Miten klaustrofobiaa hoidetaan?
Klaustrofobia koskettaa monia ihmisiä. Se on ahdistavaa ja voi helposti karata käsistä, jos siihen ei puututa oikein. Miten siis pärjätä klaustrofobian kanssa?
Ihan ensiksi on syytä tietää, että klaustrofobia on hallitsematonta suljettujen ja erityisesti ahtaiden paikkojen kammoa. Jotkut ihmiset kokevat sitä esimerkiksi hisseissä, metroissa ja lentokoneissa.
Mitä on klaustrofobia?
Kuten eräissä psykologisissa tutkimuksissa ja ylläkin kerrotaan, klaustrofobia on suljettujen paikkojen kammoa. Eli siitä kärsivät henkilöt pelkäävät mitä tahansa sellaista tilannetta, jossa he joutuvat olemaan jonkinlaisessa suljetussa paikassa.
Yleensä klaustrofobia diagnosoidaan Mielenterveyden häiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan mukaan spesifiseksi fobiaksi.
Klaustrofobian oireet
Oireet ilmenevät eri tavoin eri ihmisillä. Yleensä jokaisella klaustrofobiasta kärsivällä henkilöllä esiintyy hallitsematonta pelkoa olla suljetussa, ahtaassa tilassa. Muita oireita ovat:
- Rintakipu
- Hengenahdistus
- Nopea sydämensyke
- Hikoilu
- Tärinä
- Hyperventilaatio
- Pyörrytys
- Pahoinvointi
- Pyörtyminen
- Huimaus
- Paniikki
Näiden lisäksi potilaat saattavat kertoa terapiakäynnillä muistakin oireista.
Käy lukemassa myös tämä artikkeli: Kuinka lapset pääsevät yli pimeänpelostaan?
Klaustrofobia tietyissä paikoissa
Paikat, josisa ihmiset useimmiten kokevat klaustrofobiaa, ovat:
- Lentokoneet
- Puhelinkopit
- Solariumlaitteet
- Hissit
- Suihkukopit
- Luolat
- Saunat
- Tunnelit
- Ambulanssit
- Magneettikuvauslaitteet
Pandemia-ajan sulkutoimenpiteet ovat olleet tilapäisiä, mutta hyvin ahdistavia. Joissakin maissa rajoitukset jatkuvat edelleen, ja ihmisillä on edelleen pelkoa mennä ulos. Tämän seurauksena klaustrofobia on pahentunut joillakin ihmisillä. Heillä saattaa esiintyä hyvin selkeitä ahdistusoireita eristyksen aikana.
Klaustrofobia on hyvin samankaltainen kuin paniikkihäiriö, ja joissakin tapauksissa se muistuttaa myös agorafobiaa. Tästä syystä psykologit perehtyvät parhaillaan siihen, liittyykö siihen myös paniikkitiloja niiden nimenomaisten tilanteiden lisäksi, jotka klaustrofobiaa aiheuttavat.
Klaustrofobinen henkilö tuntee irrationaalista pelkoa suljetussa paikassa, eikä usein pysty edes liikkumaan tai poistumaan sieltä. Hänellä saattaa esiintyä myös muun muassa hengenahdistusta, itsehillinnän menettämistä ja paikoilleen jähmettymistä.
Tätä voi tapahtua jopa pienissä ikkunattomissa huoneissa, kellareissa, käytettäessä kypärää urheilutarkoituksessa ja monissa muissa tilanteissa.
Klaustrofobiasta kärsivät henkilöt haluavat yleensä mieluummin olla jonkun seurassa, jättää ikkunan raolleen ja vain välttää tiettyjä tilanteita ja paikkoja. Jotkut saattavat jopa lääkitä itseään ahdistuslääkkeillä kohdatakseen tilanteet, joita he eivät pysty välttämään.
Miten klaustrofobiasta pääsee yli
Menneet sulkutoimenpiteet eri maissa olivat melko odottamattomia, mutta ne aiheuttivat stressiä hyvin monille ihmisille. Moni ei ole tottunut viettämään niin paljon aikaa sisällä ja olemaan täysin erityksissä.
Tästä syystä klaustrofobiatapaukset moninkertaistuivat, ja aiemmin miellyttävät kodin tilat saattavat nyt lisätä ahdistusta. Ihmisillä voi esiintyä jopa kuumia aaltoja, huimausta ja pyörrytystä, aivan kuin jos he olisivat hississä.
Tilanne on paljon pahempi niille, joilla on jo diagnosoitu klaustrofobia, sillä heidän elämänlaatunsa on vain pahentunut. Mitä henkilö voi siis tehdä näissä tilanteissa? Nykyään psykologeilla on asianmukaiset työkalut häiriön hoitamiseksi. Niitä ovat muun muassa:
- Interoseptiivinen altistus, avun kanssa, hengitysrytmin ohjaamiseksi.
- Kognitiivinen uudelleenstrukturointi monien virheellisten uskomusten korjaamiseksi, joita ihmisillä on.
- Rentoutustekniikat kuten meditaatio, visualisointi ja joogaharjoitukset.
- Psykoterapia voi auttaa tunnistamaan pelon alkuperän ja löytämään mahdollisia tapoja sen voittamiseksi.
- Farmakologinen hoito, mutta vain silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista.
Lue myös tämä artikkeli: Vesipelon voittaminen ja uimaan oppiminen
Vielä muutamia huomioita
Jokainen joutuu turvautumaan omiin selviytymismekanismeihinsa kärsiessään klaustrofobiasta, erityisesti sellaisissa tilanteissa kuin pandemia-ajan sulkutoimet. Tahdonvoimalla ja harjoittelulla oireista voi päästä yli. Aina kannattaa kuitenkin myös hakeutua terapiaan saadakseen muitakin menetelmiä tueksi.
Perhe ja ystävät voivat auttaa tässä. Tukiverkostot ovat itse asiassa erittäin tarpeellisia sen ymmärtämiseksi, että kaikki tulee olemaan vielä hyvin. Kannattaa siis pysyä yhteydessä, edes puhelimitse.
Monet psykologit tarjoavat verkkoterapiaa, osaan pääsee alennettuun hintaan ja osaan ilmaiseksi. Avun hakeminen psykologilta oireiden muuttuessa hallitsemattomiksi on tärkeää oman hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Botella, C., Baños, R., Perpiña, C., Quero, S., Villa, H., Gracia-Palacios, A., & Fabregat, S. (2002). El tratamiento de la claustrofobia por medio de realidad virtual. / Virtual reality for the treatment of claustrophobia. Análisis y Modificación de Conducta. Vol 28(117).
- Gouveia, V. V., De Medeiros, E. D., Gouveia, R. S. V., Santos, W. S., & Diniz, P. K. C. (2008). Cuestionario de claustrofobia: Evidencias de su validez y fiabilidad. Interamerican Journal of Psychology.
- Valls, M. A. M., Palacios, A. G., & Botella, C. (2003). Propiedades psicométricas del cuestionario de claustrofobia en población española. Psicothema.