Maailman aivokalvontulehduspäivä - sairaus, johon löytyy rokote
Maailman aivokalvontulehduspäivä on 24. huhtikuuta. Viime aikoina taudin tuntemuksen lisäämisen lisäksi painopiste on ollut tautia vastaan kehitettävissä rokotuksissa.
Aivokalvontulehdukseen eli meningiittiin kehitetyt rokotteet on suunnattu estämään tulehdusta aiheuttavat bakteerimuodot. Immunisaation leviäminen ei kuitenkaan ole suositus lääketieteellisten yhdistysten keskuudessa, joiden taholla ehdotetaan rokotekannan lisäämistä.
Meidän on ymmärrettävä, että kyseessä on vakava patologia. Aivokalvontulehdus alkaa aivojen aivolisäkkeistä, mutta voi edetä sepsikseen eli verenmyrkytykseen, jonka seurauksena on kuolema. Tämän taudin kuolleisuusaste on noin 10 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että kymmenen ihmistä sadasta aivokalvontulehdukseen sairastuneesta kuolee.
Aivokalvontulehduksen jälkiseuraukset edustavat myös merkittäviä terveysriskejä. Jopa 30 prosentilla aivokalvontulehduksen saaneista lapsista esiintyy viiveitä kypsymisessä sekä kouristuksia. Muita aivokalvontulehduksen jälkiseurauksia ovat joidenkin aistien, kuten näön ja kuulon, menetys.
Aivokalvontulehdukseen suunnattujen rokotteiden on tarkoitus estää Haemophilus influenzae tyypin B, meningokokin sekä pneumokokin aiheuttamat tulehdukset. Kaikki nämä bakteerit ovat taudin pääasiallisia syitä. Jotkut maat ovat sisällyttäneet kaikki nämä rokotukset kansalliseen rokotusohjelmaansa, kun taas toisissa maissa, kuten Suomessa, vain osa näistä rokotuksista kuuluu osaksi kansallista rokotusohjelmaa.
Tieto on kuitenkin tärkeää myös maailman aivokalvontulehduspäivänä, sillä esimerkiksi Euroopassa Espanjan lastentautiliiton (Asociación Española de Pediatría) tietojen mukaan jopa yli 30 prosenttia espanjalaisista ei tiedä, että aivokalvontulehdusta voidaan ehkäistä. Tämä väärä tieto edustaakin haasteita immunisaatioiden leviämiselle.
Mikä on aivokalvontulehdus?
Maailman aivokalvontulehduspäivä on tilaisuus puhua tästä taudista, joka on nimensä mukaisesti tulehdus aivokalvossa. Aivokalvo koostuu kudoskerroksista, jotka linjaavat aivoja erottaen ne kallon luista ja selkäytimen nikamista.
Kun aivokalvot tulehtuvat, ne painostavat muita aivojen rakenteita aiheuttaen tautiin kuuluvia oireita. Aivokalvontulehduksen klassinen oirekolmikko on kuume, päänsärky ja jäykkä niska. Yksi kliinisistä testeistä, joilla tulehdusta voidaan epäillä, on yrittää liikuttaa potilaan niskaa.
Alle 2-vuotiailla lapsilla diagnoosi on vaikeampi. Joskus aivokalvontulehdusta voidaan epäillä, jos kuume yhdistetään hallitsemattomaan itkuun ja lapsen niskassa ilmenee tiettyä jäykkyyttä. Näiden oireiden yhdistäminen aivokalvontulehduksen diagnoosiin voi kuitenkin viedä erittäin arvokasta aikaa.
Suomessa bakteerien aiheuttamat vakavat aivokalvontulehdukset ovat harvinaisia ja niitä esiintyy vain noin 100 tapausta vuodessa. Lievempiä virusten aiheuttamia aivokalvontulehduksia esiintyy hieman enemmän. Aivokalvotulehduksia aiheuttavia viruksia ja bakteereita esiintyy sekä terveessä että immuuniteeltiltään heikommassa väestössä. Viimeisimmät laajat meningokokin aiheuttamat aivokalvontulehdukset sijoittuvat kuitenkin kauas 1970-luvun epidemiaan, jolloin väestöä rokotettiin enemmän juuri meningokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta vastaan.
Tänä päivänä Suomen kansallisessa rokoteohjelmassa tarvetta on asiantuntijoiden mukaan vain Haemophilus influenzae tyyppi B -bakteeria torjuvalle Hib-rokotteelle, joka on osana lapsille annettavaa viitosrokotetta yhdessä kurkkumädän, jäykkäkouristuksen, hinkuyskän ja polion kanssa.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: 6 oiretta aivokalvontulehduksesta lapsella
Aivokalvontulehduksen syyt
Jos viitataan aivokalvontulehduksen tarttuviin syihin, meidän on määriteltävä niille kolme suurta ryhmää: bakteerit, virukset ja sienet. Maailman aivokalvontulehduspäivänä keskitytään näihin syihin. Juuri bakteerien aiheuttamia aivokalvontulehduksia voidaan estää rokotteilla.
Bakteereita, jotka yleensä aiheuttavat suurimman osan aivokalvontulehduksista ympäri maailmaa, on yhteensä kolme:
- Meningococcus: Tämän bakteerin virallinen nimi on Neisseria meningitidis. Se aiheuttaa aivokalvontulehduksia erityisesti nuorten keskuudessa. Tämän bakteerin aiheuttamat tulehdukset nousevat esiin yleensä silloin, kun puhutaan suljetuissa tiloissa tai kontakteja suosivassa yhteisöissä, kuten kouluissa ja hoitokodeissa, tapahtuvista epidemioista.
- Pneumokokki: Streptococcus pneumoniae on bakteeri, joka aiheuttaa tänä päivänä enemmän bakteeriperäisiä aivokalvontulehduksia vauvoilla. Pneumokokki on mikro-organismi, joka ei aiheuta pelkästään aivokalvontulehduksia, vaan se on liitetty myös keuhkokuumeeseen ja muihin hengitysteihin vaikuttaviin tulehduksiin.
- Haemophilus influenzae: Rokotusten jälkeen tämä taudinaiheuttaja menetti paikkansa alle 2-vuotiaiden lasten yleisimpänä syynä aivokalvontulehdukselle. Kyseessä on siis selvä esimerkki rokotuskampanjoiden tehokkuudesta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Virusten ja bakteerien väliset erot
Rokotteet aivokalvontulehdusta vastaan
Rokotukset ovat edelleen tehokkain menetelmä tarttuvien tautien torjumiseksi. Aivokalvontulehdus on osaltaan yksi uusi todistaja tälle ilmiölle.
Maailman aivokalvontulehduspäivä vahvistaa tarpeen kehittää erilaisia rokotusohjelmia, joissa otetaan huomioon kaikki vaihtoehdot. Haemophiluksen ja pneumokokin aiheuttamien aivokalvontulehdusten vastaisiin rokotteisiin olisi lisättävä vielä meningokokkeja ehkäisevät rokotukset, joita on tällä hetkellä periaatteessa kaksi:
- Konjugoitu versio ACWY-kannoille
- Seroryhmälle B
Lisäksi on tärkeää, että väestölle tiedotetaan näistä rokotteista ja että vanhemmat huolehtisivat lastensa rokotuksista. Rokottamattomien populaatioiden olemassaolo toimii kasvualustana bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen jatkumiselle ympäri maailmaa. Ne ihmiset, joita ei ole immunisoitu näitä bakteereja vastaan, johtavat mikro-organismien mutaatioon niiden kesyttämättömässä muodossa, jolloin ne oppivat kiertämään rokotteiden tarjoaman suojan.
Maailman aivokalvontulehduspäivä: aivokalvontulehdusta ja väärää tietoa vastaan
Maailman aivokalvontulehduspäivänä lanseeraamien kampanjoiden tarkoituksena on tiedottaa rokotteiden eduista. Meillä on käsissämme tauti, joka on tehokkaasti ehkäistävissä, mutta joka riippuu lääketieteellisten instituuttien ennaltaehkäisystä sekä maiden ja itse yhteisöjen poliittisesta sitoutumisesta tarjota ja ylläpitää tarvittavaa rokotuskapasiteettia taistelussa tätä tautia vastaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hersi K, Gonzalez FJ, Kondamudi NP. Meningitis. [Updated 2021 Feb 26]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2021 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK459360/
- LaForce, F. Marc, et al. “Lessons from the meningitis vaccine project.” Viral immunology 31.2 (2018): 109-113.
- Meningitis. Paediatr Child Health. 2001;6(3):126-127. doi:10.1093/pch/6.3.126
- McGill, Fiona, et al. “Acute bacterial meningitis in adults.” The Lancet 388.10063 (2016): 3036-3047.
- Basta, Nicole E., and Hannah Christensen. “4CMenB vaccine effectiveness: reasons for optimism.” The Lancet 388.10061 (2016): 2719-2721.
-
Young N, Thomas M. Meningitis in adults: diagnosis and management. Intern Med J. 2018 Nov;48(11):1294-1307. doi: 10.1111/imj.14102. PMID: 30387309.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.