Koronavirus saattaa aiheuttaa aivoinfarkteja nuorilla

21 toukokuun, 2020
New Yorkista peräisin olevat tuoreet raportit herättävät epäilyksiä siitä, että koronavirus saattaa aiheuttaa aivoinfarkteja nuorilla. Tällaisista tapauksista on jo raportoitu, ja siihen liittyy useita hypoteesejä.

COVID-19 -pandemia alkoi Wuhanin kaupungista Kiinasta vuoden 2019 lopulla ja aiheuttaa nyt tuhoa kaikkialla maailmassa. Uutta tietoa taudista saadaan jatkuvasti. Terveystyöntekijät ovat yhä valppaampia sen oireille ja näyttävät löytävän viruksesta koko ajan uusia sivuvaikutuksia. Näiden joukossa on myös se mahdollisuus, että koronavirus saattaa aiheuttaa aivoinfarkteja nuorilla potilailla.

Washington Post -lehden uutisartikkelissa yhdysvaltalaiset lääkärit raportoivat aivoinfarktien määrän kasvusta. Huolestuttavaa on se, että niitä ilmenee erityisesti nuorilla koronavirustartunnan saaneilla ihmisillä.

Tämä täsmää Kiinasta saatuihin raportteihin, joiden mukaan wuhanilaiset neurologit ovat havainneet jopa 36 %:lla sairaalaan otetuista koronaviruspotilaista jonkinlaisia neurologisia oireita. Tämä merkitsee sitä, että tauti vaikuttaa jossain määrin myös aivoihin ja neuroneihin.

Teoriat aivoinfarktien lisääntymisestä koronaviruspotilailla keskittyvät kolmeen mahdolliseen mekanismiin:

  • Viruksen neurotropismi eli hermosoluhakuisuus, mikä voi vaikuttaa neuronien infektoitumiseen ja näin aiheuttaa muutoksia keskushermostossa. Tämä johtaa neurologisiin oireisiin, vaarantaen aivojen terveyden.
  • Infektiosta johtuvat koagulopatiat, jotka ovat peräisin verihiutaleiden ja hyytymistekijöiden häiriöistä.
  • Sytokiinimyrsky, harvinainen tila, jossa immuunijärjestelmä reagoi äkillisesti torjuessaan infektiota. Sen sivuvaikutuksiin kuuluvat muutokset veren hyytymisessä.

Vaikuttaako koronavirus aivoihin?

Koronaviruksen tiedetään kohdistuvan ensisijaisesti keuhkorakkuloiden soluihin. Se pääsee niihin sisään ACE2-proteiinin kautta, joka toimii reseptorina viruksen pinnassa oleville piikeille.

Näitä reseptoreja on kuitenkin myös muissa elimistön soluissa. Tästä syystä arvellaan, että SARS-CoV-2 saattaa päästä sisään muihinkin kudoksiin, samalla tavoin kuin se tekee keuhkojen kautta. Neuroneiden kohdalla viruksen sisäänpääsyä ei ole vielä täysin tieteellisesti tutkimuksin vahvistettu, mutta potilaiden oireet viittaisivat tähän suuntaan.

Aivoinfarktit nuorilla koronaviruspotilailla voitaisiin lisätä potilailla havaittujen oireiden ja neurologisten häiriöiden listaan. Siihen tulisi ehdottomasti lisätä anosmia eli hajuaistin katoaminen. Ei ole juurikaan epäilystä siitä, että tämä on varhainen neurologinen merkki oireettomilla ihmisillä.

Hajuaistin katoaminen on yksi koronaviruksen neurologisista oireista
Hajuaistin katoamista pidetään koronaviruksen neurologisena oireena, mikä vahvistaisi sen neurotropismin.

Lue lisää: Onko hajuaistin menetys mahdollinen koronaviruksen oire?

Koronavirus saattaa aiheuttaa aivoinfarkteja: hyytymishäiriöt

Hiljattaiset raportit osoittavat, että joissakin tapauksissa koronaviruspotilaiden verenhyytymisjärjestelmässä on havaittu häiriöitä. Nämä häiriöt merkitsevät koagulopatioita ja antifosfolipidivasta-aineiden läsnäoloa veressä.

Kun henkilöllä esiintyy näitä häiriöitä, oli alla oleva tauti mikä tahansa, on hyvin suuri riski siitä, että jokin hänen vitaalielimensä kärsii infarktista. Se saattaisi aiheuttaa esimerkiksi sydänkohtauksen tai aivoinfarktin.

Aivoinfarkti on mahdollinen nuorillakin koronaviruspotilailla. Vaikka heillä onkin vahva immuunijärjestelmä, 30- tai 40-vuotiaskaan ei voi juuri estää hyytymistä tapahtumasta veressään.

Sytokiinimyrskyt

Koronavirus saattaa aiheuttaa aivohalvauksia

Koronaviruksen aiheuttama aivoinfarkti saattaa selittyä kolmella hypoteesilla: neurotropismi, hyytymishäiriöt ja sytokiinimyrskyt. ”Sytokiinimyrsky” on lääketieteen alalla käytetty termi, joka viittaa yleiseen prosessiin sepsiksestä kärsivillä potilailla. Näillä ihmisillä on siis laajalle levinnyt infektio elimistössään, verenmyrkytys. Tähän liittyy hallitsematon immuunijärjestelmän reaktio.

Sytokiinit ovat aineita, joita ihmisen immuunijärjestelmä käyttää kommunikointiin. Yleisesti ottaen puolustussolut tekevät jompaakumpaa: ne joko muodostavat näitä sytokiineja lähettääkseen viestin kauempana oleville soluille, tai ne aktivoivat proteiineja ja reseptoreja. Jos tämä kommunikaatioväline tuottaa liikaa tällaisia viestejä erityisen voimakkaasta infektiosta johtuen, seurauksena on valtava tulehdusaktivaatio.

Sytokiinimyrsky on vakava tila, jota on vaikea hallita lääkkeillä. Se liittyy läheisesti COVID-19 -potilaiden kuolemiin, ja monet lääkkeiden löytämiseksi tehdyt tutkimukset kohdistetaankin sytokiininestäjiin.

Koronaviruksen aiheuttamassa sytokiinimyrskyssä neurologiset vaikutukset ja aivohalvaukset ovat mahdollisia. Nuorellakaan potilaalla, jos sytokiinimyrsky puhkeaa, elimistö ei kykene helposti estämään sitä.

Lue lisää: Nämä aivohalvauksen merkit sinun olisi hyvä tunnistaa

Pitäisikö nuorten olla huolissaan koronaviruksen aiheuttamista aivoinfarkteista?

Kaiken kaikkiaan avainasia on varhainen havaitseminen. Washington Postin kanssa keskustelleet lääkärit kertoivat, että monet olivat hoitoon hakeutuessaan jo myöhässä, sillä he eivät halunneet mennä lääkäriin pelätessään altistumista virukselle. Ongelma kuitenkin oli se, että heillä oli jo tartunta.

Jos sinulla esiintyy aivoinfarktiin sopivia oireita, älä missään nimessä viivytä hoitoon hakeutumista. Jos kärsit voimakkaasta päänsärystä, muutoksista näkökyvyssä tai kasvojen tai raajojen puutumisesta tai halvautumisesta, ensiapuun tulisi hakeutua välittömästi.

Se, että koronavirus saattaa aiheuttaa aivoinfarkteja, on vain yksi syy lisää olla äärimmäisen varovainen näinä vaikeina aikoina.