Hyviä strategioita hermojen hallintaan

Hermojen hallinnassa ja turhan murehtimisen lopettamisessa auttaa tietoisuus siitä, että elämän kaikkia puolia ei voi hallita.
Hyviä strategioita hermojen hallintaan

Viimeisin päivitys: 09 maaliskuuta, 2019

Tiettyinä vuodenaikoina (esimerkiksi joulun alla) tai tiettyinä hetkinä elämässä (ennen häitä, muuton aikana jne.) on normaalia tuntea olonsa ahdistuneeksi ja hermostuneeksi. Mutta onko mahdollista olla rentoutunut missä tahansa tilanteessa? Tämän tekemiseksi suosittelemme seuraavia strategioita hermojen hallintaan.

Hermojen hallinta nykyajan kiireisessä elämässä

Vaikka emme sitä toivoisikaan, vaikuttaa siltä kuin elämämme vaatisi meitä muuttumaan. Olemme stressaantuneita, ärtyisiä ja vihaisia kaikille.

Emme pysty rentoutumaan arjen pyörityksessä emmekä edes pysähtymään hetkeksi ladataksemme itsemme ja alentaaksemme sydämensykettämme.

Ainoa hetki, jolloin voimme täysin rentoutua, ovat lomat.

Mutta joskus rentoutuminen ei onnistu edes lomalla, koska pari viikkoa ei ole riittävän pitkä aika päästä eroon stressistä, joka on kertynyt vuoden aikana.

Ehkäpä sait lepuutettua hermojasi rannalla makoillessa, mutta heti kun palaat takaisin “todellisuuteen”, zen-tila häviää.

Onko ihmisten helpompi olla hermostuneita kuin rauhallisia?

On totta, että mieli on levoton ja sillä on jatkuva tarve tutkia. Mutta on kokonaan toinen juttu kärsiä unettomuudesta tai taistella jatkuvasti muiden ihmisten kanssa.

Tästä syystä on oleellista osata hallita hermoja missä tahansa tilanteessa: kun edessä on koe, menet työhaastatteluun, jokin sovellus hajoaa, myöhästyt töistä liikenteen takia, sähkölasku on kasvanut jne.

Alla on listattu joitakin strategioita hermojen hallintaan.

Strategiat hermojen hallintaan

Mielen harhaileminen ei tee hyvää psyykkiselle eikä fyysiselle terveydelle. Tästä syystä olisi hyvä oppia hallitsemaan hermoja ja ahdistusta. Pidä mielessä seuraavat vinkit.

1. Tunnista, mitkä asiat hermostuttavat sinua

Opi tunnistamaan sinua hermostuttavat asiat

Sinua saattaa hermostuttaa tapa, jolla pomosi puhuu sinulle, että hän pyytää sinua tekemään tiettyjä tehtäviä, että työkaverisi eivät ole samaa mieltä jostain työtehtävästä tai että liikenne muuttuu yhä kaoottisemmaksi kaupungissasi.

Heti kun tunnistat asiat, jotka saavat sinut hermostumaan, hermoja on helpompi hallita.

  • Jos tiedät jo ennalta, että kokous pomon kanssa tulee olemaan stressaava, voit mennä sinne henkisesti valmistautuneena keskusteluun tai lopputulokseen.
  • Jotta liikenne ei olisi enää ongelma, mene toista kautta tai lähde kotoa aiemmin.

2. Hengitä

Aiempaan kohtaan liittyen, hyvä tekniikka estää ahdistusta tai hermoja ottamasta ylivaltaa on hengittää tietoisesti.

Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että kontrolloit ilman kulkemista keuhkoihisi ja keuhkoista ulos.

Et ole välttämättä koskaan tajunnut tätä, mutta hyvin stressaantuneena hengityksemme muuttuu pinnalliseksi ja vaikeaksi.

Jos tuona hetkenä suljemme silmämme ja hengitämme syvään muutaman kerran, pystymme hallitsemaan tiettyjä tunteita. Näin voimme välttää sanomasta jotain mitä ehkä katuisimme myöhemmin.

  • Tietoinen tai syvä hengittäminen kertoo aivoille, että kaikki sujuu hyvin eikä ole mitään hätää.
  • Suosittelemme myös, että et odota stressaavaa tilannetta alkaaksesi hengittää paremmin. Tee siitä jatkuva tapa, joka tekee sinusta tyynemmän ihmisen.

3. Älä aseta itsellesi paineita

Hermojen hallinta

Toisinaan hermot kiristyvät, koska vaadimme itseltämme liikaa. Haluamme kaiken menevän täydellisesti, ja tämä aiheuttaa unettomia öitä ja levottomuutta. Emme pysty hyväksymään virheitä tai epäonnistumisia, ja ehkä tästä syystä emme kykene rentoutumaan.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö voisi odottaa parasta itseltämme. Mutta meidän tulisi myös hyväksyä se, että toisinaan asiat eivät mene odotetulla tavalla.

Sen sijaan että kysyisit itseltäsi “mikä menee pieleen?”, kysykin “mikä menee hyvin?”. Vaikka kuulisimme huonoja uutisia tai saisimme huonoja kokemuksia, voimme oppia tapahtuneesta.

4. Älä huolehdi asioista, joihin et voi vaikuttaa

Eräs arabialainen sananlasku kuuluu: “Jos ongelmaan on ratkaisu, miksi murehdit? Ja jos ongelmaan ei ole ratkaisua, miksi sittenkään murehdit?”

On monia asioita, joita emme pysty muuttamaan, parantamaan tai hallitsemaan. Ja paradoksaalista kyllä, nämä asiat hermostuttavat meitä eniten.

Se, sataako hääpäivänäsi, onko moottoritiellä sattunut onnettomuus tai onko työkaverisi sairas tärkeänä kokouspäivänä ovat kaikki kiinni sattumasta. Sinun tulisi oppia ottamaan nämä asiat vastaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä lievittää paineita ja mahdollistaa elämästä nauttimisen hieman enemmän.

5. Ole yhteydessä luontoon

Luonnossa oleminen rentouttaa mieltä

Puistossa istuskelu, retkelle meneminen ja lintujen laulun kuuntelu sekä rannalla kävely ovat kaikki sellaisia aktiviteetteja, joita suositellaan lämpimästi hermojen hallintaan.

Luonnossa olemisella on lähes “taianomainen” ja selittämätön vaikutus mieleen.

Ehkä siksi, että se mahdollistaa palaamisen puhtaampaan ja aidompaan tilaan tai koska se on kohtaamista luontoäidin kanssa. Totuus on, että matkat maaseudulle lataavat akkumme hämmästyttävällä tavalla.

Patikointi metsässä tai vuorilla, kävely laaksoissa tai jyrkänteillä tai yöpyminen pidempään kuin yhden yön sellaisessa paikassa, jossa ei ole valo- ja äänisaastetta, ovat kaikki tärkeitä hermojen rauhoittamiseksi.

Voit hyödyntää pelkkiä viikonloppuja tämän tekemiseksi, sinun ei tarvitse odottaa pidempiä lomia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Folkman S. Personal control and stress and coping processes: A theoretical analysis. J Pers Soc Psychol. 1984;
  • Anderson ND, Lau MA, Segal Z V., Bishop SR. Mindfulness-based stress reduction and attentional control. Clin Psychol Psychother. 2007;
  • Lyubomksky S, Sheldon KM, Schkade D. Pursuing happiness: The architecture of sustainable change. Review of General Psychology. 2005.
  • Koenig HG. Concerns about measuring “spirituality” in research. J Nerv Ment Dis. 2008;

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.