Logo image
Logo image

Liikunnan hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa

3 minuuttia
Liikunnan säännöllisellä harrastamisella on lukemattomia etuja. Ensinnäkin se voi auttaa sinua hallitsemaan ahdistusta ja paniikkihäiriöitä. Tässä artikkelissa on kaikki mitä sinun tarvitsee tietää aiheesta!
Liikunnan hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa
Marcelo R. Ceberio

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Marcelo R. Ceberio

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Säännöllinen liikunta auttaa ahdistuksen sekä paniikkikohtausten hallinnassa. Tämä on hyvä tietää, koska nämä sairaudet ovat valitettavan yleisiä nykypäivänä.

Modernin elämän luoma kiire sekä pyrkimys menestyä, aiheuttavat vaarallisen anksiogeenisen oireyhtymän. Tämän vuoksi meidän on etsittävä terveellisiä puskurointitekijöitä ahdistukselle ja stressille.

Katsotaanpa tätä aihetta tarkemmin.

Liikunnan hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa yleisesti ottaen

Säännöllinen liikunta parantaa mielialaa ja lisää hyvinvoinnin tunnetta. Siksi ahdistuneiden henkilöiden, ja itse asiassa ihan kaikkien, tulisi liikkua säännöllisesti.

Tohtori Cananin tekemä tutkimus liikunnan ja ahdistuksen välisestä suhteesta kertoo, että liikunta voi vähentää ahdistuksen määrää. Tutkimuksessa puhutaan ahdistuneisuusreaktiosta, joka koetaan tietyissä tilanteissa.

Samoin Norjan Oslon yliopiston ryhmän tekemät muut tutkimukset osoittavat, että säännöllinen liikunta voi vähentää yleisen ahdistuksen tasoa. Varsinkin ne, jotka liittyvät biologisiin ja persoonallisiin tekijöihin. Nämä ovat tyypillisiä ihmisillä, jotka ovat alttiita ahdistukselle, ympäristön vaikutuksille, taipumus riskien yliarviointiin ja ylläpitävät korkeaa valppaustasoa.

Paniikkikohtauksista kärsivä henkilö pelkää tämän häiriön seurauksena tulevia oireita. Tämänkaltaiset ihmiset ahdistuvat jopa pienistä muutoksissa sydämen sykkeessä, hikoilussa, hengityksessä jne.

Some figure

Liikunnan biologiset hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa

Tiedämme jo, että liikunta parantaa sydän- ja verisuonijärjestelmän säätelyä vaikuttamalla autonomiseen hermostoon. Tätä teoriaa tukee myös ecuadorilaisen Universidad de Guayaquilin toteuttama tutkimus. Sydän- ja verisuonijärjestelmän hyvä kunto parantaa kehon kykyä muokata reaktioitaan ympäristövaatimuksiin.

Lisäksi tämä Universidad de Costa Rican tekemä tutkimus osoittaa, että liikunta edistää serotoniinin (hyvinvoinnin välittäjäaine) pitoisuutta pitkällä aikavälillä. Se osallistuu myös kehon stressireaktioiden torjumiseen. Tämä johtuu siitä, että serotoniinitasojen nousu aivoissa voi parantaa mielialaa ja vähentää ahdistusta.

Fyysinen aktiivisuus edistää myös aivolisäkkeen stimulaatiota, joka osallistuu endorfiinien tuotantoon. Nämä hormonit toimivat ikään kuin kehon sisäinen morfiini ja liittyvät neurotransmitteri toimintoihin. Ne ovat osa kivun sekä hyvinvoinnin tunteiden säätelyä.

Liikunnan psykologiset hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa

Psykologisten mekanismien osalta säännöllinen liikunta parantaa mielialaa. Brasilian Universidade de São Paulon yliopiston tutkimusryhmän tekemän tutkimuksen mukaan, siitä voi olla hyötyä potilaille, jotka kärsivät unettomuudesta.

Liikunta lisää itsevarmuutta sekä hallinnan ja turvallisuuden tunnetta. Liikunta auttaa ymmärtämään paremmin omia kykyjä.

Viikoittainen liikunta voi parantaa itsetuntoa, koska kehon muutokset parantavat kehon kuvaa. Ne myös edistävät taitojen ja fyysisten kykyjen hallinnan tuntemusta. On tärkeää valita liikuntamuoto, josta pidät ja jota haluat tehdä säännöllisesti.

Paniikkihäiriöpotilaat hyötyvät liikunnan aloittamisesta monella tavalla. Ei vain perinteisten fyysisten sekä psykologisten hyötyjen muodossa, vaan myös sosiaalisesti. Paniikkihäiriöstä kärsivälle potilaalle on tyypillistä eristää itsensä. Näin ollen säännöllinen fyysinen aktiivisuus on tapa seurustella muiden ihmisten kanssa joko julkisilla paikoilla tai kuntosalilla.

Ajatuksena on, että henkilö on sosiaalisempi ja pääsee eroon yksinäisyydestään. Tämä aktivoi endorfiinin tuotantoa ja vaikuttaa positiivisesti myös hänen kehoonsa.

Some figure

Luo yhteys itseesi liikunnan avulla

Jokaisen on varattava tarpeeksi aikaa liikunnalle. Säännöllistä liikuntaa ei pitäisi laiminlyödä, koska se on erittäin tärkeä osa itsestä huolehtimista. Valitettavasti useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä tätä.

Monet ihmiset kävelevät töihin, koska heidän työpaikkansa on lähellä. Osa taas menee ruokaostoksille kävellen. Näiden aktiviteettien pääasiallinen tavoite ei kuitenkaan ole liikunta.

Näissä aktiviteeteissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin, hyötyliikuntakin on terveydellemme positiivinen asia, mutta sinun on opittava arvostamaan liikuntaa: se on hetki vain sinulle. Päätavoite on ottaa aikaa itsesi kuuntelemiseen.

Kuten olemme maininneet, on tärkeää irrottautua hetkeksi ja liikkua. Voit kuunnella kuulokkeista musiikkia tai ihan vain luonnon ääniä. Kaikki nämä auttavat lievittämään stressiä.

Itse asiassa puhuminen fyysisestä aktiivisuudesta tarkoittaa puhumista kehonkielestä sekä yhteydestä itseensä. Liikunnan avulla voidaan kehittää useita henkilökohtaisia ​​ominaisuuksia, parantaa estetiikkaa, terveyttä, itsetuntoa sekä ylläpitää mielenrauhaa. Sinun täytyy olla yhteydessä itseesi, jotta tiedät mikä on sinulle hyväksi ja liikunta auttaa tekemään juuri tämän!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Canan, Fatih. (2010).The influence of sports on anxiety, depression, and perceived problem solving ability. https://www.researchgate.net/publication/299019660_The_influence_of_sports_on_anxiety_depression_and_perceived_problem_solving_ability
  • VV.AA. (2000).Physical activity, anxiety and anxiety disorders. https://www.researchgate.net/publication/279691740_Physical_activity_anxiety_and_anxiety_disorders
  • VV.AA. (2017).Relación entre ansiedad y ejercicio físico. http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:boNfM1uazswJ:scielo.sld.cu/scielo.php?script%3Dsci_arttext%26pid%3DS0864-03002017000200021&client=safari&hl=es&gl=es&strip=1&vwsrc=0
  • VV.AA. (2017). Efecto del ejercicio físico sobre la memoria a corto plazo y velocidad en el procesamiento de información de un paciente que sufrió trauma craneoencefálico: un caso de estudio. http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1578-84232017000200014
  • VV.AA. (2012). Is exercise an alternative treatment for chronic insomnia?. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3370319/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.