Mikä on kolostomia?

19 heinäkuu, 2020
Joidenkin potilaiden kohdalla kolostomia on välttämätön lääketieteellinen toimenpide, kun taas toisissa tapauksissa potilas jatkaa elämäänsä ilman kyseistä leikkausta. Tässä artikkelissa kerromme kaiken oleellisen tästä kirurgisesta toimenpiteestä.

Kolostomia on yksi paksusuoliavanteen leikkaustekniikoista. Lääketieteellisessä mielessä ”avanne” on viestintäkeino onton sisäelimen ja kehon ulkoisen pinnan välillä. Avanteita voi olla ruuansulatuskanavassa tai virtsajärjestelmässä.

Kun puhutaan kolostomiasta tai paksusuoliavanteesta, se on kirurgisesti tehty aukko vatsassa, jonka kautta osa paksusuolesta on yhteydessä kehon ulkopuoleen. Tämä kosketuspiste tai avanne tunnetaan myös nimellä “stooma”.

Kolostomialla jaetaan suolet kahteen osaan keinotekoisesti. Se osa suolta, joka sijaitsee kehossa ennen stoomaa, on toiminnallinen eli se suorittaa toimintonsa suhteellisen samaan tapaan kuin ennenkin. Mutta se osa suolta, joka sijaitsee kehossa stooman jälkeen, ei enää toimi, koska uloste kerätään pois kehosta juuri tämän stooman tai avanteen kautta.

Paksusuolen viimeisen osan lisäksi peräsuoli ja peräaukko lopettavat toimintansa kolostomian jälkeen. On kuitenkin mahdollista, että limakalvo tuottaa edelleen nesteitä, jotka poistuvat tätä “vanhaa reittiä” kehon ulkopuolelle.

Kun kirurgi on suorittanut kolostomian ja tehnyt paksusuoliavanteen, ravinteiden imeytyminen säilyy ennallaan, sillä tämä prosessi kuuluu ohutsuoleen. Ohutsuoli sijaitsee paksusuolen yläpuolella, joten leikkaus ei vaikuta siihen. Kolostomia vaikuttaa ulosteen muodostumiseen ja sen poistamiseen.

Kolostomiatyypit

Kolostomiaa on kolmea eri tyyppiä:

1. Tilapäinen kolostomia

Tilapäinen kolostomia, kuten nimestä voi päätellä, on väliaikainen ratkaisu silloin kun paksusuolen on saatava olla levossa tai toimimattomana jonkin aikaa toipuakseen esimerkiksi jostain sairaudesta tai leikkauksesta.

Tällainen kolostomia voidaan suorittaa, kun potilaalle on tehty vaikkapa suolistoleikkaus, ja se tarvitsee aikaa parantuakseen. Silloin lääketieteen ammattilainen tekee tilapäisen stooman estääkseen ulosteiden kulkeutumisen, ja myöhemmin stooma suljetaan. Kun se on suljettu, koko ruoansulatusjärjestelmä toimii jälleen normaalisti.

2. Pysyvä kolostomia

Tässä tapauksessa lääketieteen ammattilainen suorittaa kolostomian tavoitteenaan jättää se pysyvästi potilaaseen. Tämä ratkaisu voi johtua esimerkiksi paksusuolen syövästä, joka on diagnosoitu vasta pitkälle edenneessä vaiheessa, eikä muuta ratkaisua ole kuin poistaa suuri osa paksusuolta. Kun lääketieteen ammattilainen arvioi, että paksusuolta ei pystytä säästämään, tehdään pysyvä kolostomia.

3. Poikittainen kolostomia

Tämäntyyppinen kolostomia saa nimensä sijaintinsa vuoksi. Varsinainen paksusuoli eli koolon jaetaan neljään eri osaan, joista yksi on poikittainen koolon eli colon transversum, joka sijaitsee vatsan yläosassa.

Tähän osaan ei yleensä suoriteta kolostomiaa, mutta tietyissä olosuhteissa se voi olla välttämätöntä. Poikittaiseen kooloniin voidaan tehdä joko tilapäinen tai pysyvä kolostomia.

Jos paksusuolessa on tukos, voidaan suorittaa kolostomia.
Tukos paksusuolessa on yksi syy suorittaa kolostomia. Lääketieteen ammattilainen tekee pysyvän kolostomian esimerkiksi silloin, kun potilaalla on pitkälle edennyt paksusuolen syöpä.

Lue aiheesta lisää: Herkullinen salmorejo-keitto estää paksusuolen syöpää

Avannepussi

Kun kolostomia on suoritettu, ulosteet pääsevät kehon ulkopuolelle avanteen eli stooman kautta. Ulosteet eivät enää kulje peräsuolen ja peräaukon läpi.

Uloste päätyy avannepussiin tai kolostomiapussiin. Ulostaminen tapahtuu tahattomasti, potilas ei enää pysty kontrolloimaan sitä. Avannepussi kiinnitetään stoomaan ja se toimii kuin paksusuolen jatkeena, johon uloste työntyy säännöllisesti.

Vaikka avannepusseja on olemassa useaa eri mallia, niillä kaikilla on kaksi samanlaista pääosaa: järjestelmä, joka kiinnittää laitteen ihoon ja stoomaan, sekä keräysjärjestelmä, joka voi olla vain yksinkertainen pussi tai siinä voi olla tyhjennysmekanismi.

Monet eri valmistajat tekevät avannepusseja, minkä vuoksi hintahaarukka on suuri. Tarjolla on sekä halpoja että kalliita pusseja, riippuen mm. materiaalin kestävyydestä, pussin koosta, pussin väristä ja siitä, onko pussilla kansi vai ei.

Yksi suuri erottava tekijä pussien luokittelussa on niiden tyhjennysjärjestelmä. Päätös siitä, minkä avannepussin potilas valitsee, riippuu tämän mukavuudenhalusta, eri mallien saatavuudesta sekä potilaan maksukyvystä.

Avannepussit voidaan jakaa pääpiirteittäin seuraavanlaisesti:

  • Kertakäyttöinen avannepussi. Pussia käytetään vain kerran. Kun se täyttyy, se poistetaan, heitetään pois ja tilalle asetetaan uusi pussi.
  • Tyhjennettävä avannepussi. Pussissa on aukko, jonka kautta sen sisältö voidaan poistaa ja pussin käyttöä voidaan jatkaa.
  • Pestävä avannepussi. Joissakin pusseissa on erityinen kiinnitysjärjestelmä, jotta se voidaan poistaa ja kiinnittää myöhemmin uudelleen. Ne on tehty pestävästä materiaalista.
Kun kolostomia on suoritettu, stoomaan kiinnitetään avannepussi. Tämä pussi kerää ulosteet, jotka poistuvat paksusuolesta säännöllisesti.

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Meckelin divertikkeli ja sen piirteet

Mahdolliset komplikaatiot

Suoliston normaalin toiminnan häiritseminen ja avannepussin kiinnittäminen kehoon voi luonnollisestikin johtaa tiettyihin komplikaatioihin. Jotkut ovat vakavampia kuin toiset. Yleisimpiä komplikaatiota ovat:

  • Ihottuma. Iho stooman ympärillä voi punoittaa kolostomian ja ulosteiden ulostulon vuoksi. Yleensä asianmukaisella hygienialla ja tätä tarkoitusta varten kehiteltyjen voiteiden käytöllä ihon ärsyyntyminen on hallittavissa.
  • Stooman kutistuminen. Leikkauksen jälkeen stooman halkaisija pienenee. Tämä on normaalia, mutta jos se pienenee liikaa, uusi toimenpide voi olla välttämätön, sillä muuten ulosteen poistuminen voi hankaloitua tai jopa estyä kokonaan.
  • Stooman liikkuminen. Sillä suoliston alueella, jolla kolostomia on suoritettu, tapahtuu luonnollisestikin muutoksia. Suolisto voi esimerkiksi kokea normaalia suurempaa painetta, jolloin vaarana on että stoomaan muodostuu tyrä. Myös päinvastainen ilmiö voi tapahtua, jolloin stooma vetäytyy sisäänpäin. Molemmat tilanteet vaativat lääkärin hoitoa ja toimenpiteitä, jotta kolostomia saadaan pidettyä toiminnallisena.
  • De Frutos Muñoz, Rocío, et al. “Calidad de vida de los pacientes con colostomía e ileostomía a corto y medio plazo.” Metas de enfermería 14.2 (2011): 24-31. En línea: https://medes.com/publication/65145.
  • Ponce Gómez, Ghandy, Beatriz Carmona Mejía, and Sara Huerta González. “Tener una colostomía: transformación de la corporalidad.” (2017). http://dx.doi.org/10.14198/cuid.2017.48.03.
  • Pedro Pita Miño; Paula Seco Ramos; Manuela Cupeiro García; María del Carmen Castañeda Cuevas; Alexandra López Leira; María del Carmen Aramburu García.  Caso clínico de dermatitis periestomal y dehiscencia en una colostomía. Enfermería Dermatológica, ISSN-e 2386-4818, ISSN 1888-3109, año 9, Nº. 24 (enero-abril), 2015, págs. 54-58. Complejo hospitalario Universitario de Ferrol. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=5185639.
  • Jimeno Gozalo, Natalia (2017). Condicionantes de la respuesta de adaptación de las personas portadoras de una colostomía. UAM. Departamento de Cirugía. http://hdl.handle.net/10486/680425.
  • Batista, M. do R. de FF, Rocha, FCV, Silva, DMG da, y Silva Júnior, FJG da. (2011) Autoimagen de clientes con colostomía en relación con la bolsa coletora. Revista Brasileira de Enfermagem, 64 (6), 1043-1047. https://doi.org/10.1590/s0034-71672011000600009.
  • ¿Qué es una colostomía? 2020 American Cancer Society. En línea: https://www.cancer.org/es/tratamiento/tratamientos-y-efectos-secundarios/tipos-de-tratamiento/cirugia/ostomias/colostomia/que-es-una-colostomia.html.
  • Tipos de colostomías y sistemas de bolsa recolectora. 2020 American Cancer Society. En línea: https://www.cancer.org/es/tratamiento/tratamientos-y-efectos-secundarios/tipos-de-tratamiento/cirugia/ostomias/colostomia/tipos-de-colostomias.html.