Miten hajataittoisuus havaitaan lapsilla?

28 syyskuu, 2020
Astigmatismi eli hajataittoisuus aiheuttaa lapsen koulunkäynnissä viiveitä ja lukuvaikeuksista, koska lapsi ei kykene keskittymään normaalilla tavalla. Tästä syystä se tulisi havaita mahdollisimman aikaisin, jotta sen korjaaminen voidaan tehdä ajoissa ja näkövian seuraukset vaikuttaisivat mahdollisimman vähän lapsen elämään ja oppimiseen.

Hajataittoisuus on hyvin yleinen näkövika lapsilla. Se vaikuttaa lähes 15 prosenttiin koko väestöstä ja useimmissa tapauksissa se alkaa lapsuudessa tai murrosiässä.

Näin tapahtuu, koska hajataittoisuudella on tietty perinnöllinen komponentti. Nämä tiedot voivat auttaa diagnoosin ohjaamisessa, koska ne liittyvät monissa tapauksissa samalla myös muihin näköhäiriöihin, kuten likinäköisyyteen, joka on myös periytyvä näköhäiriö.

Ongelmana on kuitenkin se, että mikäli lasten hajataittoisuutta ei havaita aikaisessa vaiheessa, se voi vaikuttaa merkittävästi heidän koulunkäyntiinsä. Siksi tässä artikkelissa kerromme mitä tästä näköviasta ja sen diagnosoinnista tarvitsee tietää.

Mitä hajataittoisuus on?

Astigmatismi eli hajataittoisuus on taittovirhe, aivan kuten likinäköisyys tai hyperopia eli kaukotaitteisuus. Taittovirheet ovat silmän tason muutoksia, jotka estävät silmiä kohdentamasta valonsäteitä verkkokalvolle oikein. Tuloksena on näön hämärtyminen.

Hajataittoisuus ilmenee silloin, kun ihminen yrittää keskittyä millä tahansa etäisyydellä olevaan esineeseen. Toisin sanoen tämä vika vaikuttaa sekä kauko- että lähinäköön yhtäläisesti.

Suurin ero hajataittoisuuden ja likinäköisyyden välillä on se, että likinäköisyyden kohdalla näkö heikentyy silloin, kun silmä yrittää kohdentaa katsetta kaukana oleviin esineisiin. Hyperopian eli kaukotaitteisuuden tapauksessa vika puolestaan ​​tapahtuu lähinäössä. Onkin tärkeää erottaa nämä näköviat toisistaan, koska jokainen niistä korjataan eri tavalla.

Lasten hajataittoisuus on paljon yleisempää silloin, kun joko toinen vanhemmista tai molemmat kärsivät siitä
Hajataittoisuus on perinnöllistä, ja se on yleisin näkövika ydinperheen keskuudessa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Lasten liiallinen altistuminen elektroniikkalaitteille

Lasten hajataittoisuutta aiheuttavia syitä

Hajataitteisuus on paljon yleisempää silloin, kun joko toinen tai molemmat lapsen vanhemmista kärsivät siitä. Lääketiede on kuitenkin löytänyt hajataittoisuudesta kertovia tapauksia myös imeväisillä, joiden perheessä ei ole esiintynyt kyseistä näkövikaa, joten geneetiikka ei aina ole osatekijä.

Hajataittoisuudesta kärsivän lapsen silmässä on normaalia litteämpi sarveiskalvo. Tämä silmän linssi on yksi niistä silmän optiikoista, jonka avulla valonsäteet voivat keskittyä verkkokalvoon. Sen normaali muoto on kovera.

Kun sarveiskalvo on litistynyt, säteet eivät ulotu verkkokalvoon, vaan joko hieman sen eteen tai hieman sen taakse. Joissakin tapauksissa myös linssin muoto voi muuttua sarveiskalvon lisäksi.

Hajataittoisuuden eri tyypit

Hajataittoisuus on jaettu useaan eri tyyppiin sen mukaan, liittyykö se muihin taitevirheisiin vai ei. Tämän näkövian ymmärtämiseksi on ensin selitettävä, mitkä ovat silmän meridiaanit. Jos katsomme silmää edestäpäin, meridiaani jakaa silmän ylhäältä alas. Toinen meridiaani tekee sen puolestaan vasemmalta oikealle.

Tällä tavoin voimme erottaa hajataittoisuuden eri tyyppien joukosta likinäköisen hajataittoisuuden. Tässä tapauksessa yksi tai molemmat silmän meridiaaneista keskittyvät kuin likinäköiseen silmään. Toisaalta taas hajataittoisuus voi olla myös kaukotaitteista. Tässä tapauksessa silmä keskittyy huonosti lähellä oleviin esineisiin. Lisäksi hajataittoisuus voi olla myös sekoitus molemmista edellä mainituista vioista.

Lasten hajataittoisuuden oireet

Hajataittoisuuden havaitsemiseksi lapsilla on tärkeää kiinnittää huomiota oireisiin. Sen diagnoosi on jonkin verran likinäköisyyttä tai kaukotaitteisuutta monimutkaisempaa, sillä edellä mainittujen näkövikojen merkit ovat huomattavasti selvempiä ja vaikeuttavat välittömästi lapsen suoriutumista koulussa.

Yksi yleisimmistä hajataittoisuuden oireista lapsella on koulussa oppimisen viivästyminen, johon ei löydy muita syitä. Lapsi voi vaikuttaa hajamieliseltä, ei kiinnitä huomiota tai hän voi käyttäytyä jopa hyperaktiivisesti. Keskittymiskyvyn puutos johtuu kuitenkin kyvyttömyydestä keskittyä kirjojen kirjaimiin tai luokkahuoneen taululle.

Näissä tapauksissa lapsilla esiintyy yleensä myös päänsärkyä ja heillä on taipumusta siristää silmiään yrittäessään keskittyä. Toinen tyypillinen merkki on se, että he kallistavat päätään nähdäkseen paremmin. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että lapsi kärsii punaisista silmistä tai kutinasta liiallisen rasituksen vuoksi.

Lasten osoittama vähäinen kiinnostus lukemista kohtaan voi siis johtua visuaalisista vaikeuksista, ei jostain muusta alkuperästä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että silloin, kun hajataittoisuudesta kärsivä lapsi lukee ääneen, hän saattaa ohittaa kokonaisia rivejä tai vaihtaa tavutusta puolelta toiselle.

Hajataittoisuudesta kärsivillä lapsilla on taipumusta siristää silmiään yrittäessään keskittyä
Hajataittoisuudesta kärsivien lasten vähäinen kiinnostus lukemista kohtaan ei välttämättä johdu älyllisistä häiriöistä, vaan näköviasta.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Glenn Domanin metodilla opetat lapsen lukemaan nuorella iällä

Kuinka hajataittoisuus diagnosoidaan lapsilla?

Jos edellä mainittuja oireita havaitaan lapsella, on välttämätöntä mennä silmälääkärin vastaanotolle. Siellä lapselle tehdään sekä silmätarkastus että sarja täydentäviä menetelmiä ja testejä, jotka auttavat ohjaamaan silmälääkäriä epäillyn diagnoosin vahvistamiseksi.

Silmälääkärit käyttävät tutkimuksessaan yleensä erilaisia ​​linssejä näön eri ominaisuuksien arvioimiseksi. Kun hajataittoisuus on todettu, lapsi tarvitsee todennäköisesti silmälasit. Tästä kuitenkin päätetään tapauskohtaisesti.

Meidän on lisäksi pidettävä mielessä, että hajataittoisuus lapsilla vaikuttaa merkittävällä tavalla heidän koulunkäyntiinsä. Tästä syystä onkin tärkeää olla tietoisia niistä oireista, jotka viittaavat näkövikoihin. Näitä ovat esimerkiksi lapsen tapa lukea tai se, että lapsella alkaa esiintyä normaalia enemmän päänsärkyä, johon ei löydy muita syitä. Näiden oireiden tunnistaminen on sekä vanhempien että niiden opettajien ja ohjaajien vastuulla, jotka viettävät eniten aikaa lapsen kanssa.

  • Frecuencia de ametropías en niños. (n.d.). Retrieved June 30, 2020, from http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-75312010000300004
  • Bermúdez, Marta, Yolanda López, and Luisa Fernanda Figueroa. “Astigmatismo en niños.” Ciencia y tecnología para la salud visual y ocular 4.7 (2006): 57-62.
  • Características del astigmatismo en niños. (n.d.). Retrieved June 30, 2020, from http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21762019000200008
  • Lee, Jason, and Daniele P. Saltarelli. “Management of Astigmatism in Children.” Practical Management of Pediatric Ocular Disorders and Strabismus. Springer, New York, NY, 2016. 51-58.
  • Zeng, Wen-hui. “Astigmatism on optical quality in young patients with low to moderate myopia.” International Eye Science 18.12 (2018): 2293-2296.
  • Liu, Yanlin, et al. “Evaluating internal and ocular residual astigmatism in Chinese myopic children.” Japanese journal of ophthalmology 61.6 (2017): 494-504.
  • Shah, Rupal L., et al. “Genome-wide association studies for corneal and refractive astigmatism in UK Biobank demonstrate a shared role for myopia susceptibility loci.” Human genetics 137.11-12 (2018): 881-896.
  • Shao, Xu, et al. “Age-Related changes in corneal astigmatism.” Journal of Refractive Surgery 33.10 (2017): 696-703.
  • Garg, Pragati, and Astha Agrawal. “Prevalence of astigmatism in headache.” Indian Journal of Clinical and Experimental Ophthalmology 4.2 (2018): 268-272.
  • Ijaz, Rida, Hijab Ijaz, and Naeem Rustam. “Prevalence of Astigmatism in School Going Children.” Pakistan Journal of Ophthalmology 33.3 (2017).