McGurk-efekti: kuuletko sanoja silmilläsi?
Ihon näkeminen ja kehon pehmeyden tunteminen. Ruokalautasen näkeminen ja sen maun herättäminen, tunne, että todella maistamme ruokaa. McGurk-efekti taas kertoo meille, että on todella mahdollista kuunnella silmillämme. Katsotaanpa, mistä on kyse.
Mikä on McGurk-efekti?
McGurk-efekti on kuulo- ja näköaistiin liittyvän ärsykkeen yhdistäminen suullisessa kielessä. Ymmärtääksemme, mikä se on, katsotaan esimerkkiä. Olemme henkilön edessä, joka toistaa tavua “pa” yhä uudelleen ja uudelleen. Se on ääni, joka saavuttaa aivomme huulten liikkeen mukana.
Henkilö jatkaa tavun “pa” toistamista. Aivomme tulkitsevat kuitenkin, että se, mitä hän nyt sanoo, onkin “fa”. Mitä tapahtui?
McGurk-efekti tapahtui! Henkilö näkee nyt toisen huulenliikkeen, joka vastaa toista tavua, vaikka henkilö vielä sanoo ensimmäistä tavua. Jos suljemme silmämme, kuulisimme oikean asian.
McGurk-ilmiö osoittaa, että se, mitä näemme, korostuu.
Se, mitä me itse asiassa tässä teemme, on huulilta lukeminen. Lopullisen äänen antaa tai ohjaa sekoitus huulilta lukemista ja aikaisempaa kokemusta.
Saatat olla kiinnostunut: Jos muutun, kaikki muuttuu: 5 askelta alitajunnan ohjelmoimiseen
Mistä se on saanut nimensä?
McGurk-efekti sai nimensä psykologeilta Harry McGurk ja John MacDonald, jotka ehdottivat sitä ensimmäisen kerran vuonna 1976, kun he suorittivat useita kokeita. Niissä tutkittiin jäljitelmämalleja, joita lapset noudattavat oppiessaan puhetta.
He päätyivät siihen, että toisinaan visuaalinen informaatio vallitsi tulkinnassa, jättäen huomiotta kuuloväylien kautta tulleen tiedon. Toisin sanoen se, mitä näemme, vaikuttaa siihen, mitä kuulemme.
Monet tutkijat puolestaan raportoivat, että aivot toimivat tietyissä olosuhteissa kausaalisen päättelyn periaatteen mukaisesti. Toisin sanoen se tulkitsee kontekstuaalisia signaaleja (se tietää tai yhdistää, että tietty huulten liike vastaa tiettyä ääntä), laskee todennäköisyydet, että tietyt viestit esitetään yhdessä.
McGurk-efektin ominaisuudet
McGurk-efektin ominaisuuksien joukossa on ennakointi, joka mahdollistaa tietyn ajatustalouden. Toisin sanoen aivot tuovat saataville aiemmat visuaaliset kokemuksensa ymmärtääkseen mistä puhutaan ja mitä kuullaan.
Huulilta lukeminen voi joskus olla hyödyllistä, etenkin meluisissa ympäristöissä. Se voi kuitenkin johtaa myös hämmennykseen, sillä aivot voivat pettää meidät uskomaan, että kuulemme jotain pelkästään huulten liikkeen perusteella.
Monet näistä havaintoilmiöistä tai harhautuksista tapahtuvat myös optisissa illuusioissa.
Toinen tunnettu tosiasia on, että McGurk-efekti suhteessa audiovisuaaliseen havaintoon vähenee kehityksen aikana. Koska kuuloinformaatiota käsittelevä aivojen alue kehittyy aikaisemmin kuin visuaalista havaintoa käsittelevä alue, lapset luottavat enemmän ääniin kuin aikuiset.
Siksi lapset ovat vähemmän alttiita kyseessä olevan vaikutuksen aiheuttamille sekaannuksille. Toisin sanoen kasvun aikana tapa, jolla aistitietoa käsitellään, vaihtelee.
Lisäksi joitakin vaikuttavia tekijöitä ovat visuaaliset häiriötekijät, tuttuus ja tavurakenne. Joillakin sairauksilla voi myös olla negatiivinen rooli, kuten afasia, Alzheimerin tauti ja tietyt kielihäiriöt.
McGurk-efektissä on vielä yksi mielenkiintoinen näkökohta. Sen esiintyminen nimittäin vaihtelee kielestä toiseen.
Saatat olla kiinnostunut: Mikä on putkinäkö ja miten sitä hoidetaan?
Visuaalinen ja auditiivinen toimivat yhdessä
Aivojen tutkimuksen avulla on mahdollista tietää, että näkö- ja kuulojärjestelmät ovat kehittyneet käsi kädessä puheen kehityksen helpottamiseksi. Visuaalinen järjestelmä on kuulojärjestelmän tärkeä liittolainen ja välittäjä, joka tekee yhteistyötä viestien ymmärtämisessä.
Se esimerkiksi auttaa tunnistamaan äänet, joita voi olla vaikea erottaa. Sen avulla voimme myös täydentää vastaanotettuja tietoja, mikä lisää turvallisuutta ja luottamusta kuulemaansa suhteen.
Kuulo- ja näköjärjestelmät toimivat yhdessä tiiminä. Yksi vahvistaa ja tukee toisen toimintaa.
Aivojen toiminnan tunteminen on avainasemassa sen käytön tehostamisessa, kommunikoinnissa ja tietyissä yhteyksissä sopeutumisessa sekä havainnointiin vaikuttavien ilmiöiden, kuten ikääntymisen, käsittelemisessä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Llanos, L. C. (2010). Tecnologías del habla y análisis de la voz. Aplicaciones en la enseñanza de la lengua. Laboratorio de lingüística informática, Universidad Autónoma de Madrid, 1-41
- Roberts, Richard, and Roger Kreuz. “An Interdisciplinary Approach to Foreign Language Learning: Myths and Strategies for Success.” (2016).
- Velasco, Ignacio, & Spence, Charles, & Navarra, Jordi (2011). El sistema perceptivo: esa pequeña máquina del tiempo. Anales de Psicología, 27(1),195-201.[fecha de Consulta 24 de Febrero de 2022]. ISSN: 0212-9728. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=16717018023