Logo image
Logo image

Mitä on ahdistusneuroosi?

3 minuuttia
Mitä on ahdistusneuroosi? Opi kaikki tästä ahdistushäiriöstä, sen aiheuttajista, oireista ja hoidosta tästä artikkelista. 
Mitä on ahdistusneuroosi?
Diego Pereira

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Diego Pereira

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ahdistusneuroosi on tila, joka aiheutuu niiden systeemien jatkuvasta hyperaktiivisuudesta, joita tarvitsemme selviytymisemme takaamiseksi.

Opi lisää tästä sairaudesta tästä artikkelista.

Mitä on ahdistus?

Ahdistus on luonnollista. Se on adaptoitumismekanismi joka valmistaa kehon henkiseen ja fyysiseen voimaan esteiden ylitsepääsemiseksi. Tunnemme tämän “taistele tai pakene -reaktiona”, tai vastauksena akuuttiin stressiin.

Mahdollisen uhan kohdatessamme mantelitumakkeessa tapahtuu biokemiallinen reaktio. Mantelitumake on osa keskeistä hermojärjestelmäämme. Se vapauttaa kemiallisia viestejä, jotka valmistavat kehon ottamaan uhkatilanteen haltuun. Sydämen rytmi kasvaa ja verenpaine nousee, lihaksissa on enemmän verta ja pupillit laajenevat. Tavoite on kohdata uhka tai paeta sitä.

Kortisoli on hormoni, joka valmistaa kehon joko pakenemaan tai taistelemaan. Tämä selittää ahdistuneiden ihmisten fyysiset oireet.

Ahdistusneuroosi ja sen esimerkki voi olla seuraava: henkilö kohtaa eläimen, pelästyy, eikä tiedä kuinka reagoida. 

Tässä tilanteessa keho valmistaa puolustusmekanismin:

  • Puolustamaan itseään
  • Hyökkäämään
  • Pakenemaan

Kaikki tämä tapahtuu ilman, että ihminen on tietoinen siitä, että yksi tai toinen mekanismeista aktivoituu. Itse asiassa tämä tapahtuu niin nopeasti, että meillä ei ole aikaa huomata prosessia askel askeleelta.

Tässä mielessä vaisto laukaisee sarjan fyysisiä reaktioita, jotka aktivoivat yhden tai useamman puolustusmekanismin. 

Some figure

 

Siispä yksinkertaisesti sanottuna: ahdistus on selviytymisen perusta. Mutta milloin ahdistus muuttuu joksikin pahaksi?

Ahdistus muuttuu negatiiviseksi silloin, kun sitä on liikaa.

Miksi? Koska silloin tulos ei ole mukautuva. Sen sijaan, että se olisi esteen ylittämistä, ahdistuksesta itsestään tulee este. Tämä tarkoittaa, että ahdistus estää meitä ja emme ole enää tilanteen hallussa.

Miksi ahdistusneuroosi ilmaantuu?

Aistiemme avulla saamamme informaatio (lukuunottamatta hajua, joka kulkee eri suuntaan) matkustaa talamuksen läpi. Tämä on keskushermojärjestelmän osa, joka suodattaa stimulaatioita. 

Tämä tapahtuu niin, että aivot vastaanottavat vain tärkeää informaatiota. Tästä syystä tulkitsemme tietoja virheellisesti, ja se aiheuttaa ahdistusta. Se voi myös suurentaa uhkaa.

Kun tämä informaatio on uhka, aivot ja muut hermojärjestelmän alueet lähettävät signaaleja mantelitumakkeeseen.

Kuinka se toimii?

On kyse noradrenaliinin vapauttamisesta. Tämä vapautuu sinitumakkeessa, aivojen alueella jossa on runsaasti noradrenergisiä neuroneja.

Mantelitumake lähettää uusia signaaleja, jotka nopeasti laukaisevat kortisolin vapauttamisen. Kortisoli on hormoni, joka valmistaa kehon pakenemaan tai taistelemaan. Tämä selittää ahdistuksen fyysiset oireet

Some figure

Tämä mantelitumakkeen hyperaktivointi aiheuttaa uuden ongelman. Tämä muuttaa aivojen aluetta, joka on vastuussa pelon lopettamisesta. Tästä syystä aivot eivät lopeta pelon tunnetta, ja ne jatkavat uhkan tuntemista.

Yksinkertaisella tavalla, kyseessä on uhkiin vastaavien järjestelmien hyperaktivaatio. Mikään ei voi pysäyttää näitä reaktioita.

Mitä ongelmia syntyy pitkällä tähtäimellä?

Saatetaan sanoa, että keho tottuu reagoimaan tällä tavalla. Tämän ja kortisolin jatkunut aktivointi heikentää toleranssin kynnystä.

Tämä voi selittää sen, miksi lapset jotka kärsivät pahoinpitelystä ja ihmiset jotka ovat eläneet sota-alueilla, kärsivät enemmän ahdistuksesta. Elettyään jatkuvassa jännityksessä vuosien ajan, heidän kehonsa on tottunut vastaamaan tällä tavalla minkä tahansa uhan kohdatessa.

Mitä ahdistushäiriöillä on yhteistä?

Pelko ja huoli ovat tämän ahdistushäiriöinä tunnetun ryhmän tunnusmerkkejä. Tämä edistää kehon hyperaktivaatiota, mikä päätyy yksilön haurastumiseen kaikilla alueilla.

Vaikka tämä artikkeli keskittyy ahdistusneuroosiin, on olemassa myös monia muita ahdistushäiriöitä:

Ahdistushäiriöt:

  • Ahdistushäiriö agorafobialla (aukean paikan kammo)
  • Agorafobia ilman ahdistushäiriötä
  • Ahdistushäiriö ilman agorafobiaa
  • Tietyt fobiat
  • Sosiaalinen pelko
  • Pakkohäiriö (OCD)
  • Post-traumaattinen stressihäiriö (PTSD)
  • Äärimmäinen stressihäiriö
  • Yleinen stressihäiriö
  • Reaktiivinen stressihäiriö
  • Tilanteellinen ahdistushäiriö
  • Tarkka ahdistushäiriö

Mitä on ahdistusneuroosi?

Seuraavat ovat joitakin tämän häiriön oireista:

  • Näkyvä ahdistus, huoli ja pidättämisen tunteet, jotka liittyvät päivittäisiin tilanteisiin ja jotka jatkuvat yli 6 kuukauden ajan. 
  • Sydämentykytys, hikoilu, vapina ja kuiva suu.
  • Hukkumisen tunne, vaikeudet niellä, paine rinnassa ja pahoinvointi.
  • Huimaus ja epätasapaino.
  • Epätodelliset tunteet (hetkelliset epätodellisuuden tunteet) ja kehon ulkona olemisen tunteet.
  • Järjen menettämisen pelko, kontrollin menettämisen ja kuoleman pelko.
  • Lihasten jännite ja kipu.
  • Vaikeudet keskittyä, mielen tyhjeneminen ja ärtyneisyys.
  • Ihmiset, joilla on ahdistuneisuushäiriö eivät nuku hyvin huolehtimisen takia.

Kuinka yleistä tämä on? Kehen se vaikuttaa?

Ahdistus ilmaantuu usein, ja ahdistusneuroosi on varsin yleinen aikuisten keskuudessa

Ahdistus ja masennus

Some figure

Useiden ahdistushäiriöiden joukossa, sekä masennuksen ollessa kyseessä, suurin osa tapauksista liittyy toisiinsa. Lisäksi näiden mentaalisten tilojen välinen yhteys kroonisiin fyysisiin vaikutuksiin on enemmän kuin selkeä.

Psyykkisen ja fyysisen terveyden välinen yhteys vanhuksilla on erityisen tärkeä. Tässä ihmisryhmässä kaikki nämä ongelmat lisäävät sairauteen, yksinäisyyteen, ja sosiaalisten ja taloudellisten resurssien puutteeseen.

Toinen tärkeä pointti on hoidot. Suurimmassa osassa tapauksista hoito ahdistusneuroosiin on yhdistelmä masennuslääkkeitä ja rauhoittavia sekä kognitiivista käyttäytymisterapiaa


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Portman, M. E., Riskind, J. H., & Rector, N. A. (2012). Generalized Anxiety Disorder. In Encyclopedia of Human Behavior: Second Edition. https://doi.org/10.1016/j.sna.2003.11.041
  • Durham, R. C. (2004). Treatment of generalized anxiety disorder. Psychiatry. https://doi.org/10.1383/psyt.3.4.30.32903
  • Cuijpers, P., Sijbrandij, M., Koole, S., Huibers, M., Berking, M., & Andersson, G. (2014). Psychological treatment of generalized anxiety disorder: A meta-analysis. Clinical Psychology Review. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2014.01.002
  • Moffitt, T. E., Harrington, H., Caspi, A., Kim-Cohen, J., Goldberg, D., Gregory, A. M., & Poulton, R. (2007). Depression and Generalized Anxiety Disorder. Archives of General Psychiatry. https://doi.org/10.1001/archpsyc.64.6.651
  • Angst, J., Paksarian, D., Cui, L., Merikangas, K. R., Hengartner, M. P., Ajdacic-Gross, V., & Rössler, W. (2016). The epidemiology of common mental disorders from age 20 to 50: results from the prospective Zurich cohort Study. Epidemiology and psychiatric sciences, 25(1), 24-32.
  • Patriquin, M. A., & Mathew, S. J. (2017). The neurobiological mechanisms of generalized anxiety disorder and chronic stress. Chronic Stress, 1, 2470547017703993.
  • Bados López, A. (2006). Trastorno de ansiedad generalizada: naturaleza, evaluación y tratamiento.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.