Kesän merkittävimmät taudinaiheuttajat

11 syyskuu, 2020
Jotkut taudinaiheuttajat onnistuvat lisääntymään paremmin kesän aikana ympäristön korkeamman kosteusprosentin ja kohonneiden lämpötilojen vuoksi. Mitkä sitten ovat kesän merkittävimmät taudinaiheuttajat? Tässä artikkelissa uppoudumme aiheeseen.

Kuten hyvin tiedämme, kesän saapuminen tapahtuu käsi kädessä lämpötilojen nousun kanssa. Tämän seurauksena kohonneet lämpötilat lisäävät joidenkin mikro-organismien levittäytymistä, sillä ne lisääntyvät helpommin juuri näissä olosuhteissa. Mitkä sitten ovatkaan nuo kesän merkittävimmät taudinaiheuttajat?

Mikä on taudinaiheuttaja?

Taudinaiheuttajaksi voidaan kutsua mitä tahansa mikro-organismia, joka kykenee aiheuttamaan tai tartuttamaan sairauksia isäntäänsä eli siihen elävään olentoon, johon se pääsee asettumaan. Tämä määritelmä kattaisi toisin sanoen esimerkiksi sellaiset taudinaiheuttajat kuin virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja muut monimutkaisemmat mikro-organismit.

On huomattava, että joillakin seuraavista sairauksista on moninainen alkuperä niiden yleisen kliinisen kuvan vuoksi. Toisin sanoen tartunta voi johtua mikro-organismin eri suvusta tai jopa eri lahkosta. Tästä huolimatta mikro-organismien ryhmittely suoritetaan hoitojen yksinkertaistamiseksi.

Mitkä ovat kesän merkittävimmät taudinaiheuttajat?

Lämpötilojen ja kosteuden kohoamisen vuoksi jotkut mikro-organismit onnistuvat lisääntymään kesän aikana paremmin
Kesän aikana korkeat lämpötilat luovat ihanteellisen ympäristön tiettyjen taudinaiheuttajien kasvulle.

Tulehdusta aiheuttavat virukset ja bakteerit

Silmä- ja korvatulehdukset ovat tarttuvia sairauksia, jotka voivat levitä kesän aikana esimerkiksi yhteiskäytössä olevissa uima-altaissa. Silmätulehdus sijaitsee silmän sidekalvokerroksessa, limakalvossa, joka ympäröi silmän sisäpuolta. Sen oireita ovat näennäisen silmätulehduksen lisäksi seuraavat:

  • Silmien punoitus
  • Silmien vuotaminen
  • Keltainen rupi

Silmätulehdus voi olla sekä virus- että bakteeriperäinen, mutta yleisimpiä ovat adenovirusten aiheuttamat tulehdukset, jotka leviävät suorassa kosketuksessa ja saastuneissa vesihiukkasissa.

Toisaalta korvatulehdus johtuu useimmissa tapauksissa bakteerin aiheuttamasta tartunnasta, jos puhumme korvatulehduksesta, joka sijaitsee korvan ulommassa korvakäytävässä. Sijainnistaan ​​riippuen tulehdusta voidaan kutsua sisäiseksi tai ulkoiseksi korvatulehdukseksi. Sen kliinisiä oireita ovat seuraavat:

  • Kuulovaikeudet
  • Kipu korvassa
  • Kosketusherkkyys

Molemmilla patologioilla on jotain yhteistä; molemmat taudinaiheuttajat, olivatpa ne viruksia tai bakteereja, selviävät hyvin lämpimissä vesissä ja lämpötiloissa. Tästä syystä uima-altaat ovat niiden kannalta ihanteellisia lisääntymispaikkoja.

Jotta silmä- ja korvatulehdusten leviäminen voidaan välttää, on tärkeää huolehtia riittävistä hygieniatoimenpiteistä sekä  hyödyntää mahdollisuuksien mukaan vain omaan käyttöön suunnattuja tarvikkeita, sillä nämä mikro-organismit selviävät jonkin aikaa myös eri pinnoilla.

Samalla on hyvä pitää mielessä, että suurin osa uima-allasvedestä johtuvasta silmien tai korvien ärsytyksestä on seurausta veden klooripitoisuudesta. Hygieniatason takaamiseksi kotimaisten uima-altaiden vesi kierrätetään, suodatetaan ja puhdistetaan säännöllisesti, joten silmä- tai korvatulehduksen saaminen näistä vesistä on varsin epätodennäköistä. Lisäksi bakteerien ja virusten leviämisen välttämiseksi uimahallit suosittelevat etukäteen peseytymistä. Myös uimalakkien, uimalasien ja korvatulppien käyttö on suositeltavaa, eikä niitä saa jakaa muiden kanssa. Myöskään sairaana ei tule käydä julkisissa uimahalleissa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Korvatulehduksen hoito luonnollisin menetelmin

Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat taudinaiheuttajat

Ripulin ja ruokamyrkytyksen tapauksessa merkittävimmät taudinaiheuttajat ovat yleensä bakteereja
Merkittävimmät taudinaiheuttajat aiheuttavat yleensä ripulia.

Kukapa meistä ei olisi silloin tällöin kärsinyt ikävästä ripulista lomamatkan tai lämpimien säiden grillikauden jälkeen? Ruokamyrkytys kuuluu valitettavan monen päiväjärjestykseen kesäisin.

Ruokamyrkytyksiä tapahtuu ensinnäkin siksi, että lämpötilojen nousu edistää monien tartuntaa aiheuttavien organismien lisääntymistä, ja toiseksi, monen ruokailu- ja ruoanlaittotottumukset muuttuvat lomakausien aikana. Ei ole sama syödä sisällä kotona valvotussa ympäristössä kuin vaikkapa julkisella rannalla, puistossa tai missä tahansa muissa olosuhteissa, joissa emme voi itse vaikuttaa omalta osaltamme elintarvikkeiden hygieenisyyteen.

MedlinePlus-portaalin mukaan joitakin yleisimmistä ruokamyrkytystä ja ripulia aiheuttavista taudinaiheuttajista ovat seuraavat:

  • Campylobacter-suvun bakteerit; gram-negatiiviset basillit, jotka kykenevät liikkumaan siimojen eli fragellien avulla.
  • E. Coli -bakteerit, jotka yleensä elävät ihmisen suoliston mikrobiotassa aiheuttamatta kuitenkaan komplikaatioita. Tästä bakteerista on kuitenkin olemassa erilaisia kantoja, jotka aiheuttavat ripulia tarttumalla suoliston limakalvoon.
  • Vibrio cholerae, bakteeri, jolla on kaksi tunnettua serotyyppiä, jotka aiheuttavat koleraa.
  • Bakteerien Salmonella-suku, jolla on normaalia suurempi lisääntymiskyky korkeissa lämpötiloissa.

Kuten voimme nähdä, lähes kaikilla ruokamyrkytyksiä tai ripulia aiheuttavilla taudinaiheuttajilla on bakteeriperäinen alkuperä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että eläimen mikrobiotan on helppo sekoittua lihaan, jos sitä ei käsitellä asianmukaisesti. Erityisesti ulkomaanmatkoilla saatujen ruokamyrkytysten tapauksessa on myös hyvin tavallista, että ruoanlaittoon tai astioiden puhdistamiseen käytetty vesi on saastunutta.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Millainen on hyvä ruokavalio ripulin aikana?

Muita merkittäviä taudinaiheuttajia

Yllä mainitut taudinaiheuttajat lienevät kesän aikana merkittävimmät taudinaiheuttajat, mutta samalla emme voi kuitenkaan jättää mainitsematta muita mikro-organismeja, joilla on tapana levitä lämpötilojen kohotessa.

  • Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan myös hyönteiset tartuttavat ihmisiin jopa kymmentä erittäin yleistä tautia. Tartunnat lisääntyvät nimenomaan kevään ja kesän aikana, koska hyönteisten lisääntymiskausi päättyy aikuisiin juuri tänä aikana, jolloin tarttuvia tauteja levittävien hyönteisten esiintyvyys on myös suurimmillaan. Trooppisissa maissa yleisimpiä näistä taudeista ovat muun muassa dengue, malaria, leishmaniaasi sekä keltakuume, jotka ovat usein virusten ja alkueläinten aiheuttamia.
  • Suomessa yleisiä hyönteisen levittämiä sairauksia ovat punkin levittämä borrelioosi ja puutiaisaivokuume. Puutiaisaivokuume on edelleen hyvin harvinainen tauti, mutta Suomessa borrelioosiin sairastuu vuosittain noin 7 000 ihmistä. Lääketieteen edistymisen myötä borrelioosi on kuitenkin mahdollista tunnistaa ja hoitaa ajoissa. Puutiaisaivokuumetta vastaan on puolestaan kehitetty myös rokote, joka kuuluu Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan. Sen voi saada ilmaiseksi riskialueilla, kuten Ahvenanmaalla ja joissakin Varsinais-Suomen alueilla, asuvat ihmiset.
  • Ihosairauksia aiheuttavat sienet ovat myös hyvin yleisiä kesän aikana. Jälleen kerran yleiset tilat, kuten uimahallit ja kylpylät toimivat sieni-itiöiden ihanteellisena lisääntymispaikkana, koska näiden tilojen suuri kosteuspitoisuus ja korkeat lämpötilat suosivat niiden kasvua.

Kuten olemme jo nähneet, luettelo erilaisia sairauksia aiheuttavista taudinaiheuttajista on lähes loputon. Bakteerit ovat johtavassa asemassa, koska ne aiheuttavat sekä tulehduksia että lähes kaikkia gastroenteriitin ja ripulin muotoja.

Tästä syystä meidän on noudatettava huolellisia hygieniatoimenpiteitä erityisesti kesän aikana ja silloin, kun matkustamme lomalle trooppisiin kohteisiin. Erityisesti kesäisin leviävät tartuntataudit ovat Suomessa yleensä hyvin lieviä, eivätkä välttämättä vaadi ollenkaan lääkehoitoa. Samalla on kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että erityisesti ulkomailla saadun tartunnan tapauksessa sekä lievien oireiden vaikeutuessa tai pitkittyessä käännytään aina lääkärin puoleen mahdollisten lisätutkimusten ja asianmukaisen hoidon saamiseksi.

  • Perencevich EN, McGregor JC, Shardell M, et al. Summer Peaks in the Incidences of Gram-Negative Bacterial Infection Among Hospitalized Patients. Infect Control Hosp Epidemiol. 2008;29(12):1124‐1131. doi:10.1086/592698
  • Fares A. Factors influencing the seasonal patterns of infectious diseases. Int J Prev Med. 2013;4(2):128‐132.
  • Durkin MJ, Dicks KV, Baker AW, et al. Seasonal Variation of Common Surgical Site Infections: Does Season Matter?. Infect Control Hosp Epidemiol. 2015;36(9):1011‐1016. doi:10.1017/ice.2015.121
  • Eber MR, Shardell M, Schweizer ML, Laxminarayan R, Perencevich EN. Seasonal and temperature-associated increases in gram-negative bacterial bloodstream infections among hospitalized patients. PLoS One. 2011;6(9):e25298. doi:10.1371/journal.pone.0025298