Leo Tolstoi: ”Suuruutta ei ole siellä, missä puuttuvat yksinkertaisuus, hyvyys ja totuus”

Tämä lause esiintyy Tolstoin tunnetussa teoksessa ”Sota ja rauha ”. Sen lausuu kertoja, joka tarkkailee hahmojaan, joista monet ovat juuttuneet kunnian, tunnustuksen tai vallan tavoitteluun.

Kirjailija korostaa, että nämä pyrkimykset, kun niiltä puuttuu eettinen sisältö, luovat suuruuden illuusion, joka murenee heti, kun sitä tarkastellaan lähemmin.

Lauseen herättämä kysymys ei ole, kuinka tulla ihaillummaksi, vaan kuinka toimia niin, että tekemisellä on todellista painoarvoa riippumatta siitä, näkeekö tai ylistääkö kukaan sitä.

Mitä yksinkertaisuus tarkoittaa Tolstoin lauseen mukaan

Tolstoi ei puhu aineellisesta köyhyydestä eikä monimutkaisuuden hylkäämisestä. Hänen kuvaamansa yksinkertaisuus liittyy aikomuksen selkeyteen. Se tarkoittaa asioiden tekemistä ilman tarpeettomia teennäisyyttä, ilman että monimutkaistetaan sitä, mitä voidaan ilmaista suoraan, ilman että rakennetaan itsestään kuvaa, joka vaatii jatkuvaa ylläpitoa.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että selittää jotain ilman tarvetta näyttää kuulijasta paremmalta, tai tehdä työnsä hyvin, vaikka kukaan ei tulisi onnittelemaan siitä. Se tarkoittaa myös sitä, että myöntää tietämättömyytensä sen sijaan, että peittelisi sen kaunistelevilla sanoilla.

Mitä hyvyys tarkoittaa ilman, että se edellyttää rajojen hylkäämistä

Tolstoin puolustama hyvyys ei ole myöntyvyyttä eikä arvostelukyvyn puutetta. Se on halukkuutta pohtia omien tekojensa vaikutusta niihin, joihin ne kohdistuvat.

Se ei tarkoita, että pitäisi myöntyä kaikkeen tai välttää kaikkea epämukavuutta; se tarkoittaa myös sitä, että sanotaan se, mitä on sanottava, kun se on tarpeen, mutta niin, ettei tarkoituksena ole nöyryyttää.

Ero rehellisyyden ja julmuuden välillä ei riipu pelkästään viestin sisällöstä, vaan myös siitä, millä aikomuksella se välitetään.

Virheen myöntäminen sen sijaan, että turvautuisi tekosyihin, pienen, todistajattoman lupauksen pitäminen sekä auttaminen ilman tunnustuksen odottamista ovat pieniä tekoja, joiden Tolstoi katsoi paljastavan henkilön todellisen luonteen.

Mitä tarkoittaa totuus ilman julmuutta

Totuus ei oikeuta mihinkään ilmaisutapaan. On mahdollista sanoa jotain totta tavalla, joka satuttaa tarpeettomasti, eikä se tee siitä sen totuudellisempaa tai hyödyllisempää.

Tolstoin arvostama suoruus ei ole sellaista, jota perustellaan sanomalla ”sanon aina mitä ajattelen” välttääkseen vastuun sanojen vaikutuksista. Sen sijaan se on suoruutta, joka sitoutuu tilanteen todellisuuteen ja samalla huolehtii siitä, miten tuo todellisuus välittyy toiselle.

Jokapäiväisessä elämässä tämä voi tarkoittaa ongelman selkeää tuomista esiin ilman, että siitä tehdään syytöstä, tai oman kannan puolustamista ilman, että eri mieltä olevaa henkilöä halvennetaan.

Kolme kriteeriä suodattimena, ei moraalisena kantana

Tolstoin lause ei ole tarkoitettu muiden tuomitsemiseen. Se on tarkoitettu oman käyttäytymisen tarkasteluun. Nämä kolme kriteeriä – yksinkertaisuus, hyvyys, totuus – toimivat kysymyksinä, joita voi esittää itselleen ennen tai jälkeen toiminnan: monimutkaistanko tätä enemmän kuin on tarpeen? Otanko huomioon vaikutuksen, joka tällä on vastaanottajaan? Olenko rehellinen vai rakennanko itselleni sopivan version tapahtuneesta?

Tämä tarkastelu koskee pieniäkin päätöksiä: tapaa, jolla jotakuta korjataan, johdonmukaisuutta julkisten sanojen ja kenenkään näkemättä tehtyjen tekojen välillä, sekä halukkuutta myöntää, kun jokin on mennyt pieleen, ilman että siitä tehdään itsensä puolustamista.

Tolstoin teoksessa ”Sota ja rauha” kuvaama suuruus ei mitata näkyvillä saavutuksilla eikä niiden tuottamalla tunnustuksella. Se mitataan sen johdonmukaisuuden perusteella, joka vallitsee tekojen ja niiden vastaanottajiin jättämän vaikutuksen välillä – etenkin silloin, kun kukaan ei ole katsomassa.