Hyvät ihmiset eivät aavista muiden piilotettuja tarkoitusperiä

Meidän ei koskaan tulisi antaa toisten tekemien vääryyksien muuttaa olemustamme tai aiheuttaa luottamuspulaa ympärillämme oleviin ihmisiin. Meidän ei koskaan tulisi syyttää itseämme, vaan niitä, jotka yrittivät käyttää meitä hyväkseen.
Hyvät ihmiset eivät aavista muiden piilotettuja tarkoitusperiä

Viimeisin päivitys: 19 helmikuuta, 2022

Hyvät ihmiset eivät aavista pahaa. Joskus teemme viattomia virheitä. Emme näe hyviin tekoihin naamioituja taka-ajatuksia tai vääriä tarkoitusperiä, piilotettua itsekkyyttä ja epärehellisyyttä ihmisissä, jotka yrittävät käyttää meitä hyväkseen.

Vääryyksien tekeminen, tai pikemminkin petos, on tavallista jokapäiväisissä ihmissuhteissa.

On olemassa ihmisiä, jotka saarnaavat “ajattele pahinta, niin kaikki menee hyvin.” Mutta hyvät ihmiset tai he, jotka yksinkertaisesti näkevät mieluummin parhaat puolet kaikessa, ajattelevat harvoin tällä tavalla.

Jalo sydän etsii aina hyvää toisista, kääntää toisen posken, antaa uusia mahdollisuuksia ja harjoittaa luottamusta.

Pohditaan asiaa yhdessä.

Piilotettu pahantahtoisuus ja naamioitu itsekkyys

Jokin aika sitten psykologi ja tutkija Howard Gardner yllätti median kommentillaan, joka kiiri ympäri maailmaa.

Harvardin yliopiston professorin ja ihmisen älyn asiantuntijan mukaan pahoista ihmisistä ei koskaan tule kunnon ammattilaisia. He saattavat saavuttaa menestystä, mutta eivät koskaan erinomaisuutta.

Gardnerin mielestä hyvät ihmiset ovat niitä, jotka hakevat tunnustusta, mutta heitä motivoi pyrkimyksissään yhteinen hyvä ja kaikkien hyöty. Tämän näkemyksen ja tunteen kautta ihmisestä tulee työssään oikea ammattilainen.

Sama tapahtuu yksityisissä ja sosiaalisissa ympäristöissä. Tämä henkilökohtainen erinomaisuus voidaan saavuttaa vain pitämällä huolta toisten hyvinvoinnista ja luottamuksesta vastavuoroisuuden kautta.

He, jotka eivät harjoita tätä emotionaalista avoimuutta ja etsivät vain omien itsekkäiden päämääriensä täyttymistä, eivät välitä ihmissuhteista. He eivät rakenna siltoja ja vahvista siteitä ihmisten välillä.

Lisäksi ongelma on se, että he, joilla on pohjimmiltaan jalot tarkoitusperät, eivät useinkaan havaitse toisten ihmisten vääriä tarkoitusperiä.

Burkanainen

Piilotetut tarkoitusperät

Massachusettsin yliopiston Robert Feldmanin suorittamien lukuisten tieteellisten tutkimusten mukaan 60 % ihmisistä kertoo keskimäärin 3 valhetta päivässä.

  • Tähän lasketaan kertomatta jättämiset, liioittelut ja törkeät valheet omien etujen tavoittelun vuoksi. Tästä voimme päätellä, että on olemassa pikkuvalheita ja suuria valheita, joista jälkimmäiset ovat kaikkein tuhoisimpia.
  • On olemassa ihmisiä, jotka eivät epäröi toimia petollisesti toteuttaakseen omia piilotettuja tarkoitusperiään.
  • Ihmisen käyttäytymisen asiantuntijat sanovat, että me kaikki, tavalla tai toisella, pyrimme olemaan hyödyksi kaikille muille ympärillämme. Teemme tämän tavallisimmin ilmaisemalla kunnioitustamme, tunnustustamme, rakkauttamme, hellyyttämme, ystävyyttämme… Kaikkia niitä asioita, joita pitäisi antaa avoimesti ja omasta tahdosta.

Ihmiset, jotka piilottavat pahantahtoisuuden ja itsekkyyden sydämiinsä, manipuloivat toisia saavuttaakseen päämääränsä.

Heidän todellisten tunteidensa ja toimintansa välillä on selkeä ristiriita, jota hyvät ihmiset eivät tavallisesti huomaa.

Jalo sydän ei aavista itsekkäitä pyrkimyksiä

Syy siihen, miksi monet hyväsydämiset ihmiset, joille on luonteenomaista luottamus, kunnioitus ja altruismi, eivät useinkaan aavista toisten ihmisten itsekkäitä pyrkimyksiä, saattaa johtua seuraavista:

  • Pahantahtoisuus, tai itsekkyys, ilmenee usein kätketyissä käytösmalleissa, joita on vaikea nähdä tai vaistota.
  • Hyville ihmisille on luonteenomaista empaattisuus. Empatia on ennen kaikkea sitä, että on tietoinen toisten tunteista, kuten surusta, ilosta, tarpeista, huolista…
  • Yleisesti ottaen ihmisen aivot “eivät tunne myötätuntoa pahantahtoisuutta ja itsekkyyttä kohtaan.” Siksi sellainen jää havaitsematta.
  • Toinen mielessä pidettävä asia on se, että kun joku pyrkii käyttämään sinua hyväkseen, hän hyödyntää hienovaraisia petoksen ja manipuloinnin taitoja. Hän yrittää tavallisesti herättää hellyyden ja ystävyyden tunteita ja paljon muita positiivisia tunteita saadakseen meidät verkkoonsa.

Tämä on epäilemättä erittäin monimutkainen prosessi.

Pitkät ripset

Pettymys

  • Hyvän ihmisen sydän pettyy usein. Lähes kukaan ei aavista ennalta pahoja aikeita.
  • Tämän seurauksena pettymys on suurempi: olemme pettyneitä meille aiheutetun tuskan takia, sen lisäksi, että olemme vihaisia itsellemme, koska olimme liian hyväuskoisia.
  • Ennen kuin ryhdymme marttyyreiksi ajattelemalla tällä tuhoisalla tavalla, meidän täytyy oppia pitämään tapahtunutta kokemuksena, josta voi oppia.

Pettymysten pitäisi avata silmämme, mutta meidän ei koskaan tulisi antaa niiden sulkea sydämiämme. Jos tekisimme niin, lakkaisimme olemasta omia itsejämme, ja sellaista ei koskaan pitäisi tapahtua.

Älä koskaan anna toisten ihmisten käytöksen pakottaa sinua olemaan jotain muuta kuin olet.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Feldman, R. S., Forrest, J. A., & Happ, B. R. (2002). Self-Presentation and Verbal Deception: Do Self-Presenters Lie More? Basic and Applied Social Psychology, 24(2), 163–170. https://doi.org/10.1207/s15324834basp2402_8
  • Mota, N., Chaves, E., Antunes, M., Borges, R., Paiva, A., & Santos, V. (2017). Contextualized Contribution of Kindness to Favorable Goal- and Circumstantial-Driven Neuropsychological Regulation. Frontiers in Psychology, 8, 1643. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2017.01643
  • Otake, K., Shimai, S., Tanaka-Matsumi, J., Otsui, K., & Fredrickson, B. L. (2006). Happy People Become Happier through Kindness: A Counting Kindnesses Intervention. Journal of Happiness Studies, 7(3), 361–375. https://doi.org/10.1007/s10902-005-3650-z; texto completo
  • Polage, D. (2017). The effect of telling lies on belief in the truth. Europe’s Journal of Psychology, 13(4), 633–644. https://doi.org/10.5964/ejop.v13i4.1422; texto completo

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.