Kuinka kofeiini vaikuttaa aivoihin?
Lähes kaikki meistä tietävät ainakin yhden tavan, kuinka kofeiini vaikuttaa aivoihin: se herättää ja elvyttää meidät. Siksi on niin yleistä, että kahvi on ensimmäinen juoma aamulla, koska se auttaa meitä heräämään päivittäiseen rutiiniin. Mutta vaikuttaako kofeiini aivoihin millään muulla tavalla?
Kofeiinin vaikutus aivoihin ei rajoitu vain aktiivisuuden lisäämiseen, vaan sen vaikutukset ovat paljon suuremmat. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että kahvin juominen kohtuullisina määrinä on terveellinen tapa. On arvioitu, että jopa 80 % maailman aikuisista juo kahvia.
Silloin kun kulutamme kahvia erittäin suurina määrinä, se aiheuttaa erilaisia ongelmia. Yksi kofeiinin vaikutuksista aivoihin on riippuvuuden luominen. Tämän vuoksi voimme kokea vieroitusoireita kun lopetamme sen juomisen.
Katsotaanpa aihetta tarkemmin.
Kuinka kofeiini vaikuttaa aivoihin?
Kuten tiedämme, kahvin vaikuttava aine on kofeiini, ja tämä on psykoaktiivinen aine. Itse asiassa se on maailman eniten käytetty psykoaktiivinen aine. Se kuuluu alkaloidiperheeseen, johon kuuluvat myös mm. morfiini, nikotiini ja kokaiini.
Kofeiinin vaikutus aivoihin on erittäin voimakasta. Neurobiologiselta kannalta se muuttaa tietoisuuden tilaa aktivoimalla tai lisäämällä valppautta. Se vaikuttaa myös kognitiivisiin prosesseihin ja sillä on psykologisia vaikutuksia mielialaan.
Tämä johtuu siitä, että kofeiini kykenee muuttamaan aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Lisäksi kahvi ja kofeiini vaikuttavat myös moniin muihin organismin prosesseja, kuten ruoansulatusta, aineenvaihduntaa ja näköä.
Kofeiini, adenosiini ja adrenaliini
Koko päivän kehomme tuottaa luonnollista ainetta nimeltään adenosiini. Tämä aine on vastuussa väsymyksen tunteesta ja saa meidät tuntemaan itsemme väsyneeksi illalla. Jos juot kahvia, tätä prosessia ei tapahdu.
Kofeiini on adenosiinin antagonisti. Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa että yksi estää toisen toiminnan. Tuloksena on, että emme tunne väsymystä tai tunnemme olomme vähemmän väsyneeksi. Samanaikaisesti tämä kofeiinin ja adenosiinin välinen vuorovaikutus saa aivolisäkkeen vapauttamaan hormoneja, jotka stimuloivat lisämunuaisia tuottamaan adrenaliinia.
Kun aivoissa on kofeiinia, adenosiinin toiminta estetty ja adrenaliinin tuotanto lisääntynyt, on se ikään kuin olisimme lähettäneet varoitusviestin keholle. Tämä tarkoittaa sitä, että sydämen syke kiihtyy. Lisäksi veren virtaus ja hengitysnopeus lisääntyvät.
Kaikki tämä yhdessä saa meidät tuntemaan olomme ahdistuneemmaksi ja ärtyisemmäksi. Toinen kofeiinin sivuvaikutus on se, että se estää dopamiinin, hermovälittäjäaineen imeytymisen. Myös se vaikuttaa uupumukseen ja lepoon. Dopamiini, joka ei imeydy, voimistaa sen pitoisuutta ja tämä selittää miksi meistä tulee riippuvaisia kahvista.
Kofeiini vaikuttaa aivojen etulohkoihin
Florian Koppelstaetterin ryhmä Itävallan Innsbruckin lääketieteellisestä yliopistosta esitteli aiheesta tutkimuksen. Tässä tutkimuksessa he toteavat, että kofeiini aktivoi aivojen etulohkot. Tämä alue säätelee sellaisia prosesseja kuten tarkkaavaisuutta ja lyhytaikaista muistia.
Muut tutkimukset huomauttavat että toinen tapa, jolla kofeiini voi vaikuttaa aivoihin, on auttaa korjaamaan muistoja helpommin. Tämä vaikutus on kuitenkin merkityksellinen vain niille, jotka eivät nauti kahvia liian usein.
Kofeiini lisää myös keskittymiskykyä, varsinkin kun olemme väsyneitä. Saatavilla olevat tiedot osoittavat kuitenkin, että liiallisena kulutettuna se heikentää suorituskykyä kaikilla alueilla ja aiheuttaa hermostuneisuutta.
Muut kofeiinin vaikutukset kehoon
Kofeiini auttaa myös joitain lääkkeitä toimimaan nopeammin ja tehokkaammin. Tästä hyviä esimerkkejä ovat ibuprofeeni, parasetamoli ja aspiriini. Itse asiassa on olemassa terveysolosuhteita, joissa kahvia voidaan käyttää lievänä kipulääkkeenä. Tämä toimii erityisesti hypotensiopäänsäryn hoidossa.
Kahvi saa sinut tuntemaan myös vähemmän ruokahalua, vaikka tämä tunne ei ole pitkäaikainen eikä merkityksellinen painonpudotuksen kannalta. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että säännöllisesti kahvia juovat henkilöt kuolevat vähemmän todennäköisesti muun muassa sydänsairauksiin, syöpään ja diabetekseen.
Kofeiini pysyy kehossa pitkään. Sen ensimmäiset vaikutukset tuntuvat 15 minuuttia nauttimisen jälkeen ja jatkuvat jopa viisi tai kuusi tuntia myöhemmin. Siksi kuppi kahvia iltapäivällä voi pilata yöunesi!
Lähes kaikki meistä tietävät ainakin yhden tavan, kuinka kofeiini vaikuttaa aivoihin: se herättää ja elvyttää meidät. Siksi on niin yleistä, että kahvi on ensimmäinen juoma aamulla, koska se auttaa meitä heräämään päivittäiseen rutiiniin. Mutta vaikuttaako kofeiini aivoihin millään muulla tavalla?
Kofeiinin vaikutus aivoihin ei rajoitu vain aktiivisuuden lisäämiseen, vaan sen vaikutukset ovat paljon suuremmat. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että kahvin juominen kohtuullisina määrinä on terveellinen tapa. On arvioitu, että jopa 80 % maailman aikuisista juo kahvia.
Silloin kun kulutamme kahvia erittäin suurina määrinä, se aiheuttaa erilaisia ongelmia. Yksi kofeiinin vaikutuksista aivoihin on riippuvuuden luominen. Tämän vuoksi voimme kokea vieroitusoireita kun lopetamme sen juomisen.
Katsotaanpa aihetta tarkemmin.
Kuinka kofeiini vaikuttaa aivoihin?
Kuten tiedämme, kahvin vaikuttava aine on kofeiini, ja tämä on psykoaktiivinen aine. Itse asiassa se on maailman eniten käytetty psykoaktiivinen aine. Se kuuluu alkaloidiperheeseen, johon kuuluvat myös mm. morfiini, nikotiini ja kokaiini.
Kofeiinin vaikutus aivoihin on erittäin voimakasta. Neurobiologiselta kannalta se muuttaa tietoisuuden tilaa aktivoimalla tai lisäämällä valppautta. Se vaikuttaa myös kognitiivisiin prosesseihin ja sillä on psykologisia vaikutuksia mielialaan.
Tämä johtuu siitä, että kofeiini kykenee muuttamaan aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Lisäksi kahvi ja kofeiini vaikuttavat myös moniin muihin organismin prosesseja, kuten ruoansulatusta, aineenvaihduntaa ja näköä.
Kofeiini, adenosiini ja adrenaliini
Koko päivän kehomme tuottaa luonnollista ainetta nimeltään adenosiini. Tämä aine on vastuussa väsymyksen tunteesta ja saa meidät tuntemaan itsemme väsyneeksi illalla. Jos juot kahvia, tätä prosessia ei tapahdu.
Kofeiini on adenosiinin antagonisti. Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa että yksi estää toisen toiminnan. Tuloksena on, että emme tunne väsymystä tai tunnemme olomme vähemmän väsyneeksi. Samanaikaisesti tämä kofeiinin ja adenosiinin välinen vuorovaikutus saa aivolisäkkeen vapauttamaan hormoneja, jotka stimuloivat lisämunuaisia tuottamaan adrenaliinia.
Kun aivoissa on kofeiinia, adenosiinin toiminta estetty ja adrenaliinin tuotanto lisääntynyt, on se ikään kuin olisimme lähettäneet varoitusviestin keholle. Tämä tarkoittaa sitä, että sydämen syke kiihtyy. Lisäksi veren virtaus ja hengitysnopeus lisääntyvät.
Kaikki tämä yhdessä saa meidät tuntemaan olomme ahdistuneemmaksi ja ärtyisemmäksi. Toinen kofeiinin sivuvaikutus on se, että se estää dopamiinin, hermovälittäjäaineen imeytymisen. Myös se vaikuttaa uupumukseen ja lepoon. Dopamiini, joka ei imeydy, voimistaa sen pitoisuutta ja tämä selittää miksi meistä tulee riippuvaisia kahvista.
Kofeiini vaikuttaa aivojen etulohkoihin
Florian Koppelstaetterin ryhmä Itävallan Innsbruckin lääketieteellisestä yliopistosta esitteli aiheesta tutkimuksen. Tässä tutkimuksessa he toteavat, että kofeiini aktivoi aivojen etulohkot. Tämä alue säätelee sellaisia prosesseja kuten tarkkaavaisuutta ja lyhytaikaista muistia.
Muut tutkimukset huomauttavat että toinen tapa, jolla kofeiini voi vaikuttaa aivoihin, on auttaa korjaamaan muistoja helpommin. Tämä vaikutus on kuitenkin merkityksellinen vain niille, jotka eivät nauti kahvia liian usein.
Kofeiini lisää myös keskittymiskykyä, varsinkin kun olemme väsyneitä. Saatavilla olevat tiedot osoittavat kuitenkin, että liiallisena kulutettuna se heikentää suorituskykyä kaikilla alueilla ja aiheuttaa hermostuneisuutta.
Muut kofeiinin vaikutukset kehoon
Kofeiini auttaa myös joitain lääkkeitä toimimaan nopeammin ja tehokkaammin. Tästä hyviä esimerkkejä ovat ibuprofeeni, parasetamoli ja aspiriini. Itse asiassa on olemassa terveysolosuhteita, joissa kahvia voidaan käyttää lievänä kipulääkkeenä. Tämä toimii erityisesti hypotensiopäänsäryn hoidossa.
Kahvi saa sinut tuntemaan myös vähemmän ruokahalua, vaikka tämä tunne ei ole pitkäaikainen eikä merkityksellinen painonpudotuksen kannalta. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että säännöllisesti kahvia juovat henkilöt kuolevat vähemmän todennäköisesti muun muassa sydänsairauksiin, syöpään ja diabetekseen.
Kofeiini pysyy kehossa pitkään. Sen ensimmäiset vaikutukset tuntuvat 15 minuuttia nauttimisen jälkeen ja jatkuvat jopa viisi tai kuusi tuntia myöhemmin. Siksi kuppi kahvia iltapäivällä voi pilata yöunesi!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Lozano, R. P., García, Y. A., Tafalla, D. B., & Albaladejo, M. F. (2007). Cafeína: un nutriente, un fármaco, o una droga de abuso. Adicciones, 19(3), 225-238.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.