Lakritsijuuri vatsakipujen lievittämisessä

17 marraskuu, 2020
Lakritsijuurta on käytetty jo kauan aikaa luontaislääkkeiden adjuvanttina ruoansulatusongelmien lievittämiseen. Lakritsijuuren käyttöön liittyy kuitenkin haittavaikutuksia, eikä sitä suositella kaikille. Mitä siitä tulisi tietää?

Lakritsijuuri, glycyrrhizia glabra, on ollut jo kauan aikaa käytössä hoitokeinona erilaisissa vaivoissa, mm. vatsakipujen lievittämisessä. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa makeutusaineena sekä joidenkin lääkkeiden maun pehmentämisessä sen makean ominaismaun takia.

Lakritsijuurta on myös yrttiteessä, kapseleissa, uutteissa ja lisäravinteissa. Sen tarkoituksena on muun muassa lievittää ruoansulatushäiriöitä, vaihdevuosien oireita sekä infektioita.

Mutta onko lakritsijuuren käyttö turvallista? Onko sen oletetuista ominaisuuksista mitään todisteita? Vielä ei ole tarpeeksi todisteita siitä, että lakritsijuurta voidaan käyttää sairauksien hoitona. Jotkut tutkimustulokset kuitenkin tukevat sen käyttöä lisäravinteena ruoansulatusongelmien hoitamisessa.

Lakritsijuuren ominaisuudet

Tarkastellaan ensin lakritsijuuren ominaisuuksia. Acta Pharmaceutica Sinica Blehden julkaiseman tiedon mukaan lakritsijuuri sisältää yli 20 triterpenoidia ja melkein 300 flavonoidia. Tämä saattaa selittää sen farmakologiset ominaisuudet.

Tässä joitakin lakritsijuuren ominaisuuksia:

  • Virusten vastainen
  • Mikrobien vastainen
  • Antioksidanttinen
  • Tulehdusten vastainen

Todisteet ovat vielä rajallisia lakritsijuuren ominaisuuksien suhteen ja aihetta tutkitaan vielä. Jotkut tutkimukset kuitenkin toteavat sen tehon olevan lupaava edullisten ja tehokkaiden lääkkeiden kehittämisen kannalta tulevaisuudessa. 

Lakritsijuuren makeus tekee siitä halutun ainesosan elintarviketeollisuudessa.

Lue myös: Lääkejuoma yskään ja flunssaan

Lakritsijuurta voidaan käyttää vatsaongelmien lievittämiseen

Yleisen uskomuksen mukaan jotkin lakritsijuuren sisältämät kemikaalit, kuten flavonoidit, voivat auttaa vähentämään turvotusta ja nopeuttamaan ruoansulatuskanavassa esiintyvien ongelmien lievitystä. Sen suhteen ei ole vielä mitään vankkoja todisteita, mutta jotkut tutkimukset ovat johtaneet mielenkiintoisiin löydöksiin.

Evidence-Based Complementary and Alternative Medicinelehden julkaisemassa tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että lakritsijuuren sisältämä glabridiini ja glabreeni auttoivat lievittämään vatsaongelmia, kuten pahoinvointia, vatsakipua ja närästystä.

Phytotherapy Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa puolestaan väitetään, että lakritsijuuren sisältämällä glykyrritsiinihapolla on tulehduksen vastaisia ja immuunijärjestelmää stimuloivia ominaisuuksia, jotka auttavat taistelemaan H. Pylori -bakteereita vastaan. Kyseessä on mikrobi, joka aiheuttaa useita eri ruoansulatushäiriöitä, kuten esimerkiksi vatsahaavoja.

Tämän todisti myös The Brazilian Journal of Infectious Diseases -lehdessä julkaistu kliininen tutkimus. Siinä 120 ihmistä huomasi positiivisia vaikutuksia H. Pylori -bakteereiden poistamisessa kehosta, kun lakritsijuuriuutetta lisättiin potilaiden perushoitomenetelmään.

Haittavaikutukset

Keskustelethan lääkärin kanssa ennen lakritsijuuren käytön aloittamista lisäravinteena ruoansulatusongelmien hoitamiseksi. Siten lääkäri voi määritellä juuri sinulle sopivan annostuksen. Hän voi myös auttaa selvittämään, onko sillä mitään haittavaikutuksia tai mahdollista vaikutusta muihin lääkkeisiin.

National Center of Complementary and Integrative Health (NCCIH) -järjestön kokoaman tiedon mukaan kenenkään ei tulisi käyttää lakritsijuurta suuria määriä ja pitkinä ajanjaksoina. Liiallinen määrä voi johtaa korkeaan verenpaineeseen sekä alhaiseen kaliumpitoisuuteen. Se lisää sydän- ja lihassairauksien syntymisen riskiä.

Lakritsijuuren käyttöä ei suositella raskauden aikana. Lakritsijuuren käyttö lisäravinteena diureettisia lääkkeitä samaan aikaan käytettäessä voi myös olla sydämelle haitallista. Muita mahdollisia lääkkeiden välisiä vuorovaikutuksia aiheuttavat:

  • Sydämen sykettä säätelevät lääkkeet
  • Kaliumin määrää vähentävät lääkkeet
  • Verenohentajat, kuten varfariini
  • Estrogeenit, hormonihoito ja ehkäisypillerit
  • Kortikosteroidit
Lakritsijuuri voi auttaa vatsakipujen lievittämisessä.
Lakritsijuuren hyötyjä närästyksen suhteen tulee punnita yhdessä riskien ja sivuvaikutusten kanssa.

Lue myös: Luonnollista helpotusta ruoansulatukseen näiden lääkekasvien avulla

Kuinka lakritsijuuri toimii vatsakipujen lievittämisessä?

Lakritsijuurta on tällä hetkellä saatavilla pureskeltavina tabletteina, nestemäisenä uutteena, kapseleina, jauheena ja luonnollisessa muodossa. Viimeksi mainittua yleensä haudutetaan. Lakritsijuurta tulisi käyttää kohtuullisesti mahdollisten sivuvaikutusten välttämiseksi.

Lakritsijuuriuutetta voidaan lisätä hieman mihin vain juomaan, kuten kuumaan veteen, vatsaongelmien lievittämiseksi. Sitä voidaan myös lisätä muutama tippa suoraan kielen alle närästyksen helpottamiseksi.

Pidä kuitenkin mielessä, että lakritsijuuren ei tulisi olla ensisijainen hoitovaihtoehto ruoansulatusongelmiin. Keskustele siis lääkärin kanssa, mikäli kärsit ruoansulatusongelmista.

  • Wang, L., Yang, R., Yuan, B., Liu, Y., & Liu, C. (2015, July 1). The antiviral and antimicrobial activities of licorice, a widely-used Chinese herb. Acta Pharmaceutica Sinica B. Chinese Academy of Medical Sciences. https://doi.org/10.1016/j.apsb.2015.05.005
  • Raveendra KR, Jayachandra, Srinivasa V, et al. An Extract of Glycyrrhiza glabra (GutGard) Alleviates Symptoms of Functional Dyspepsia: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Study. Evid Based Complement Alternat Med. 2012;2012:216970. doi:10.1155/2012/216970
  • Hosseinzadeh, H., & Nassiri-Asl, M. (2015, December 1). Pharmacological Effects of Glycyrrhiza spp. and Its Bioactive Constituents: Update and Review. Phytotherapy Research. John Wiley and Sons Ltd. https://doi.org/10.1002/ptr.5487
  • Hajiaghamohammadi, A. A., Zargar, A., Oveisi, S., Samimi, R., & Reisian, S. (2016). To evaluate of the effect of adding licorice to the standard treatment regimen of Helicobacter pylori. Brazilian Journal of Infectious Diseases20(6), 534–538. https://doi.org/10.1016/j.bjid.2016.07.015