Kannattaako teetä juoda raskausaikana?

03 joulukuu, 2020
Teenjuonti on yleinen tottumus, mutta sen tekeminen raskausaikana voi olla terveysriski. Lue alta lisää joidenkin yrttihaudukkeiden haitallisista vaikutuksista.

Naiset juovat tavallisesti teetä raskausaikana yrittäessään lievittää tilaansa liittyvää epämukavaa oloa. Heidän on kuitenkin hyvä olla tietoisia joidenkin yrttihaudukkeiden mahdollisista haittavaikutuksista.

Lääkekasveja on käytetty yrttihaudukkeiden muodossa jo satoja vuosia. Monet näitä haudukkeita juovat odottavat äidit eivät kuitenkaan useinkaan ole tietoisia siitä vaikutuksesta, joka tietyllä kasvilla voi heihin olla. Jotkut yrtit eivät vaikuta juuri mitenkään, mutta tiettyjä kasveja tulee varoa.

Kannattaako teetä juoda raskausaikana?

Teen tai haudukkeen juominen ei ole sinänsä haitallista raskausaikana, eikä siihen itsessään juuri liity haittavaikutuksia. Tietyistä lääkekasveista valmistetut teet kuitenkin usein, ja liiallisissa määrissä juotuina, altistavat tietyille riskeille raskausaikana.

Erään tutkimuksen arvioiden mukaan jopa 55 % raskaana olevista naisista juo yrttihaudukkeita. Pelottavaa tässä on se, että useimmat heistä eivät ole tietoisia näiden kasvien mahdollisista vaikutuksista sikiöön.

Raskausaika

Raskausaikana naisen keho käy läpi tilapäisiä muutoksia johtuen uusien elinten kuten istukan muodostumisesta. Näin ollen mikä tahansa luonnollinen tai synteettinen aine, joka voisi muuttaa tässä vaiheessa tapahtuvia fysiologisia prosesseja, on ehdottomasti kielletty.

On tärkeää mainita, että teen välttäminen raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana on erityisen tärkeää, koska sikiönkehitys on tässä vaiheessa kaikkein alttein ympäristötekijöille.

Tässä mielessä mitkä tahansa lääkkeet, kemikaalit, lääkekasvien metaboliitit tai sairaudet voivat vaikuttaa ja vahingoittaa sikiön normaalia kehitystä toiselta raskausviikolta kolmannelle kuulle. Tämä, yhdessä useiden aktiivisten metaboliittien ominaisuuksien kanssa, johtaa moniin häiriöihin.

Teratogeneesi, sytotoksisuus, genotoksisuus ja muut vastaavat termit viittaavat haitallisiin muutoksiin, joille alkion solut altistuvat muodostumisensa aikana. Raskaana olevien naisten tulee tuntea ne aineet, jotka vaikuttavat eniten näihin prosesseihin.

Aivan kuten alkoholi ja tupakka ovat alkionmuodostusta häiritseviä kemikaaleja, voivat myös jotkut lääkekasvit vaikuttaa siihen haitallisesti. Oleellisin asia on muistaa varovaisuus yrttihaudukkeita juodessa.

Raskauden ensimmäinen kolmannes on erityisen riskialtista aikaa, koska alkionkehitys on vielä kesken.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Kuinka iho muuttuu raskauden aikana?

Millaista teetä odottavat äidit voivat juoda?

Yrttivalmisteilla on laajemmat hoitavat vaikutukset ja vähemmän sivuvaikutuksia kuin synteettisillä tuotteilla. Valitettavasti tämä on johtanut sen käsityksen syntyyn, että mikä tahansa luonnonmukainen ei ole haitallista. Useilla näistä kasveista ei olekaan haitallista vaikutusta odottavien äitien terveyteen, mukaan lukien:

  • Viherminttu. Tätä kasvia on käytetty vatsakivun lievittämiseen ja se on erityisen hyödyllinen raskausaikana, sillä se valmistelee rinnat maidontuotantoa varten.
  • Sitruunaverbena. Tämä yrtti lievittää polttelevaa tunnetta ruokatorvessa sekä pahoinvointia, unettomuutta, vatsakipua ja muita ruoansulatusvaivoja.
  • Inkivääri. Tämä on loistava pahoinvointia ja oksentelua lievittävä maavarsi.
  • Rosmariini. Tämä kasvi lievittää kipeää kurkkua, unettomuutta ja stressiä.
  • Rohtovirmajuuri. Tätä yrttiä on käytetty lihasrelaksanttina jo satoja vuosia.
  • Sitruunamelissa tai melissa. Tämä kasvi auttaa ruoansulatushäiriöihin ja toimii lihasrelaksanttina.

Monet muutkin yrtit ovat turvallisia käyttää raskauden aikana, mutta äsken mainittuja käytetään useimmin. Näin ollen niihin ei liity käytön esteitä, ja raskaana olevatkin voivat siis käyttää niitä huoletta — ellei lääkäri toisin määrää.

Yrttiteet, joita EI suositella

On myös tiettyjä kasveja, joita ei tulisi käyttää raskauden aikana. Tässä niistä tärkeimmät:

Kaikenlaista teetä ei kannata juoda raskausaikana
Aloe verassa on aktiivisia metaboliitteja, jotka suurina annoksina voivat aiheuttaa keskenmenon.

Lue myös: Boldo virtsatietulehdusten hoidossa

Mitä tulee pitää mielessä, jos juo teetä raskausaikana

Useimmat ihmiset uskovat, että lääkekasvit ovat turvallisia käyttää, koska niitä on käytetty jo muinaisista ajoista lähtien. Pidä mielessä, että “luonnollinen” ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa merkitse turvallista ja terveellistä.

Naisten, jotka haluaisivat juoda yrttihaudukkeita, tulisi kääntyä lääkärin puoleen ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen sekä imetyksen aikana, koska monien kasvien vaikutuksista raskauteen, niin huonoista kuin hyvistäkään, ei vielä tiedetä.

  • Macarro Ruiz D, Miguelez L, Martínez M, Martínez G, Manrique T. Fitoterapia en el embarazo y lactancia: ¿Beneficio o riesgo?.RECIEN. 2014. 1-7.
  • Pulido Acuña G, Vásquez Sepúlveda P, Gómez L. Uso de hierbas medicinales en mujeres gestantes y en lactancia en un hospital universitario de Bogotá (Colombia). 2012. 21(4);199-203.
  • Souza M, Tangerina M, Silva V, Vilegas W, Sannomiya M. Plantas medicinales abortivas utilizadas por mujeres UBS: análisis de etnofarmacología y cromatografía por CCD y CLAE. Rev. bras. plantas med. 2013;15 (4); 763-773.
  • Rev. peru. biol. 13(3): 223 – 225.
  • Macías-Peacok B, Pérez-Jackson L, Suárez-Crespo M, Fong-Domínguez C, Pupo-Perera E. Consumo de plantas medicinales por mujeres embarazadas. Rev Med Inst Mex Seguro Soc. 2009; 47 (3): 331-334.
  • Zinn, Tigua, and Ericka Beatriz. Consecuencias del consumo de infusiones de plantas medicinales en el primer trimestre de gestación. Diss. Universidad de Guayaquil. Facultad de Ciencias Médicas. Carrera de Obstetricia, 2019.
  • Carrasco, Ángeles María Márquez, Marina Rico Neto, and María de los Reyes Leo Rodríguez. “Seguridad de la toma de infusiones herbales en el embarazo: manzanilla, valeriana, tila, té y menta-poleo.”
  • Tisné, Luis, and Antropología Teosófica. “Infusiones, tisanas o té de hierbas permitidas y nocivas durante el embarazo y la lactancia.” Antropología 14.1 (2019).