Mikä on Bakerin kysta ja mitkä ovat sen ominaispiirteet?
Bakerin kysta tarkoittaa epätavallista nivelnesteen kerääntymistä. Ensimmäisen kerran tätä ilmiötä kuvaili Adams vuonna 1840, mutta kattavamman dokumentin aiheesta julkaisi Baker. Hänen mukaansa kysta on saanut nimensäkin. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin Bakerin kystasta.
Ei ole olemassa tarpeeksi tietoa siitä, kuinka yleinen sairaus Bakerin kysta on. Tämä johtuu siitä, että esiintyvyysprosentti riippuu diagnosointimenetelmästä. Arvioiden mukaan tämä kysta vaivaa noin 5-38 prosenttia ihmispopulaatiosta.
Joidenkin tutkimusten mukaan 26 prosentilla 31-50 -vuotiaista ihmisistä on Bakerin kysta. Lisäksi se ilmenee 53 prosentilla 51-90 -vuotiailla aikuisilla. Näiden lukujen paikkansapitävyys ei kuitenkaan ole täysin varmaa.
Mikä Bakerin kysta on?
Bakerin tai polvitaipeen kysta tarkoittaa epätavallista nivelnesteen kertymistä polven taakse. Tätä aluetta kutsutaan myös hamstring-lihaksen alueeksi. Se on kyhmy, joka saattaa aiheuttaa epämukavuutta.
Viallinen polvi tuottaa enemmän nivelnestettä, ja tähän ilmiöön voidaan viitata termillä niveleffuusio. Juurikin tämä ylimääräinen kerääntynyt nivelneste saa aikaan Bakerin kystan.
Nivelneste voitelee polvea. Nivelneste alkaa kerääntyä, koska niveltä reunustava kerros nimeltä nivelkalvo heikkenee. Kysta muodostuu polven taakse kun näin tapahtuu. Tämä alue tunnetaan myös nimellä popliteaalinen fossa.
Aiheuttajat
Kuten aiemmin mainitsimme, viallisesti toimiva polvi tuottaa liikaa nivelnestettä. Näin voi tapahtua kaikenikäisille, joten on tärkeää kiinnittää huomiota nivelongelmiin.
Bakerin kysta syntyy nuorilla yleensä jonkinlaisen vamman seurauksena. Näin voi olla esimerkiksi nivelsiteisiin kohdistuneen loukkaantumisen tai nivelkierukan repeytymisen jälkeen. Harvemmin tämä kysta johtuu nivelten kulumisesta tai repeytymisestä.
Vanhemmilla ihmisillä kysta johtuu useimmiten tulehduksellisesta tai rappeuttavasta prosessista. Se voi olla seurausta sairauksista, kuten nivelreumasta tai nivelrikosta.
Bakerin kystan havaitseminen
Bakerin kysta ei yleensä aiheuta oireita, ja se ilmenee polven takana olevana pullistumana. Kyhmy on pehmeän tuntuinen, koska se sisältää vettä. Joissakin tapauksissa se saattaa puhjeta sekä aiheuttaa kipua, turvota ja siihen saattaa ilmaantua mustelmia.
Jotkut saattavat kokea polvessaan jäykkyyttä sekä vaikeutta suoristaa polveaan. Kipu saattaa olla jatkuvaa ja vaikeuttaa kävelyä, mikäli kysta painaa hermoja tai verisuonia. Fyysisen harjoittelun jälkeen saattaa ilmetä terävää kipua.
Mikäli huomaat polven takaosassa kyhmyn, on tärkeää kääntyä lääkärin puoleen, sillä kyseessä voi olla Bakerin kysta, verihyytymä tai veritulppa.
Pidä mielessä
Lääkäri havaitsee Bakerin kystan yksinkertaisen fyysisen tutkimuksen avulla. Lisäksi voidaan suorittaa läpivalaisutesti, jossa kyhmyyn kohdistetaan valoa. Tämä auttaa paljastamaan sen, sisältääkö kyhmy nestettä.
Bakerin kystaa ei kuitenkaan pidetä vakavana sairautena, eikä se siten yleensä vaadi erityistä hoitoa. Tavanomainen lähestymistapa asiaan onkin pyrkiä korjaamaan kystan aiheuttaja, oli kyse sitten vammasta tai piilevästä sairaudesta.
Bakerin kysta voi aiheuttaa vahinkoa lähellä oleville verisuonille sekä laskimoille. Mikäli potilaalla ilmenee todella huolestuttavia oireita, voi lääkäri turvautua leikkaukseen. Tällaiset leikkaukset ovat kuitenkin harvinaisia, sillä on hyvin todennäköistä että kysta ilmaantuu uudelleen leikkauksen jälkeen.
Tämän tyyppiset kystat eivät yleensä aiheuta pitkän aikavälin vahinkoa, ja niille onkin tyypillistä oireet, jotka tulevat ja menevät. On siis harvinaista, että ne rajoittaisivat elämää. Useimmiten Bakerin kystat parantuvat ajan myötä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rojas, C. I. L. I. A. (2011). Estudio del líquido sinovial. Guías procedimientos en Reumatol, 41-47.
- Chávez-López, M. A., Naredo, E., Acebes-Cachafeiro, J. C., de Miguel, E., Cabero, F., Sánchez-Pernaute, O., … & Aceves-Ávila, F. J. (2007). Agudeza diagnóstica del examen físico de rodilla en la artritis reumatoide: estudio clínico y sonogr‡ fico del derrame articular y quiste de Baker. Reumatología Clínica, 3(3), 98-100.
- De Miguel, E., Cobo, T., & Martín-Mola, E. (2004). Quiste de Baker: prevalencia y enfermedades asociadas. Rev Esp Reumatol, 31(10), 538-542.