Logo image
Logo image

Millainen vaikutus COVID-19 -tartunnalla on aivoihin?

3 minuuttia
Osa neurologeista on kertonut, millainen vaikutus koronaviruksella on aivoihin ja uudet todisteet väittävätkin, että koronavirus pystyy aiheuttamaan harmia keuhkojen lisäksi myös muille elimille. Lue lisää tästä aiheesta alla.
Millainen vaikutus COVID-19 -tartunnalla on aivoihin?
Viimeisin päivitys: 19 helmikuuta, 2022

Millainen vaikutus COVID-19 -tartunnalla on aivoihin?

Tämä tieto on tällä hetkellä yksi lääkärien ja tutkijoiden uusista huolenaiheista. Koronaviruksen munuaisiin ja sydämeen aiheuttamista vaikutuksista on jo joitakin todisteita ja siten siitä puhutaan monisysteemisenä sairautena. 

Tämä on suuri ero muihin virustauteihin, kuten influenssaan verrattuna. Ne aiheuttavat vain hengitystieoireita ja pahimmillaan kuumetta.

Koronavirusta tutkivat tutkijat pitävät ACE2-solureseptoreita avaintekijöinä viruksen tunkeutuessa kehon eri soluihin. ACE2-reseptoreita esiintyy monissa eri kehonosissa. COVID-19 hyödyntää tätä proteiinia ja vaikuttaa siten aivoihin.

On tärkeää painottaa sitä, että normaalit, tunnetut oireet pysyvät yhä samana: kuume, yskä, väsymys ja hengitysvaikeudet. Yhä useammat ihmiset osoittavat kuitenkin sekundaarisia oireita, jotka voivat auttaa huomaamaan infektion aikaisemmin ja voittamaan aikaa. Olemme jo maininneet näköongelmat ja hajuaistin menetyksen.

Haluamme kuitenkin lisätä myös uusia tutkimuksia neurologisiin tekijöihin liittyen.

ACE2-reseptori selittää sen, kuinka COVID-19 -tartunta vaikuttaa aivoihin

Koronaviruksilla on kruununmallinen ulkoinen muoto ja siitä tulee myös niiden nimi. Tämä kruunu koostuu proteiinipiikeistä, joita ne tarvitsevat ihmissoluihin tunkeutumiseen. Ihmisen reseptorina toimii ACE2-proteiini.

Ihmiskeho sisältää tätä proteiinia, jotta se voisi olla vuorovaikutuksessa reniini-angiotensiini -nimisen järjestelmän kanssa. Tämä hormonijärjestelmä ja sisäiset aineet liittyvät aktiivisesti verenpaineen säätelyyn. Siihen sisältyvät jopa munuaiset.

COVID-19 vaikuttaa aivoihin, sillä meillä kaikilla on ACE2-reseptoreita joissakin neuroneissa. Vaikka viruksen neurotropismista – tai yhtymistaipumuksesta SARS-CoV-2 -viruksen neuroneita kohtaan – ei olekaan todisteita, on siitä useita hyvin perusteltuja epäilyjä.

ACE2-reseptoreiden merkitys on oleellinen koronaviruksen kuolevaisuuden ymmärtämisen kannalta. Eri tutkimuksissa on paljastettu, että korkeasta verenpaineesta kärsivät ihmiset kuuluvat suuremman kuolleisuuden riskiryhmään ja tämä voidaan selittää reniini-angiotensiinijärjestelmän aiheuttamalla vaikutuksella.

Some figure
Koronavirus voi tunkeutua aivoihin ACE2-reseptoreiden välityksellä.

Jatka lukemista: Koronaviruksen toteaminen: mikä on PCR-testi?

Oireet, jotka paljastavat millainen vaikutus COVID-19 -tartunnalla on aivoihin

Hajuaistin menetys on koronaviruksen varhainen oire, josta terveyskeskukset ympäri maailman raportoivat. Uskotaan, että se kuuluu SARS-CoV-2 -viruksen neurologiseen tropismiin. Sitä kutsutaan anosmiaksi ja neurologit ovat yhtä mieltä siitä, että näin voi tapahtua hajuaistineuroneihin liittyvistä ongelmista johtuen.

On ollut myös tapauksia, joissa myosiitista (lihastulehduksesta), Guillan-Barrén oireyhtymästä sekä aivokalvontulehduksesta kärsivät ihmiset ovat saaneet koronavirustartunnan. Kaikki nämä voivat liittyä myös keskus- ja ääreishermostoon.

Tärkeä COVID-19 -tartunnan aivoihin vaikuttava riski liittyy aivoverisuoniin. SARS-CoV-2 -viruksen mahdollisen tropismin lisäksi aivovaltimoiden sisäiset kerrokset voivat myös vahingoittua.

Tunnemme tämän pienten valtimoiden vaurioitumisen myös mikroangiopatiana. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa aivojen sisäiseen verenvuotoon sekä aivohalvaukseen.

Lue myös: Näin koronavirus vaikuttaa ihoon

Kaksi tapaa, jolla koronavirus vaikuttaa aivoihin

Some figure
Koronavirus on systeeminen sairaus ja sikäli kun tiedämme, se voi vaikuttaa keuhkojen lisäksi myös muihin elimiin.

On kaksi mahdollista tapaa, jolla COVID-19 -virus vaikuttaa aivoihin. Yksi näistä tavoista on suorempi ja perustuu viruksen oletettuun neuroneiden tropismiin. Toinen tapa on epäsuora ja johtuu useista elimistä, jotka menevät shokkitilaan, kun potilas on tehohoitoyksiköissä vakavassa shokissa.

Suoraa tapaa ei ole täysin todistettu, kuten olemmekin jo todenneet. SARS-CoV-2 -virus voi tunkeutua neuroneihin ACE2-reseptorien välityksellä samalla tavalla kuin se tunkeutuu keuhkoihin ja munuaisiin.

Epäsuora tapa vaikuttaa koronaviruksen kehittymiseen kehon sisällä. Ensin ilmestyvät hengitysvaikeudet, sitten keuhkokuume, useiden elintoimintojen häiriö, aivojen verenkierron väheneminen sekä neuronien kuolema, kun ne eivät saa riittävästi happea.

Vaikuttaako COVID-19 aivoihin?

Tiedämme nyt, että COVID-19 -tartunta vaikuttaa aivoihin joko suoraan tai epäsuoraan. Samaan aikaan jatketaan tieteellisten tutkimusten tekemistä, joilla saamme lisää tietoa sekä uusia näkökohtia tähän pandemiaan liittyen.

Tämä tieto on elintärkeää terveydenhuollon työntekijöille tehohoitoyksiköissä, jotta he voivat räätälöidä hoitomuodot löydöksiin perustuen. Tällainen arvokas tieto parantaa potilaiden eloonjäämistä tuoden toivoa kaiken tämän maailmanlaajuisen koronaviruksen puhkeamisen aiheuttaman epävarmuuden keskelle.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Hoffmann, Markus, et al. “The novel coronavirus 2019 (2019-nCoV) uses the SARS-coronavirus receptor ACE2 and the cellular protease TMPRSS2 for entry into target cells.” BioRxiv (2020).
  • Bonow, Robert O., et al. “Association of coronavirus disease 2019 (covid-19) with myocardial injury and mortality.” JAMA cardiology (2020).
  • Sedaghat, Zahra, and Narges Karimi. “Guillain Barre syndrome associated with COVID-19 infection: a case report.” Journal of Clinical Neuroscience (2020).
  • Castellón, Roberto León, Juan Enrique Bender del Busto, and Luis C. Velázquez Pérez. “Afectación del sistema nervioso por la COVID-19.” Anales de la Academia de Ciencias de Cuba 10.2 (2020).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.