Logo image
Logo image

Mitä suonikohjut ovat ja miten niitä hoidetaan?

2 minuuttia
Suonikohjuja voi tulla kaikenikäisille, mutta ne ovat yleisimpiä yli 40-vuotiailla ja etenkin naisilla, mutta miehetkin voivat saada niitä.
Mitä suonikohjut ovat ja miten niitä hoidetaan?
Carlos Fabián Avila

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Carlos Fabián Avila

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Suonikohjut ovat heikentyneitä verisuonia, jotka saavat epäsäännöllisen muodon ja ne voivat olla vihreitä, sinisiä tai violetin värisiä. Suonikohjujen ympärillä voi olla pieniä punaisia, ohuempia verisuonia, jotka ovat aivan ihon pinnassa. Suonikohjuja voi tulla minne vain, mutta ne ovat yleisiä jaloissa ja lantion alueella.

Mitä suonikohjut ovat ja miten niitä hoidetaan?

Oireet

Some figure

 

  • tulehdus
  • huomattavat siniset, vihreät tai violetin väriset suonet
  • jalkakrampit
  • kipua polvien takana
  • kutinaa suonien ympärillä
  • väsymystä
  • haavoja
  • tummahko ihon väri

Miksi suonikohjuja syntyy?

Kun terveet verisuonet tulehtuvat ja normaali verenkierto estyy, syntyy suonikohjuja.

Veri kulkee verisuonien kautta sydämeen. Varmaa tietoa ei ole, miksi veri ei pääse kulkemaan normaalisti, mutta muutamien tekijöiden on todettu vaikuttavan suonikohjujen syntyyn:

  • geenit
  • raskaus
  • ylipaino
  • hormonimuutokset
  • tiukat vaatteet
  • pitkäaikainen seisominen

Diagnoosi

Some figure

 

Jos sinulla on joitain näistä oireista, on parasta mennä käymään lääkärintarkastuksessa.

Lääkärintarkastuksessa tehdään ultraäänikoe, jossa katsotaan kuinka veri liikkuu. Ultraäänen avulla lääkäri näkee sekä pinnalliset että syvät verisuonet. 

Onneksi kaikki suonikohjut eivät kaipaa lääkitystä, kunhan ne eivät haittaa päivittäistä elämääsi.

On huolestuttavaa, jos:

  • et pysty kävelemään tai seisomaan pitkään
  • sinulla on haavoja
  • jalat ja nilkat turpoavat

Haavat ovat vaikeita, koska ne voivat johtua staasista eli kun suonet laajenevat ja ne eivät vedä normaalisti. Iho ei saa tarpeeksi happea ja siksi syntyy haavoja. 

Suonikohjujen lisäksi voi syntyä laskimotulehdus tai laskimoveritulppa.

Suonikohjujen hoito

Yksi lääkärin tekemistä hoidoista on suolaliuoksen pistäminen suoneen eli scleroterapia.

Suolaliuosta pistetään suoneen, joka sitten “katoaa” eikä toimi enää. Läheinen terve verisuoni ottaa kadonneen verisuonen veren ja verenkierto kohti sydäntä on taas normaalia.

Terapiaan kuuluu useampi hoitokerta, sillä jokainen suoni tarvitsee noin kolme pistosta.

Miten se toimii?

Yhden hoitokerran aikana voi hoitaa yhteensä 40 suonta. Sen jälkeen täytyy levätä 4-6 viikkoa, jotta suonet paranevat. Silloin on suositeltavaa käyttää tukisukkia.

Muita suonia voi käsitellä levon aikana, mutta ei samoja suonia.

Miltä se tuntuu?

Aluksi se tuntuu epämiellyttävältä, kuin neulan pisto. Hoidosta voi tulla seuraavanlaisia sivuoireita:

  • lievä tulehdus
  • mustelmia
  • kutinaa
  • punaisuutta
  • kipua

Paranemisen aikana on hyvä harrastaa liikuntaa kohtalaisesti, jotta paraneminen tapahtuu nopeammin.

Hyvä uutisia: pistoksella hoidetut suonet katoavat kuuden kuukauden sisällä ja tulevat harvoin takaisin.

Hoito ei ehkäise uusien suonikohjujen syntymistä. Hoito poistaa jo syntyneitä suonikohjuja.

Onko vaihtoehtoisia hoitoja?

Some figure

 

Vaihtoehtoisia hoitoja suonikohjuihin:

  • Voimakas, sykkivä valohoito, johon menee 1-6 hoitokertaa.
  • Laserhoitoa voi käyttää kasvoihin ja jalkoihin.
  • Radiotaajuuskäsittely.
  • Laskimoiden poisto leikkauksella.

Kuinka suonikohjujen syntyä voi ehkäistä?

  • Vältä pitkää oleskelua auringossa.
  • Nosta jalat ylös muutamaksi minuutiksi ennen nukkumaanmenoa.
  • Käytä tukisukkia.
  • Syö terveellisesti ja pidä paino normaalina.
  • Älä juo alkoholia äläkä polta tupakkaa.
  • Varo äkillisiä lämpötilan vaihteluita.
  • Harrasta liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan.
  • Vältä tiukkoja, puristavia vaatteita.
  • Vältä istumasta jalat ristissä.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Briones, A., Nauffal, D., and Villa, P. (2001). Características clínicas y prevalencia de los estados de hipercoagulabilidad en pacientes con enfermedad tromboembólica venosa. Medicina Clínica 116, 201–205.
  • San Norberto García, E.M., Brizuela Sanz, J.A., Díaz, B.M., and Puerta, C.V. (2013). Patología venosa y linfática. Medicine – Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 11, 2691–2699.
  • García-Madrid, C., Pastor Manrique, J. Ó., Gómez Blasco, F., & Sala Planell, E. (2011, August). Nuevos avances el el tratamiento de las varices: Radiofrecuencia endovenosa VNUS Closure ®. Cirugia Espanola. https://doi.org/10.1016/j.ciresp.2011.04.010

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.