Logo image
Logo image

Matkustamisen pelko: mitä siitä tulee tietää?

4 minuuttia
Ahdistuneisuutta jättäessä taakseen tutun ja turvallisen, pelkoa onnettomuuteen joutumisesta tai eksymisestä... Kaikki tämä voi liittyä matkustamisen pelkoon, joka usein linkittyy johonkin tiettyyn menneisyyden traumaan.
Matkustamisen pelko: mitä siitä tulee tietää?
Viimeisin päivitys: 29 kesäkuuta, 2021

Matkustamisen pelko on hyvin erityinen psykologinen tila. Sitä ilmenee ihmisellä, joka tuntee ahdistusta jo pelkästään siitä että hän siirtyy kauemmaksi mukavuusalueestaan. Hän pelkää kotinsa ja kaiken tutun sekä kaiken omassa hallinnassaan olevan jättämistä. Samalla ihmisellä voi ilmetä myös muita fobioita, kuten lentopelkoa tai pelkoa onnettomuuteen joutumisesta.

Suurin osa ihmisistä liittää matkailun vapaa-aikaan ja miellyttävään toimintaan. Jotkut kuitenkin kokevat loma-ajat todella stressaavina.

Loma-aikoina usein matkustellaan, vieraillaan sukulaisten luona sekä mennään katsomaan uusia paikkoja, kaupunkeja ja maita. Tällainen tilanne voi aiheuttaa suurta ahdistuneisuutta monille ihmisille.

Matkustamisen pelko: oireet ja aiheuttajat

Vaikka tämä saattaakin kuulostaa erikoiselta, on kuitenkin kiistämätön fakta, että fobiat ovat yleisimpiä psykiatrisia tiloja. 

Kaikilla meillä on pelkoja, sellaisia asioita joita haluamme vältellä, ja jotka saattavat tai eivät saata vaikuttaa omaan elämäämme. Fobiassa kyse on kuitenkin irrationaalisesta pelosta sekä voimakkaan ahdistuneisuuden muodosta, jota emme pysty kontrolloimaan tai emme tiedä, miten kontrolloida.

On kuitenkin joitakin selviytymisstrategioita ja menetelmiä, joita voi kokeilla käytännössä. Jatka lukemista, niin kerromme millaisesta psykologisesta tilasta tässä fobiassa on oikein kyse.

Matkustamisen pelko

Yhdessä kollegalleen osoitetussa kirjeessään Sigmund Freud selitti, kuinka matkustaminen aiheuttaa hänessä ahdistusta. Emme voi kuitenkaan tietää, kärsikö psykoanalyysin isä todellisesta fobiasta, sillä matkustamisen pelko voi olla todella rajoittavaa. On eri asia tuntea vähän ahdistuneisuutta kuin se, ettei pysty poistumaan kotoaan lainkaan.

Tämän tyyppiseen psykologiseen häiriöön liittyy irrationaalista ja lamaannuttavaa pelkoa, jonka yhteydessä voi ilmetä voimakkaita oireita.

Matkustamisen pelosta kärsivä ihminen ei välttämättä kykene nousemaan junaan, istumaan lentokoneessa tai suunnata varaamalleen hotellihuoneelle. Tällaiset seikat vaikuttavat vahvasti tästä pelosta kärsivän elämään. Voit vain kuvitella miltä tuntuisi se, ettet pystyisi matkustamaan tutkiaksesi maailmaa.

Tulee huomioida, että DSM-5 (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) luokittelee matkustamisen pelon omaksi fobiatyypikseen ahdistuneisuushäiriön sisällä. Seuraavaksi tarkastelemme tämän diagnoosin sisältämiä oireita.

Some figure
Matkustamisen pelko voi ilmetä esimerkiksi lentopelkona tai pelkona joutumisesta auto-onnettomuuteen.

Miten matkustamisen pelko ilmenee?

Kuten moni muukin fobia, myös tämä pelko ilmenee eri tavoin. Irrationaaliset pelot esiintyvät ihmisillä yksilöllisillä tavoilla. Joillakin pelko ilmenee voimakkaammin, kun taas toiset pystyvät olemaan kykenevämpiä toimimaan.

Matkustamisen pelolle on kuitenkin tiettyjä yleisiä piirteitä:

  • Pelko lähteä omasta kodista, olla poissa tutusta ja turvallisesta.
  • Voimakasta epätoivon tunnetta astuessaan autoon, lentokoneeseen tai junaan.
  • Pelko joutumisesta onnettomuuteen.
  • Häpeä siitä, että muut huomaavat henkilön tunteman pelon.

On olemassa myös kognitiivisia oireita.

  • Henkilö ei kykene lopettaa ajatuksia siitä, että jotakin kamalaa saattaa tapahtua. Hänestä tuntuu, ettei hän pysty hallitsemaan tällaista negatiivista katastrofiajattelua.
  • Henkilön mielikuvitus laukkaa kauheisiin mielikuviin: onnettomuuden, kidnappauksen tai terroristi-iskun mahdollisuuteen.
  • Ei kykene ajattelemaan realistisesti tai keskittymään muihin asioihin.
  • Päätösten tekemisen vaikeus ja sekavuus.

Haluamme mainita myös sen, että tämän häiriön yhteydessä voi ilmetä myös fyysisiä oireita, jotka voivat olla enemmän tai vähemmän vakavampia.

  • Huimausta ja takykardiaa.
  • Vatsakipua ja suoliston häiriöitä jo siitä ajatuksesta, että tulisi lähteä matkalle.
  • Hikoilua ja suun kuivumista.

Esimerkiksi Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että fobioiden ja paniikkikohtausten välillä on suora yhteys. Joissakin tapauksissa matkustamisen pelko saa siis henkilön tuntemaan äärimmäisiä tuntemuksia ajatellessaan matkustamista.

Mistä matkustamisen pelko johtuu?

Fobioista on hyvä tietää se, että aina ei voida olla varmoja siitä, mikä pelon laukaisee. Epämääräistä alkuperää olevat fobiat ovat melko yleisiä ja matkustamisen pelko on yksi niistä.

Marseillen yliopistossa tohtori René Garcian tekemä tutkimus osoittaa seuraavaa pelon neurobiologiasta:

  • Fobian synty voi johtua menneisyyden traumaattisesta tapahtumasta. Matkustamisen pelon suhteen, henkilö on saattanut esimerkiksi kokea onnettomuuden tai olla terroristi-iskun uhri.
  • Voi myös ilmetä geneettistä tai sukuhistoriaan liittyvää mallia. Jos vanhemmat ovat myös pelänneet matkustamista, lentokoneita tai laivoja, on silloin pelon helppoa siirtyä perheessä eteenpäin.
Some figure
Altistumisterapia on paras menetelmä hoitamaan matkustamisen pelkoa.

Kuinka tällaista fobiaa hoidetaan?

Kaikkein paras selviytymismenetelmä kaikkiin fobioihin on kognitiivis-behavioraalinen terapia. Tässä lähestymistavassa sovelletaan usein seuraavanlaisia resursseja:

  • Altistumismenetelmä. Tässä henkilö tuodaan lähemmäksi fobiaa aiheuttavaa ärsykettä, jotta henkilö voi työstää ajatuksiaan ja emotionaalisia reaktioitaan.
  • Kognitiivinen rakennemuutos. Henkilö oppii tunnistamaan negatiiviset ja irrationaaliset ajatusmallit, jotka hän voi muuntaa terveemmiksi lähestymistavoiksi.
  • Emootioiden hallinta. Lamauttavien tunteiden havaitseminen, niiden tunnistaminen, nimeäminen ja muuntaminen rauhallisiksi ja mielekkäiksi tiloiksi.
  • Hengitys- ja rentoutumistekniikat. Matkustamisen pelkoa hoidettaessa henkilö voi hyötyä myös sopivien hengitys- ja rentoutumismenetelmien harjoittamisesta. Näitä käytetään täydentävänä lisänä kognitiivis-behavioraalisen terapian rinnalla.
  • Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen. Nykypäivänä fobioiden tehokkaana hoitona toimii myös virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen.

Fobioista on mahdollista päästä eroon

Mikä tahansa irrationaalinen pelko voi vaikuttaa elämänlaatuumme negatiivisesti. Jos et pysty saamaan sitä hallintaasi, saattaa uusia fobioita ilmetä, kunnes päädyt sellaiseen henkiseen tilaan, jossa ahdistus hallitsee sinua täysin.

Tältä on mahdollista välttyä pyytämällä ammattilaiselta asiantuntevaa apua.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lange, I., Goossens, L., Bakker, J., Michielse, S., Marcelis, M., Wichers, M., … Schruers, K. (2019). Functional neuroimaging of associative learning and generalization in specific phobia. Progress in Neuro-Psychopharmacology and Biological Psychiatry89, 275–285. https://doi.org/10.1016/j.pnpbp.2018.09.008
  • PitchaiahPodila, Sankara. (2019). HODOPHOBIA AND GENDER-A CASE STUDY. International Journal of Advanced Research7(1), 1109–1115. https://doi.org/10.21474/ijar01/8428
  • Singh, Hemendra & Awayz, Hannah & Murali, Thyloth. (2017). An Unusual Case of Phobia: Hodophobia. The International Journal of Indian Psychology.
  • Korstanje, Maximiliano. “De la fobia al miedo a viajar: explorando la psicología profunda del turista.” Papers de Turisme 56 (2015): 101-118.
  • Wechsler, T. F., Mühlberger, A., & Kümpers, F. (2019). Inferiority or even superiority of virtual reality exposure therapy in phobias? – A systematic review and quantitative meta-analysis on randomized controlled trials specifically comparing the efficacy of virtual reality exposure to gold standard in vivo exposure in Agoraphobia, Specific Phobia and Social Phobia. Frontiers in Psychology. Frontiers Media S.A. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.01758
  • Delgado Reyes, Andrés Camilo, and Jessica Valeria Sánchez López. “Miedo, fobias y sus tratamientos.” Revista Electrónica de Psicología Iztacala 22.2 (2019): 798-833.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.