Mistä närästys johtuu ja mikä siihen auttaa?
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Karina Valeria Atchian
Kipu tai polttelun tunne mahalaukun suuaukolla on yleinen oire aikuisilla. Sitä kutsutaan närästykseksi. Tässä artikkelissa kerromme, mistä närästys johtuu ja mitä se tarkalleen ottaen on.
Tämä polttava tunne mahalaukussa, joka joskus voi ulottua rintalastan taakse, ei välttämättä aina tunnu niin häiritsevältä. Ongelman hoitamiseksi on joka tapauksessa tehtävä muutoksia elintapoihin.
Mitä närästys on?
Mahalaukku on elin, joka muodostaa osan ylempää ruoansulatuskanavaa. Se sijaitsee vatsan yläosassa keskellä. Sen yläpuolella on ruokatorvi ja alapuolella ohutsuoli.
Mahalaukun tehtävänä on auttaa ruoan pilkkomisessa. Sen tuottama happo, nimeltään mahahappo, auttaa proteiinin sulattamisessa sekä raudan, kalsiumin ja B12-vitamiinin imeytymisessä. Lisäksi mahahappo tappaa ison osan nielemistämme mikro-organismeista ja estää bakteerien kasvua, mikä auttaa myös ehkäisemään suolistoinfektioita.
Jos mahahappo ei jatka ohutsuoleen vaan matkaa sen sijaan takaisin kohti ruokatorvea, koemme sen gastroesofageaalisena refluksina. Tässä vaiheessa on hyvä selventää, että jossain määrin tämä takaisinvirtaus on fysiologista. Tällaista refluksia ilmenee kohtauksittain yleensä syömisen jälkeen, se on lyhytkestoista, ei aiheuta oireita ja harvemmin tapahtuu yöaikaan.
Silloin kun refluksi sitä vastoin aiheuttaa häiritseviä oireita ja komplikaatioita, se tunnetaan ei-fysiologisena gastroesofageaalisena refluksina. Tämä aiheuttaa närästystä eli pyroosia, polttavaa tunnetta mahalaukun alueella tai rintalastan takana.
Mistä närästys johtuu?
Kun syömme, ruoka kulkeutuu suusta ruokatorven kautta kohti mahalaukkua. Ruokatorvessa ja mahalaukussa on pyöreä lihas nimeltään alempi ruokatorven sulkijalihas, joka auttaa estämään mahalaukun sisältöä palaamasta takaisin suuhun.
Kun jostain syystä mahalaukun hapanta sisältöä nousee takaisin ylöspäin, ollen muuta kuin mitä kutsumme fysiologiseksi refluksiksi, ihminen saattaa potea närästystä. Närästyksen tarkkoja syitä tutkitaan edelleen.
Mahdollisia teorioita on monenlaisia, kuten muutokset ruoansulatuskanavan liikkeissä, elimistön hapontuotanto, stressitaso tai ruokavalio, psyykkisten ja perinnöllisten tekijöiden lisäksi.
Meidän on selvennettävä, että emme nyt puhu tässä määritellyistä diagnooseista, kuten mahahaavoista, ruokatorven refluksitaudista, ärtyvän suolen oireyhtymästä tai sappikivistä. Kaikissa näissä tapauksissa ihminen saattaa kuitenkin myös potea närästystä.
Käy lukemassa myös: Gastroesofageaalinen refluksi: oireet ja hoito
Närästyksen riskitekijät ja aiheuttajat
Närästyksen syitä tutkitaan edelleen, mutta joidenkin asioiden tiedetään olevan “riskitekijöitä”. Niitä tulisi pyrkiä välttämään aina kun mahdollista närästyksen vähentämiseksi.
Yksi näistä tekijöistä on ruokavalio. Se voi vaikuttaa mahalaukun happotasoihin joillakin ihmisillä, erityisesti kun nautitaan mausteisia ja rasvaisia ruokia tai sitrushedelmiä, tomaattipohjaisia tuotteita (kuten ketsuppia), minttua, suklaata, hiilihapotettuja juomia tai alkoholia.
Myös ylipaino on yksi tekijä, joka lisää riskiä kärsiä närästyksestä. Raskausaikana on tavallista potea närästystä samankaltaisesta syystä, sillä kohtu laajenee ja painaa mahalaukkua aiheuttaen refluksia anatomiassa tapahtuneista muutoksista johtuen.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Närästys kuriin 7 perinteisellä hoidolla
Milloin lääkäriin
Joissakin tapauksissa tarvitaan lisätutkimuksia, jos epäilet närästyksen johtuvan jostakin tietystä syystä. Tällaisissa tilanteissa on aina parasta mennä lääkäriin.
On tärkeää huomioida, että jos yli 60-vuotiaalla henkilöllä alkaa ilmetä närästystä, eikä sitä ole aiemmin esiintynyt, on se aihe huoleen. Vieläkin hälyttävämpää on se, jos potilaalla esiintyy myös maha-suolikanavan verenvuotoa (näkyy verenä oksennuksessa tai ulosteessa).
Ruokahaluttomuus on yksi huolestuttava tekijä, kuten on myös selittämätön laihtuminen tai nielemisvaikeudet. Joskus potilas saattaa myös tuntea rintakipua, joka ei liity sydäntapahtumaan vaan on peräisin ruoansulatusjärjestelmästä.
Jos henkilön lähisuvussa on esiintynyt syöpää, eli jos hänen vanhemmillaan, sedillään, tädeillään tai isovanhemmillaan on ollut mikä tahansa syöpä, on tärkeää olla entistäkin tarkkaavaisempi närästysoireiden varalta ja mennä lääkäriin suhteellisen kiireellisesti.
Mitä tehdä, jos kärsii närästyksestä
Niille ihmisille, jotka potevat närästystä mahalaukussa tai rintalastassa lievästi ja ajoittain, löytyy joitakin apuja. Tässä muutamia ohjeita joita kannattaa noudattaa, sillä ne voivat auttaa lievittämään oireita.
- Painon pudottaminen silloin, kun henkilö on ylipainoinen.
- Kohota sängyn pääpuolta: Tämä voidaan tehdä laittamalla puu- tai muovipalikat sängynjalkojen alle tai kiila patjan alle. Älä käytä liian montaa tyynyä, sillä tämä voi aiheuttaa niskakipua.
- Vältä oireita pahentavia ruokia: Näihin lukeutuvat esimerkiksi kahvi, suklaa, alkoholi, minttu sekä rasvaiset, uppopaistetut, mausteiset ja tuliset ruoat.
- Lopeta tupakointi: Tupakka aiheuttaa närästystä.
- Vältä myöhäisiä aterioita: Nukkumaanmeno täydellä mahalla voi pahentaa närästystä. Pyri syömään vähintään kahta tai kolmea tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Asiantuntijat suosittelevat välttämään reseptivapaita happosalpaajia. On aina kannattavinta mennä lääkäriin kertomaan tällaisista vaivoista. Jos oireet voimistuvat, ilmenevät yöaikaan tai kestävät pitkään, suosittelemme menemään lääkäriin mahdollisimman pian.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Vakil N., Physiology of gastric acid secretion, retrieved on 07 Oct 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate.https://www.uptodate.com/contents/physiology-of-gastric-acid-secretion?search=stomach&source=search_result&selectedTitle=2~150&usage_type=default&display_rank=2
- Kahrilas, Clinical manifestations and diagnosis of gastroesophageal reflux in adults, retrieved on 07 Oct 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/clinical-manifestations-and-diagnosis-of-gastroesophageal-reflux-in-adults?search=pyrosis&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- Díaz-Rubio, Manuel. Enfermedad por reflujo gastroesofágico. Vol. 2. Arán Ediciones, 2007.
- Norero, Enrique. “Cáncer gástrico hereditario. Indicaciones de estudio genético¿ Cuando ya quiénes?.” Revista de cirugía 71.5 (2019): 458-467.
- Rubinstein A., Medicina familiar y práctica ambulatoria, editorial médica panamericana. Primera edición, 2001.
- From 1906 to 2006 — A Century of Major Evolution of Understanding of Gastro-oesophageal Reflux, Aliment Pharmacol Ther. 2006;24(9):1269-1281. https://www.medscape.com/viewarticle/547076
- Michael AJ Sawyer, MD, Gastroesophageal Reflux Disease, retrieved on 07 Oct 2020, from Medscape. https://emedicine.medscape.com/article/368861-overview
- Heartburn and acid reflux, retrieved on 08 Oct 2020, from NHS services. https://www.nhs.uk/conditions/heartburn-and-acid-reflux/
- Escudero, O. Gómez, MF Herrera Hernández, and MÁ Valdovinos Díaz. “Obesidad y enfermedad por reflujo gastroesofágico.” Revista de investigación clínica 54.4 (2002): 320-327.
- Bujanda, Luis, et al. “Influencia del estilo de vida en la enfermedad por reflujo gastroesofágico.” Medicina Clínica 128.14 (2007): 550-554.
- Mearin, Fermín. “¿ Qué es la dispepsia, la dispepsia orgánica y la dispepsia funcional?.” Acta Gastroenterológica Latinoamericana 37.3 (2007): 178-182.
- Rodríguez, Luis Aníbal Pérez, et al. “Nutrición: Tratamiento para la gastritis.” RECIMUNDO 3.2 (2019): 120-137.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.