Kuinka pitkään plantaarifaskiitti kestää?
Plantaarifaskiitti on jalkapohjan kantakalvon tulehdusta. Se on tarkemmin ottaen yksi yleisimmistä kantapääkivun aiheuttajista. Vaikka se on yleisintä urheilijoilla, siitä voi kärsiä kuka tahansa. Lääketieteellisessä Annals of Internal Medicine -lehdessä todetaan, että esimerkiksi Yhdysvalloissa tätä vaivaa potee 2 miljoonaa ihmistä ja se aiheuttaa miljoona käyntiä perusterveydenhuollossa. Kuinka sitä hoidetaan? Kuinka pitkään plantaarifaskiitti kestää? Vastaamme näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.
Mikä on plantaarifaskiitti?
Plantaarifaskiitti johtuu jalan kantakalvon rappeuttavasta ärsytyksestä. Kantakalvo on sidekudosta, joka kulkee kantaluusta – kantapäässä olevasta luusta – varpaiden luiden kärkiin saakka.
Tämä rakenne on erittäin tärkeä kävelyn kannalta. Se imee voimaa askelluksesta niin, etteivät jalkapöydänluut (luut, jotka muodostavat varpaat) koukistu epäasianmukaisesti. Se pitää yllä myös jalkapohjan kaaren muotoa, mikä antaa vakautta ja tasapainoa keholle.
Tutkimukset osoittavat, että jopa 10 % väestöstä kärsii tästä vaivasta jossain vaiheessa elämäänsä. Se on kuitenkin erityisen yleistä urheilijoilla, koska heidän faskiansa ovat alttiimpia ylirasitukselle ja kuormitukselle. Muita riskiryhmiä ovat seuraavat:
- Ihmiset, joilla on kaarijalat tai lättäjalat
- Hyvin korkeita korkoja käyttävät naiset
- Ylipainoiset ja liikalihavat ihmiset
- Tehdastyöntekijät tai paljon seisovat työntekijät
Mitkä ovat plantaarifaskiitin oireet?
Vallitsevin oire on kipu. Se ei ole voimakkuudeltaan samanlaista eikä sijaitse samassa kohdassa kaikilla ihmisillä. Usein kipu paikantuu nilkan sisäsyrjään, jossa on faskian ja kantaluun kiinnityskohta.
Kipu on yleensä voimakkaimmillaan ensimmäisten askeleiden aikana heti herätessä. Näin tapahtuu siksi, että yöllä levossa faskia lyhenee, minkä vuoksi se on aamulla taas kireämpi.
Päivällä liikkeellä ollessa kipu on siedettävämpää, sillä faskiat venyvät. Mutta jos niitä rasittaa liiallisella liikunnalla, päivän lopuksi kipu on taas voimakkaampaa. Pitkään kestävässä plantaarifaskiitissa kipu on jatkuvaa ja häilyvää pitkin päivää.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kärsitkö alaselkäkivusta? Kolme hyvää liikuntamuotoa
Diagnoosi ja hoito
Diagnoosin tekee erikoislääkäri potilaan oireiden ja fyysisen tarkastuksen perusteella. Plantaarifaskiitin hoito toteutetaan useilla tavoilla. Tärkeimmät niistä ovat:
- Kivun akuuttivaiheissa määrätään tulehduskipulääkkeitä. Lääkäri päättää parhaan lääkkeen ja annostuksen.
- Käynnit fysioterapeutilla. Fysioterapeutti päättää, millaisia hoitomenetelmiä käytetään vamman vakavuusasteesta ja potilaasta riippuen.
- Asianmukaisten jalkineiden käyttö, sekä päivittäisessä elämässä että liikunnan aikana.
- Sopivan painon ylläpitäminen.
- Asianmukainen lihasten ja faskioiden venyttely liikunnan jälkeen.
- Räätälöityjen pohjallisten käyttö niissä tapauksissa, kun plantaarifaskiitti johtuu jalan luontaisesta muodosta.
Tämäkin saattaa kiinnostaa sinua: Näin parannat jalkojen verenkiertoa karanteenin aikana
Kuinka pitkään plantaarifaskiitti kestää?
Vamman kesto vaihtelee henkilöstä riippuen. Joissakin tapauksissa se saattaa kestää muutaman viikon tai jopa muutaman kuukauden. Toisinaan vamma muuttuu krooniseksi.
Tällöin kivusta tulee lähes jatkuvaa ja se voi heikentää huomattavasti henkilön elämänlaatua estämällä päivittäisiä toimia. Kun vamma muuttuu krooniseksi, se voi vaikuttaa haitallisesti polviin sekä lonkkiin ja selkään epävakauttamalla normaalia askellusta.
Tästä syystä on tärkeää hakeutua asiantuntijan luo heti kun huomaat ensimmäisiä oireita. Varhainen diagnoosi ja hoito vähentää merkittävästi komplikaatioiden riskiä.
Mitä plantaarifaskiitista tulee muistaa?
Kantapään kipu voi olla oire plantaarifaskiitista. Vaikka se on usein ohimenevä ja lievä vaiva, joissakin tapauksissa se voi muuttua krooniseksi ja heikentää potilaan elämänlaatua merkittävästikin. Tästä syystä vaivaa epäiltäessä on parasta hakeutua pikimmiten lääkäriin. Ajoissa saatu hoito on ratkaisevan tärkeää vaivan keston kannalta. Tästä riippuu, kuinka pitkään plantaarifaskiitti kestää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Young, C. (2012). Plantar Fasciitis. Annals of Internal Medicine, 156(1_Part_1), ITC1. https://doi.org/10.7326/0003-4819-156-1-201201030-01001
- Gerardo, L., Carrillo, D., Leos Zierold, H., Gregorio, J., & Aguilar, A. (2007). Rehabilitación de fascitis plantar crónica. In Acta Médica Grupo Ángeles (Vol. 5, Issue 1). Medigraphic.
Jiménez Leal, R. (2010). TRATAMIENTO DE LA FASCITIS PLANTAR. In Revista Española 110 de Podología: Vol. XXI (Issue 3). - Lim AT, How CH, Tan B. Management of plantar fasciitis in the outpatient setting. Singapore Med J. 2016;57(4):168-171. doi:10.11622/smedj.2016069
- Fascitis plantar. (n.d.). Retrieved July 3, 2020, from http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1561-31942015000200005
- Hansen L, Krogh TP, Ellingsen T, Bolvig L, Fredberg U. Long-Term Prognosis of Plantar Fasciitis: A 5- to 15-Year Follow-up Study of 174 Patients With Ultrasound Examination. Orthop J Sports Med. 2018;6(3):2325967118757983. Published 2018 Mar 6. doi:10.1177/2325967118757983