Nesting: joutenolon hyödyt terveydelle

07 lokakuu, 2020
Nesting tarkoittaa joutenoloa ja rentoutumista kotona. Vaikka se ei joissakin tilanteissa ole kannattava vaihtoehto, monissa tapauksissa se voi olla hyvinkin hyödyllistä.

“Tylsyys” ja kotona oleskelu eivät ole välttämättä huono asia. Itse asiassa nykyään tämä varsin lupaava trendi tunnetaan nimellä nesting. Yhä useampi ihminen kääntyy tämän yksinkertaisen tottumuksen puoleen terapiakeinona ja tutustuakseen paremmin itseensä. Tässä artikkelissa voit perehtyä tarkemmin siihen, mitä on nesting ja miten se hyödyttää.

Mitä nesting siis on?

Nesting tarkoittaa rentoutumista kotona
Tauon pitäminen arjen kiireessä ei ole huono asia. Toimettomuus ja ajan käyttäminen miellyttäviin puuhiin voi auttaa poistamaan stressiä ja ahdistusta.

Nesting tulee englanninkielisestä sanasta nest, joka tarkoittaa pesää.

Nesting on vastalause arjen kiivaalle rytmille. Aivan kuten hyggeily, nesting alkoi Pohjoismaista. Nyt tämä trendi on levinnyt uskomattoman moneen paikkaan ympäri maailmaa.

Yhä useampi ihminen on päättänyt hidastaa ja liittyä mukaan tällaiseen elämäntapaan, ja varsin hyvästä syystä: nesting nimittäin lisää hyvinvointia vähentämällä ahdistusta ja stressiä.

Samalla nesting on hyvin taloudellinen vaihtoehto. Se paitsi sallii sinun hyödyntää kotisi lämpöä, myös auttaa vahvistamaan perhesiteitä ja suhdetta omaan itseesi.

Kannattaa käyttää hetki sen miettimiseen, kuinka pitkiä työpäiväsi ovat ja millainen taakka viikonloppusuunnitelmat voivat olla. Rehellisyyden nimissä, nämä suunnitelmat tuntuvat usein pikemminkin pakollisilta kuin spontaaneilta, ja ne vievät yhä enemmän aikaa rentoutumiselta.

Tutustu myös: Viktor Frankl ja 6 elämänohjetta kärsimyksestä

Sosiaalisen kanssakäynnin velvollisuus

Vapaa-aika tuntuu meistä usein samalta kuin lapsista, jotka tulevat kotiin uupuneina pitkän koulupäivän jälkeen vain kohdatakseen kokonaisen liudan uusia velvollisuuksia. Heidän on tehtävä läksynsä, osallistuttava harrastuksiin, tehtävä kotitöitä ja niin edelleen.

Samaan tapaan meitäkin usein vähän painostetaan vapaa-ajan viettomme suhteen. Pakotamme itsemme viettämään aikaa kumppanin, perheen ja ystävien kanssa käyden muun muassa ravintoloissa ja illanvietoissa. Näissä kokoontumisissa ja tapahtumissa ei tietenkään ole mitään vikaa, mutta totuus on, että meillä on yhä vähemmän ja vähemmän aikaa vain yksinkertaisesti rentoutua ja levätä – ja tarvitsemme tätä nykyään enemmän kuin koskaan ennen.

Sama tapahtuu jatkuvan viesteihin vastaamisen, sähköpostien lukemisen ja sosiaalisen median tarkastamisen kanssa; kaikki tämä muuttuu hyvin uuvuttavaksi ärsykkeiden taakaksi, eikä taukoamaton eläminen kiireen ja velvollisuuksien keskellä auta asiaa yhtään.

Toisinaan kroppa yksinkertaisesti sairastuu, koska se ei saa tarvitsemaansa lepoa. Se onkin merkki siitä, että keho vaatii lepoa! Ei ole pahitteeksi, jos jäät kotiin sohvalle viltin alle kuuma juoma kädessäsi ja otat itsellesi hieman aikaa – itse asiassa se on jotain, mitä monet meistä salaa kaipaavat.

Kodin suojasta tuleekin näin varmin paikka saada yhteys omaan sisimpään. Nesting muuttaa kodin paikaksi, jossa voit palautua burnoutista ja nauttia omasta seurastasi.

Lue myös: Itsensä rakastaminen on asia, jonka voi oppia

Milloin nesting ei kannata?

Nesting ei ole hyvä idea suruaikana
Nesting ei ole hyvä idea surun aikana tai masentuneena. Tällöin on parempi hakea ammattiapua.

On tärkeää selventää, että nesting ei ole kaikille sopiva ratkaisu, erityisesti jos esiintyy kliinisiä oireita. Sitä ei suositella masennuksesta tai ahdistuksesta kärsiville ihmisille eikä tietyissä tapauksissa myöskään niille, jotka käyvät läpi suruprosessia.

Näissä tapauksissa ihmisillä on taipumusta eristäytyä muista. Tämä ei kuitenkaan liity mitenkään omaan valintaan pysyä kotona nauttiakseen sen ilmapiiristä. Kotiin jäämisen sijaan näissä tilanteissa tulisikin hakeutua terapiaan ja noudattaa ammattilaisen antamia ohjeita.

Nestingin tulisi aina olla nautinnollista. Esimerkiksi ihmiset, jotka eivät käy aktiivisesti töissä, saattavat kokea kotona olemisen rasittavaksi, eikä tästä nestingissä ole lainkaan kyse. Siinä on tarkoituksena vaalia vapauttamme tehdä sitä mitä me eniten haluamme huolimatta sosiaalisista paineista, jotka kehottavat meitä tekemään toisin.

Mitä nesting pitää sisällään?

Tähän trendiin kuuluu seuraavia sääntöjä:

  • Tee sitä mitä haluat tehdä. Esimerkkeinä lukeminen, maalaaminen, elokuvan katsominen, kasvien hoito, lemmikin kanssa leikkiminen, vanhojen huonekalujen entisöiminen, käsitöiden tekeminen ja niin edelleen.
  • Vältä työlästä suunnittelua.
  • Tee rentouttavia asioita.
  • Elä kiireettömästi.
  • Älä painosta itseäsi tekemään tehtäviä loppuun, paitsi velvollisuuksien osalta.
  • Hyvä seura ei ole pahitteeksi, kunhan pystyt silti rentoutumaan seuran aikana.
  • Harjoita mindfulnessia. Toisin sanoen pidä mielesi kyseisessä hetkessä.
  • Koti kannattaa pitää siistinä. Muutoin et välttämättä tunne oloasi mukavaksi omassa pikku “pakopaikassasi”.

Näiden suositusten lisäksi kannattaa päästää runsaasti luonnonvaloa sisään. Ilmapiiri ja sisustus ovat tärkeitä rauhallisen ja rentoutuneen olotilan kannalta. Jotkut ihmiset tykkäävät laittaa aitoja kasveja kodin eri tiloihin.

Yksinkertaisuus on myös arvossa. Kotia ei kannata täyttää esineillä, jotka vain lisäävät tunnetta kaaoksesta. Kodin ilmapiirin tulisi henkiä tyyneyttä.

Jos haluat mukauttaa sisustustasi kotona oleilua varten, asiantuntijat suosittelevat vähentämään turhien tavaroiden määrää ja muokkaamaan kodin jokaista sopukkaa, kunnes ne huokuvat rauhaa. Näin työstät samalla myös uutta elämäntapaasi.

  • Picón, J. (2010). Guia del descanso saludable. Colegío Profesional de Fisioterapeutas.
  • Salinas., D. (2012). Estrés. In Prevención y afrontamiento del estrés laboral.
  • Sandín, B. (2003). El estrés: un análisis basado en el papel de los factores sociales. Revista Internacional de Psicología Clínica y de La Salud = International Journal of Clinical and Health Psychology.
  • Suhail Velazquez Cortes. (2009). Hábitos y estilos de vida saludable. Programa Institucional Actividades De Educacion Para Una Vida Saludables.
  • Universidad de Las Palmas de Gran Canaria. (2015). Necesidad de descanso y sueño. Enfermeria Comunitaria.
  • Fernández-Castro, J., Martínez-Zaragoza, F., Rovira, T., Edo, S., Solanes-Puchol, Á., Martín-del-Río, B., … & Doval, E. (2017). How does emotional exhaustion influence work stress? Relationships between stressor appraisals, hedonic tone, and fatigue in nurses’ daily tasks: A longitudinal cohort study. International journal of nursing studies, 75, 43-50.
  • Linnet, J. T. (2011). Money can’t buy me hygge: Danish middle-class consumption, egalitarianism, and the sanctity of inner space. Social Analysis, 55(2), 21-44.
  • Wielgosz, J., Goldberg, S. B., Kral, T. R., Dunne, J. D., & Davidson, R. J. (2019). Mindfulness meditation and psychopathology. Annual review of clinical psychology, 15, 285-316.