Henkisesti vahvojen ihmisten 7 tunnuspiirrettä
Henkisesti vahva ihminen tuntee itsensä niin hyvin, ettei hän anna toisten muuttaa itseään. Henkisesti vahvat ihmiset ovat myös niitä yksilöitä, jotka pystyvät käyttäytymään järkevästi kohdatessaan vaikeuksia ja vastoinkäymisiä.
Henkisesti vahvojen ihmisten tunnuspiirteet
Saatat olla henkisesti vahva ihminen tai haluat ehkä tulla sellaiseksi. Tästä syystä autamme sinua tunnistamaan henkisesti vahvan ihmisen 7 tärkeintä tunnuspiirrettä, joita voit kehittää omalla kohdallasi tai tunnistaa läheisissäsi.
Sillä ei ole väliä missä elämänvaiheessa olet tai onko sinulla runsaasti tai rajoitetusti elämänkokemuksia. Se millä on väliä on se, että haluat olla parempi ihminen ja lopettaa ympäristön ja muiden ihmisten negatiivisen vaikutuksen itseesi.
1. Henkisesti vahva ihminen osaa sanoa “ei”
Sanalla “ei” on negatiivinen konnotaatio, ja monet kärsivät vaikeuksista sanoa ei muiden pyynnöille tai vaatimuksille. Kun sanot “ei”, tunnet olosi huonoksi ja syylliseksi, joten mieluummin sorrut sanomaan “kyllä” vaikka et haluaisi.
On tärkeää oppia sanomaan ei, vaikka se olisikin hankalaa. Asioista kieltäytyminen ei tee sinusta huonoa ihmistä, sillä meillä kaikilla on oikeus sanoa ei asioille, joista ei ole meille mitään hyötyä.
2. Epäonnistuminen on tie menestykseen
3. Henkisesti vahva ihminen on vastuussa omasta onnestaan
4. Henkisesti vahva ihminen ei pelkää pelkoa
Maailmassa on monia asioita, jotka pelottavat. Pelkäämme pettymystä, hylkäystä, yksinäisyyttä, häpeää ja torjuntaa. Näitä pelkoja voi olla mahdoton voittaa, mikäli meillä ei ole riittävästi rohkeutta kohdata niitä.
Jos olet henkisesti vahva, tiedät että ainoa keinoa päästä yli peloista on kohdata ne: katsoa niitä silmästä silmään ja päästä niistä yli.
5. Henkisesti vahva ihminen on tunneälykäs
Henkisesti vahva ihminen on yleensä myös tunneälykäs, sillä hän osaa käsitellä tunteitaan ja suhtautua muiden tunteisiin ymmärtäen. He tunnistavat ja ymmärtävät tunne-elämäänsä ja tietävät miten näyttää tunteensa. Tämä tekee heistä empaattisia, havaintokykyisiä ja ystävällisiä.
6. He neutralisoivat myrkyllisten ihmisten vaikutuksen
Myrkylliset ihmiset ympäröivät meitä kaikkialla energiaamme imien. Jos olet henkisesti vahva, et anna heidän vaikuttaa sinuun ja sivuutat heidän negatiivisen energiansa.
Aina myrkyllisistä ihmisistä ei pääse eroon: ehkäpä esimerkiksi kollegasi on tällainen ihminen, mutta voit vaikuttaa siihen, miten suhtaudut heihin. Luota itseesi, opi sanomaan “ei” ja tiedä miten parhaiten kohtaat ja käsittelet tällaisen ihmisen, näin he eivät voi satuttaa sinua.
7. Muutokset ovat positiivisia
Jokainen meistä pelkää tuntematonta, jota muutos edustaa. On helpompi pysyä mukavuusaluellaan kuin haastaa itseään, mutta tämä voi johtaa jumittamiseen.
Henkisesti vahva ihminen ymmärtää muutosten positiivisen voiman ja hän suhtautuu niihin avoimesti. Hän luottaa siihen, että kaikki hoituu lopulta parhain päin. Vahva mieli johtaa vahvaan persoonaan ja onnellisempaan elämään – parisuhteesi, työsi ja muut elämäsi osa-alueet kehittyvät huomattavasti, kun opettelet henkistä vahvuutta.
Oletko henkisesti vahva ihminen? Haluaisitko olla? Keskity harjoittamaan näitä piirteitä ja pian huomaat muuttuvasi. Elämässä voi saada kaiken minkä haluaa, jos sitä vain uskaltaa jahdata – älä anna muiden kääntää päätäsi tai hidastaa unelmiasi, sinussa on kaikki tarvitsemasi voima.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Abdullah, G., Isnanto & Putu Yuni Vidiyanti, N. (2019). Student’s Self-Confidence and Their Learning Achievement on Elementary Schools. Advances in Social Science, Education and Humanities Research, 382, 152-155. https://www.atlantis-press.com/proceedings/icet-19/125926473
- Castro, S. A., & Cosentino, A. C. (2019). The High Five Model: Associations of the High Factors With Complete Mental Well-Being and Academic Adjustment in University Students. Europe’s Journal of Psychology, 15(4), 656–670. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7909199/
- Childs, E., White, T. L., & de Wit, H. (2014). Personality traits modulate emotional and physiological responses to stress. Behavioural Pharmacology, 25(5-6), 493–502. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4119514/
- Del Valle, V. (23 y 24 de noviembre de 2021). Sólo se vive una vez: el fenómeno «honjok» en Corea del Sur. Corea ante un nuevo cambio de época. Aproximaciones desde el sur global. XII Congreso Nacional de Estudios Coreanos, La Plata, Argentina. http://sedici.unlp.edu.ar/handle/10915/137327
- Diez, F. S., & Sánchez, C. E. (2017). Influencia de la personalidad y la inteligencia emocional en los estilos de liderazgo. Revista Empresarial, 11(43), 22-28. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=6185663
- Goddard, K., Roberts, C. M., Anderson, L., Woodford, L., & Byron-Daniel, J. (2019). Mental Toughness and Associated Personality Characteristics of Marathon des Sables Athletes. Frontiers in Psychology, 10, 2259. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6787285/
- Hardy, L., Bell, J., & Beattie, S. (2014). A Neuropsychological Model of Mentally Tough Behavior. Journal of Personality, 82(1), 69–81. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23437782/
- Lin, Y., Mutz, J., Clough, P. J., & Papageorgiou, K. A. (2017). Mental Toughness and Individual Differences in Learning, Educational and Work Performance, Psychological Well-being, and Personality: A Systematic Review. Frontiers in Psychology, 8, 1345. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5554528/
- Mojtahedi, D., Dagnall, N., Denovan, A., Clough, P., Hull, S., Canning, D., Lilley, C., & Papageorgiou, K. A. (2021). The Relationship Between Mental Toughness, Job Loss, and Mental Health Issues During the COVID-19 Pandemic. Frontiers in Psychiatry, 11, 607246. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7886783/
- Torrents, R. D., Fullana, M. A., Vervliet, B., Treanor, M., Conway, C., Zbozinek, T., & Craske, M. G. (2015). Maximizar la terapia de exposición: Un enfoque basado en el aprendizaje inhibitorio. Revista De Psicopatología y Psicología Clínica, 20(1), 1–24. https://revistas.uned.es/index.php/RPPC/article/view/14403
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.