Mitä merkitystä veriryhmällä on koronaviruksen kannalta?

21 toukokuu, 2020
Kiinassa tehdyssä tieteellisessä tutkimuksessa analysoitiin kuinka koronavirus vaikuttaa jokaiseen veriryhmään. Tutkimuksia on tehty aiheesta vasta yksi, joten tulokset eivät vielä ole lopullisia ja välttämättä täysin päteviä.

Kiinassa tehtiin maaliskuussa tieteellinen tutkimus, jossa analysoitiin mitä merkitystä veriryhmällä on koronaviruksen kannalta. Toisin sanoen, siinä listattiin tartunnan saaneet eri ryhmiin heidän veriryhmänsä perusteella.

Tutkimustulosten perusteella A-veriryhmään kuuluvien COVID-19 -tartunnan saaneiden potilaiden oletettiin olevan alttiimpia tartunnalle. Toisessa ääripäässä taas olivat 0-veriryhmään kuuluvat henkilöt, joilla esiintyi vähemmän tartuntoja.

Itse tutkijatkin varoittavat, että näitä tietoja ei voida pitää lopullisina ja ehdottoman pätevinä päätelläksemme, mitä merkitystä veriryhmällä on koronaviruksen kannalta. On siis viisainta odottaa lisätuloksia voidaksemme saada varman vastauksen.

Joka tapauksessa jotkut asiantuntijat muistuttavat, että tämän tutkimuksen tuloksia ei ole nyhjäisty tyhjästä. Kuten tulemme tässä artikkelissa toteamaan, veriryhmien tiedetään olevan osa ihmisen immuunijärjestelmää ja siksi niillä on myös yhteys virustauteihin.

Mainitussa kiinalaisessa tutkimuksessa osallistujia oli 2 173, joista todettiin, että A-veriryhmään kuuluvien koronavirustartunnan saaneiden potilaiden osuus oli suurempi kuin A-veriryhmän yleisyys kokonaisväestössä. Sen sijaan 0-veriryhmän osuus oli huomattavasti pienempi.

Mitä veriryhmät ovat?

Veriryhmät ovat ihmisen keksimä luokittelu punasoluissa olevista proteiineista. Luokitusjärjestelmä on vuodelta 1901, ja sen on suunnitellut itävaltalainen biologi Karl Landsteiner.

Landsteinerin idea luokituksesta syntyi, kun hän huomasi verensiirtojen yhteydessä, että jotkut siirroista onnistuivat kun taas toiset eivät. Tutkija oletti, että kyseessä on jonkinlainen kudoksen hyljintä, ja hän halusi tutkia sen syitä.

Sekoittaessaan laboratoriossa eri ihmisten verinäytteitä hän havaitsi, että toisinaan veri sekoittui muuhun vereen mutta toisinaan taas ei. Tämän pitäisi tapahtua immuunivasteen vuoksi, ja niin se todellakin oli. Joidenkin ihmisten veren punasoluissa on tiettyjä proteiineja joita toisten ihmisten punasoluissa ei ole, ja siitä syystä ne eivät ole ns. yhteensopivia.

Näin veriryhmät luokiteltiin ryhmiin A, B, 0 ja AB, riippuen siitä, onko veressä yhtä tai useampaa mainituista proteiineista. Myöhemmin luokitusta täydennettiin Rh-järjestelmällä eli reesusveriryhmällä. Rh-positiivisilla veren punasoluissa esiintyy antigeeniä, jota Rh-negatiivisilla taas ei ole.

Ihmiset, joiden punasoluissa on D-antigeeniä, ovat Rh-positiivisia. Jos antigeenia ei ole, he ovat Rh-negatiivisia. Tämä voi olla ongelma kun nainen on raskaana ja sikiön reesusveriryhmä on eri kuin äidin.

Lue aiheesta lisää täältä: Mies pelastaa miljoonia vauvoja verellään

Veren punasolut.
Veriryhmät määräytyvät riippuen siitä, onko veren punasoluissa tiettyjä proteiineja vai ei.

Lue tämäkin: Uusi koronavirustartunta paranemisen jälkeen: tuoreimmat löydökset

Kuinka koronavirus tarttuu?

Jotta voisimme ymmärtää, vaikuttaako koronavirus kuhunkin veriryhmään eri tavalla, on otettava huomioon, että viruksen pääsy sisään soluihin tapahtuu proteiinien kautta. SARS-CoV-2 -viruksen pinnalla on piikkejä, jotka toimivat avainten lailla.

Tällä hetkellä tiedetään, että keuhkorakkuloiden, munuaisten, sydämen joidenkin osien ja myös neuronien soluilla on reseptoreita tälle koronavirukselle. Kyseinen reseptori on nimeltään ACE2, joka on osa reniini-angiotensiinijärjestelmää.

ACE2-reseptori ei tietenkään ole kehossa ehdoin tahdoin odottamassa juuri koronavirusta, vaan se on olemassa muista syistä. Ongelma on siinä, että SARS-CoV-2 löytää tästä reseptorista melkeinpä täydellisen portin päästäkseen sisään soluihin.

Vaikka siitä ei ole näyttöä, että koronavirus tartuttaisi punasoluja, kuten jo aiemmin mainitsimme, veriryhmäjärjestelmällä on yhteys immuniteettiin. Nämä proteiinit ja antigeenit punasolujen pinnalla toimivat ulkoisten tai vieraiden aineiden tunnistamisessa.

Entä jos A-veriryhmällä ei ole samanlaista kykyä havaita tartuntaa kuin B-veriryhmällä? Tämä, kuten seuraavaksi tulemme toteamaan, avaa oven uusille tutkimuksille.

Koronavirus pääsee soluihin ACE2-reseptoreiden kautta.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue tämäkin: Kuinka koronavirus infektoi solut – katso hämmästyttävät kuvat

Miksi koronavirus vaikuttaa eri veriryhmiin eri tavoin?

Se mekanismi, jolla koronavirus pääsee sisään soluihin selittää sen, miksi se vaikuttaa kuhunkin veriryhmään eri tavalla. Toistamme jälleen kerran, että tutkimustulokset ovat alustavia, mutta yhteydellä uskotaan olevan immunologinen selitys.

Jotkut niistä proteiineista, jotka olemme maininneet, ovat sokereita tai ne sitoutuvat veressä kulkeviin sokereihin. On jo pitkään tiedetty, että koronavirukset pitävät sokerista – ja sokerilla tarkoitamme tässä yhteydessä kemiallista koostumusta, ei siis sitä yhdistettä, jota käytämme päivittäin keittiössä.

Punasolujen antigeenit, jotka mm. säätelevät ulkopuolisen veren hylkäämistä tai hyväksymistä, käyttävät myös sokereita. Tämän vuoksi ei ole niin epäloogista ajatella, että potilas, jolla on tiettyjä sokereita punasoluissa, reagoi eri tavalla kuin toinen potilas, jolla ei niitä ole.

Yhteenveto: mitä merkitystä veriryhmällä on koronaviruksen kannalta?

Näiden tutkimustietojen ei tarvitse muuttaa tällä hetkellä noudatettavia varotoimenpiteitä. Mutta tulevaisuutta ajatellen se on kyllä mielenkiintoinen ponnahduslauta virusten käyttäytymisen tutkimiseksi erityisissä tilanteissa. Ehkä ongelmaa voidaan purkaa vähä vähältä enemmän ja ehkä vastaustamme ulkoisiin tekijöihin, kuten koronavirukseen, voidaan tehostaa.