9 merkkiä lasten kaltoinkohtelusta

Lasten kaltoinkohtelu ei vaikuta ainoastaan itse uhrin elämään, vaan myös yleisesti ottaen siihen ympäristöön, jossa vahinko tapahtuu. Lisäksi on huomioitava, että kaltoinkohdeltu lapsi voi kokemustensa vuoksi itse kohdella toisia huonosti tulevaisuudessa.

On todella surullista, että lapsi, joka on viaton ja hauras olento, voi joutua läheistensä satuttamaksi ja näiden hyökkäysten kohteeksi. Ikävä kyllä lasten kaltoinkohtelu on tavallisempaa kuin moni meistä uskoisi, ja sitä voi tapahtua aivan lähellämme – omassa yhteisössämme ja jopa omassa perheessämme.

Lasten kaltoinkohtelu on ilmiö, jota on kaikilla sosioekonomisilla yhteiskunnan tasoilla, kaikissa kulttuureissa ja kummankin sukupuolen tekemänä. Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimustulokset kertovat, että neljäsosa aikuisista on joutunut omassa lapsuudessaan kaltoinkohtelun uhriksi. Toisin sanoen 25 % maailman naisista ja miehistä on tullut jotenkin vahingoitetuksi lapsuudessaan.

On olemassa eräitä varoitusmerkkejä, joiden avulla tällaista vahinkoa voidaan estää jatkumasta ja pahenemasta, ja siten ulkopuolinen saattaa pystyä havaitsemaan kaltoinkohtelun varhaisessa vaiheessa.

Miten lasten kaltoinkohtelu voidaan havaita?

Jotta voisit selkeyttää itsellesi mikä on kaltoinkohtelua ja mikä ei, kannataa miettiä seuraavia vahingonteon tyyppejä, jotka aiheuttavat fyysistä tai psyykkistä haittaa, tai molempia, lapsen terveydelle:

• Psyykkinen ja psykologinen kaltoinkohtelu: Tähän sisältyvät seuraavat asiat: lasta kohtaan ei osoiteta rakkautta; hänen psyykkisiä tarpeitaan ei täytetä; hänet torjutaan, kun hän etsii huomiota. Siihen kuuluvat myös loukkaukset sekä esimerkiksi jos lapselle sanotaan yhä uudelleen, että hän on huono (tai tämän osoittaminen käytöksen kautta). Sitä ovat myös ne tilanteet, joissa lapsi eristetään perheestään tai sosiaalisesta ympäristöstään. Usein tämä on kaikkein vaikein kaltoinkohtelun tyyppi havaita, ja se on myös vähiten ymmärretty.
• Fyysinen lapsen kaltoinkohtelu: Tähän kuuluu tietenkin vammojen aiheuttaminen lapselle fyysisesti, mutta nämä vammat eivät välttämättä ole vain iskuista johtuvia. Ne voivat johtua myös fyysisestä rankaisemisesta tai minkä tahansa kaltaisesta fyysisestä heitteillejätöstä, joka voi myös vaatia lääkärin hoitoa.
• Fyysinen tai psyykkinen heitteillejättö: Tähän sisältyy lapsen hylkääminen tai se, että mitään hänen tarpeitaan ei täytetä (lapsen perustarpeisiin kuuluvat esimerkiksi ruoka, asumus, vaatteet, koulutus, lääkärihoito sekä suojaa koskevat asiat). Lisäksi tällainen kaltoinkohtelu voi olla psyykkistä.
• Seksuaalinen kaltoinkohtelu: Tällöin lapsi joutuu tilanteisiin, joissa hänelle tehdään jotakin seksuaalista, ja tähän voi liittyä myös uhkauksia tai sanallista loukkaamista.

9 merkkiä lapsen kaltoinkohtelusta

“Joka yö kuulin lasten huudot ja jotakin sellaista, jonka uskoin olevan kovia lyöntejä”, sanoi eräs äiti naapureistaan. Koska hän epäili naapurin lasten joutuvan väkivallan uhreiksi, hän soitti viranomaisille, ja viranomaiset vahvistivat asian.

“Kun 7-vuotias poika avasi oven ja näin hänen eloisan ja herttaisen olemuksensa, ajattelin että ei ole mitenkään mahdollista, että häntä kohdellaan kaltoin”, äiti sanoi.

Intuitio auttaa usein ihmisiä huomaamaan, että jokin on vialla. Intuitio ei kuitenkaan riitä sen selvittämiseksi, joutuuko lapsi kokemaan kaltoinkohtelua vai ei.

Kun lapsi elää myrkyllisessä perheessä, hänellä ilmenee kaltoinkohteluun liittyviä käytöskuvioita. Seuraavat yhdeksän oiretta kertovat mahdollisesti siitä, että lapsi on kokenut tai kokee kaltoinkohtelua perheessään.

1. Kehityksen taantuminen

Kun lasta on kohdeltu kaltoin, hän voi käyttäytyä tavoilla, jotka ovat ominaisia nuoremmille lapsille. Eräitä esimerkkejä tällaisesta ovat peukalon imeminen, sängyn kasteleminen, pimeänpelko tai tuntemattomien ihmisten pelko.

2. Tiettyjen paikkojen ja ihmisten välttäminen

Kaltoinkohdeltu lapsi voi ilmaista ahdistuneisuutta tai levottomuutta. Hän voi myös vaikuttaa ahdistuneelta tai pelokkaalta silloin, kun hän on palaamassa kotiin.

Samoin hänellä voi olla epätavallista pelkoa tiettyä ihmistä tai paikkaa koskien.

3. Syömishäiriöt

Stressi, pelko ja ahdistuneisuus, joita lasten kaltoinkohtelu aiheuttaa, johtavat muutoksiin lapsen syömiseen liittyvässä käytöksessä. Tämä voi sitten aiheuttaa merkittävää painon laskua tai nousua.

4. Uneen liittyvät häiriöt

Kun lasta on kohdeltu kaltoin, hän voi olla väsynyt tai uupunut siksi, että hän ei ole pystynyt nukkumaan normaaliin tapaan.

5. Huono koulumenestys tai täydellisyyden tavoittelu

Liiat poissaolot koulusta tai keskittymisvaikeudet tunneilla voivat olla merkkejä siitä, että lasta kohdellaan kaltoin kotona.

Toisaalta taas joillakin lapsilla voi ilmetä täydellisyyden tavoittelua eli perfektionismia, mikä on tapa pyrkiä saamaan sitä rakkautta ja tukea, joita lapsi ei kotona saa.

6. Henkilökohtaisen huolenpidon ja hygienian puutteellisuus

Kaltoinkohdeltu lapsi voi vaikuttaa hoitamattomalta, ja hänen ulkonäkönsä on joskus epäsiisti ja vaatteet kenties epäsopivat säätä ajatellen.

7. Riskejä aiheuttava käytös

Kun lasta on kohdeltu kaltoin, hän saattaa uskaltaa kokeilla hyvin vaarallisia asioita, kuten huumeita, alkoholia tai esimerkiksi aseen mukana pitämistä.

8. Sopimaton seksuaalinen käytös

Jos lasta on kohdeltu kaltoin, hän saattaa käyttäytyä liiallisen seksuaalisesti. Hän voi esimerkiksi käyttää äärimmäisen seksuaalista kieltä.

9. Selittämättömät vammat

Se, että lapsella on usein toistuvia palovammoja tai mustelmia, voi olla merkki kaltoinkohtelusta etenkin, jos hän selittää näitä vammoja ei-uskottavalla tavalla.

Mitä sinun tulisi tehdä, jos epäilet jonkun lapsen tulevan kohdelluksi kaltoin?

Yleisesti ottaen nämä mainitsemamme asiat ovat varoitusmerkkejä siitä, että lasta saatetaan kohdella kaltoin. Jos sinulla on asiasta on todisteita, sinun tulisi ryhtyä toimeen. Ja vaikka ei olisikaan olemassa täysin varmoja todisteita, on tärkeää varmistaa, että lapsi voi saada tarvitsemaansa tukea.

Ota yhteyttä poliisiin, psykologiin tai koulukuraattoriin.

Miten kaltoinkohtelu lapsuudessa vaikuttaa ihmiseen pitkällä aikavälillä?

Joskus lapsi ei edes itse ymmärrä, että häntä on kohdeltu kaltoin. Useimmissa tapauksissa kaltoinkohtelijoita ovat lapsen omat vanhemmat tai muut läheiset sukulaiset, ja lapsi olettaa heidän rakastavan häntä. Siksi psykologinen vaikutus on suurempi, ja ihmiselle voi jäädä näkymättömiä arpia aina aikuisuuteen asti.

Riippuen siitä, minkä tyyppistä kaltoinkohtelua lapsi on joutunut kestämään, aikuisena hänellä voi olla seuraavan tyyppisiä psykologisia ongelmia:

• Ahdistus: Ihminen, jota on kohdeltu kaltoin lapsena, voi pelätä ihmisiä tai tilanteita, jotka muistuttavat häntä koetusta vahingoittamisesta. Hän voi pelätä seksuaalista intiimiyttä, hänellä saattaa olla pakko-oirehäiriöitä ja hän saattaa kärsiä paniikkikohtauksista.
• Viha: Hänellä voi olla voimakasta vihaa kaltoinkohtelijoita ja jopa itseään kohtaan etenkin, jos hän uskoo, että hänen olisi tullut pystyä saamaan kaltoinkohtelu loppumaan.
• Itsetuhoisa käytös: Aikuisena ihminen voi tulla riippuvaiseksi huumeista ja alkoholista. Hän voi jopa vahingoittaa itseään ja sabotoida työelämän tai tunne-elämän mahdollisuuksia.

Ikävä kyllä – tämä on hyvin traaginen ja toisaalta “ironinen” asia – kaltoinkohtelua lapsena kokeneelle ihmiselle saattaa tapahtua niin, että hänestä tulee itse aikuisena kaltoinkohtelija. Tämä on myrkyllinen kierre, joka voi kestää sukupolvien ajan.

Lapsuudessa koetusta kaltoinkohtelusta toipuminen

Psykologinen hoito voi saada tällaisen kaltoinkohtelun vaikutukset katoamaan, ja se voi mahdollistaa varhaisen psyykkisen parantumisen. Yleisesti ottaen prosessi toimii niin, että kärsinyt ihminen pystyy tällöin tutkimaan vihan, kivun, turhautuneisuuden ja pelon tunteitaan, jotta hän voisi taas kokea tunteen turvallisuudesta.

Psykoterapian lisäksi on mahdollista käyttää mediataatiotekniikoita, roolileikkejä sekä tukiryhmiä – nämä voivat kaikki olla avuksi. Lisäksi taide voi auttaa, ja se voi mahdollistaa sen, että ihminen saa kehittää piilossa olevia taiteellisia lahjojaan, joita paranemisen aikana saattaa ilmetä.

Yleisesti ottaen vanhempien tulisi olla tietoisia siitä, kuinka paljon kasvatus ja lapsuus voi vaikuttaa heidän lastensa tulevaisuuteen. Tulisi aina muistaa, että näistä lapsista tulee vielä aikuisia. Tällöin he alkavat itse kasvattaa omaa perhettään niillä resursseilla, joiden he ovat saaneet kokea olevan rakkautta, hoitamista ja kunnioitusta.

Siksi tulisi aina miettiä millainen vanhempi oikein haluaa itse olla, ja myös miettiä sitä, miten meidät itsemme kasvatettiin. Vanhemmat itse voivat myös hakea apua, kun heillä on paha olla ja kun lapset saavat osansa tuosta aikuisten pahasta olosta.