumma sokeri on tuote, jota meidän ei pitäisi nauttia liikaa. Vain välttämällä kaikkia sokereita voimme ehkäistä ylipainoa sekä siihen liittyviä monenlaisia sairauksia ja ongelmia.

Yksi mahdollinen vaihtoehto voisi olla keinotekoisten makeutusaineiden käyttö, mutta niidenkin kanssa tulee olla maltillinen. Toinen vaihtoehto on ajoittaisen paaston noudattaminen. Oli miten oli, kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että kaikenlaisen ja -nimisen sokerin nauttimisen rajoittaminen on ratkaisevan tärkeää terveytemme kannalta.

Patterson RE., Sears DD., Metabolic effects of intermittent fasting. Annu Rev Nutr, 2017. 37: 371-393.

Mattson MP., Longo VD., Harvie M., Impact of intermittent fasting on health and disease processes. Ageing Res Rev, 2017. 39: 46-58.