Metamitsoli: käyttötavat ja haittavaikutukset

26 kesäkuu, 2020
Toisin kuin muilla ei-opioidisilla kipulääkkeillä, jotka vaikuttavat prostasykliinin synteesiin, metamitsolilla ei ole merkittäviä haittavaikutuksia maha-suolikanavaan.

Metamitsoli on lääke, jolla on voimakkaan tulehdusta lievittävän tehonsa lisäksi myös muita lääkinnällisiä vaikutuksia. Se kuuluu pyratsolonien ryhmään, jotka puolestaan ovat tulehduskipulääkkeisiin (ei-steroidaalisiin anti-inflammatorisiin lääkkeisiin) kuuluva lääkeryhmä. Tässä artikkelissa käymme läpi metamitsolin käyttötavat ja haittavaikutukset.

Metamitsoli on tehokas lääke kipuun ja kuumeeseen. Sitä myydään kahdessa eri muodossa: natrium-metamitsolina ja magnesium-metamitsolina.

Yleisesti ottaen ihmiset käyttävät tätä lääkettä huomattavan paljon. Koska se on suhteellisen tehokas lääke, sitä suositellaan pääosin vatsakivuista ja syöpä- sekä sisäelinperäisestä kivusta kärsiville ihmisille. Sitä käytetään myös leikkauksen jälkeiseen kipuun ja laskemaan kuumetta, jota ei saada alas muilla lääkkeillä.

Lääke kehitettiin laboratoriossa vuonna 1920, mutta vasta 1922 se tuotiin markkinoille muun muassa nimillä “Novalgin” ja “Dipyroni”.

Nykyään metamitsolia myydään maailmanlaajuisesti monilla kauppanimillä ja myös yleisnimellään.

Mitä on kuume?

Metamitsoli laskee kuumetta

Kuume on väliaikaista ruumiinlämmön nousua, joka johtuu usein jostakin taudista. Kuume on pohjimmiltaan puolustusmekanismi, joka kertoo siitä että jotain tavallisesta poikkeavaa tapahtuu elimistössä.

Ihmisen normaali ruumiinlämpö on noin 36 astetta, mutta se voi vaihdella asteella suuntaan tai toiseen terveilläkin ihmisillä. Kuume määritellään yleensä ruumiinlämmöksi, joka on vähintään 38 ºC. Tämä on juuri ihmisen normaalin ruumiinlämmön ylärajan yläpuolella, aiheuttajasta riippumatta.

Kuume syntyy useiden mekanismien kautta: ulkoisten kuumetta aiheuttavien tekijöiden vuorovaikutuksesta kuten mikrobeista, tai sisäsyntyisistä tekijöistä kuten interleukiineista. Myös tuumorinekroositekijä alfa sekä hypotalamuksen rakenne nimeltä organum vasculosum laminae terminalis johtavat kuumeen syntyyn.

Kuume ei johdu ainoastaan infektiosta, vaan sen voivat laukaista myös muut tekijät, kuten:

  • Tulehdus
  • Lääkkeet
  • Aivovaurio
  • Endokriininen kuume

Lue myös: Jyvässolukato: oireet ja hoito

Kuinka metamitsoli vaikuttaa elimistössä?

Metamitsoli vaikuttaa kipuun ja kuumeeseen. Se kykenee vähentämään tulehdusta edistävien prostaglandiinien synteesiä estämällä prostaglandiinisyntetaasin toimintaa, joka on nimensäkin mukaisesti uusien prostaglandiinien synteesiä kiihdyttävä entsyymi.

Prostaglandiinit ovat rasvahappoja, jotka osallistuvat muun muassa tulehdusreaktioihin stimuloimalla kipuhermopäätteitä, sekä kuumeen syntyyn.

Mutta toisin kuin muut tulehduskipulääkkeet, metamitsoli kykenee estämään myös lipopolysakkaridien aiheuttamaa kuumetta. Lisäksi, paitsi että se estää prostaglandiinien synteesiä, se on syklo-oksigenaasientsyymin epäselektiivinen estäjä, ja tästä vaikutuksesta on peräisin sen kipua lievittävä teho.

Tutustu: Aseklofenaakki: mikä se on ja mitkä sen vaikutukset ovat

Metamitsolin sivuvaikutukset

Vaikka metamitsoli on erittäin turvallinen lääke, sitä ei myydä joissakin Euroopan maissa sen sivuvaikutusten takia. Toisin kuin muilla ei-opioidisilla kipulääkkeillä, jotka vaikuttavat prostasykliinin synteesiin, metamitsolilla ei ole merkittäviä haittavaikutuksia maha-suolikanavaan.

Monien muiden lääkkeiden tavoin metamitsolikin voi kuitenkin aiheuttaa toisentyyppisiä sivuvaikutuksia, jotka tulee ottaa huomioon lääkettä käytettäessä.

Merkittävin lääkkeen käyttöön liittyvä sivuvaikutus, jota tulee valvoa tarkasti, on jyvässolukato. Lisäksi lääke voi aiheuttaa leukopeniaa (valkosolujen vähäisyys veressä) ja trombosytopeniaa (verihiutaleiden vähäisyys veressä). Kaikki nämä oireet ovat yliherkkyysreaktioita.

Myös nämä seuraukset ovat mahdollisia:

  • Lyellin ja Stevens-Johnsonin oireyhtymä.
  • Astmakohtaukset
  • Verenpaineen kriittinen lasku, joka riippuu annostuksesta.

Yhteenveto

Metamitsoli on yleisväestössä laajalti käytetty lääke kivun ja kuumeen hoitoon. Sitä ei tulisi käyttää liiallisissa määrissä, sillä aivan kuten muut lääkkeet, se voi aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia. Lisäksi tulee aina kääntyä apteekkarin tai lääkärin puoleen ennen hoidon aloittamista.

  • vademecum. (2019). Metamizol sódico.
  • Bar-Oz, B., Clementi, M., Di Giantonio, E., Greenberg, R., Beer, M., Merlob, P., … Berkovitch, M. (2005). Metamizol (dipyrone, optalgin) in pregnancy, is it safe? A prospective comparative study. European Journal of Obstetrics and Gynecology and Reproductive Biology. https://doi.org/10.1016/j.ejogrb.2004.07.004
  • Escobar, W., Ramirez, K., Avila, C., Limongi, R., Vanegas, H., & Vazquez, E. (2012). Metamizol, a non-opioid analgesic, acts via endocannabinoids in the PAG-RVM axis during inflammation in rats. European Journal of Pain. https://doi.org/10.1002/j.1532-2149.2011.00057.x