Hyödyttääkö geenimuunneltu ruoka jollakin tavalla?

08 marraskuu, 2020
Mitä tarkalleen ottaen on geenimuunneltu ruoka? Kuinka sitä tuotetaan? Kuinka se vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön? Aiheeseen liittyy monia kysymyksiä, ja yritämme vastata muutamiin yleisimmistä tässä artikkelissa.

Geenimuunneltu ruoka (GMO) on nykyään yleisempää kuin koskaan ennen. Silti se nähdään usein dystooppisen yhteiskunnan tuotoksena, minkä vuoksi se aiheuttaa usein torjuntaa. Eihän jonkin niin perustavanlaatuisen kuin ympäristömme geneettisen koodin muokkaaminen voi olla hyväksi?

Useat eri haastattelut ovat paljastaneet, että kielteinen suhtautuminen tällaiseen ruokaan on melko yleistä väestössä. 33,4 % haastatelluista on sitä mieltä, että geenimuunnellusta ruoasta on enemmän haittaa kuin hyötyä, kun taas ainoastaan 22,8 % ihmisistä antaa sille hyväksyntänsä.

Aihe herättää edelleen ristiriitaisia tunteita, mutta tehdään ensin selväksi se, mitä geenimuunneltu ruoka oikeastaan on.

Mitä on geenimuunneltu ruoka?

Geenimuunneltu ruoka on ravintoa, joka on peräisin geenimuunnellusta organismista ja johon on sisällytetty geenejä toiselta elävältä olennolta haluttujen ominaisuuksien saamiseksi. Näin ollen kaikilla markkinoilla myytävillä ruoilla ei ole tätä ominaisuutta.

On myös tärkeää erottaa toisistaan geneettinen ja siirtogeneettinen valinta. Monet elintarvikkeet ovat tuotteita, jotka ovat peräisin tarkoituksenmukaisesta kasvien risteyttämisestä parhailla mahdollisilla geeneillä (niillä, joilla on isoimmat siemenet, upeimmat hedelmät, parhaat värit jne.). Nämä eivät kuitenkaan ole geenimuunneltuja kasveja.

Tämän kriteerin täyttämiseksi niiden perimää on täytynyt muokata keinotekoisesti jollain tavalla. Tämä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, ja sitä se onkin! Tästä syystä rajaamme selityksemme siitä, kuinka yritykset tuottavat geenimuunneltua ruokaa, aivan peruskäsitteisiin:

  • Agrobacterium tumefaciens -bakteerilla on kyky siirtää geneettistä tietoa kasveihin, joihin se tunkeutuu kasvin mahdollisten rikkoutumien kautta. Nämä bakteerit menevät solunvälisiin tiloihin ja tuovat sinne geneettisen tietonsa plasmidin muodossa. Tämä integroituu joihinkin kasvin perimän osiin.
  • Tämä bakteeri toimii siis DNA:n siirtämisen välineenä. Sen siirtämä plasmidi on muokattu ennalta tuomalla siihen geneettistä tietoa muilta bakteereilta, joilla on jokin haluttu ominaisuus.
  • Näin se muodostaa uuden, muuntogeenisen ruoan.

Tämä on yksinkertainen selitys muuntogeenisen ruoan tuotannon yhdestä laajimmin käytetyistä menetelmistä.

Geenimuunneltu ruoka tuotetaan esimerkiksi muuntogeenisistä kasveista
Geenimuunneltu ruoka on peräisin geneettisesti muokatuista organismeista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: 8 karsinogeenistä ruokaa, joiden syöminen kannattaa lopettaa heti

Mitä hyötyä geenimuunnellusta ravinnosta on?

Lukuisat tutkimukset, kuten tämä Journal of the Royal Society of Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus, kertovat geenimuunnellun ruoan hyödyistä.

Ensinnäkin on huomioitava, että maailmassa yli 840 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajalla. He harvemmin yltävät 2 000 kilokalorin päivittäiseen saantiin. Ihmisen toimintaa tarvitaan resurssien tuottamiseen.

  • Geenimuunneltu ruoka voi tarjota enemmän ravitsemuksellisia hyötyjä. Selkeä esimerkki tästä on kultainen riisi, jonka perinnöllisyystieteilijät muokkasivat helpottamaan A-vitamiinisynteesiä, erityisesti kehitysmaissa, jossa on mahdotonta noudattaa tasapainoista ruokavaliota. Jo 72 grammaa tätä riisiä edustaa puolta suositellusta A-vitamiiniannoksesta kolmevuotiaalla lapsella.
  • Geenimuuntelu helpottaa ruoantuotantoa. On olemassa tuholaisia ja tauteja torjuvia muuntogeenisiä viljelmiä, jolloin viljelykasveja menee vähemmän pilalle. Tämä tuottaa myös suuremman taloudellisen hyödyn maanviljelijöille sekä lisää ruoan saatavuutta.
  • Se auttaa luomaan viljelmiä, jotka sietävät paremmin ilmastonmuutosta. Tämä on edelleen laboratoriovaiheessa, mutta viljelmiä on pakko muokata geneettisesti niiden vaikutusten torjumiseksi, joita ilmastonmuutos aiheuttaa tulevina vuosina.
Jotkut muuntogeeniset ruoat tuottavat suurempia ravitsemuksellisia hyötyjä. Ne ovat yksi vaihtoehto kehitysmaissa, joissa ihmiset eivät pysyt noudattamaan tasapainoista ruokavaliota.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Pegaaniruokavalio: mitä siitä tulee tietää

Onko geenimuunneltu ruoka vaarallista?

Mitä yleisväestön terveyteen tulee, Maailman terveysjärjestön mukaan ei ole saatu tutkimusnäyttöä mistään todellisesta muuntogeeniseen ravintoon liittyvästä vaarasta.

Ei ole myöskään todisteita siitä, että geenimuunneltu ruoka aiheuttaisi syöpää. Nämä ruoat käyvät läpi laajan testauksen, erityisesti myrkyllisyyden ja allergeenisten vaikutusten ehkäisemiseksi yleisväestössä. Tähän mennessä yksikään yleisesti sallittu geenimuunneltu ruoka ei koskaan ole aiheuttanut haittavaikutuksia.

Kaikki ei tietenkään ole vain positiivista. Aina on riski siitä, että muunnellut sadot ristipölyttyvät muiden, huonompien kasvien kanssa, mikä saattaisi häiritä luontaisen ekosysteemin tasapainoa. Tuholaisille vastustuskykyiset kasvit saattavat myös lopulta vaikuttaa epäsuotuisasti muihin kasvilajeihin.

Geenimuuntelussa kaikki ei siis suinkaan ole vain hyvää. Se voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia luontaisiin ekosysteemeihin ja niissä eläviin lajeihin. Lisäksi on olemassa riski ruokaresurssien monopolisoimisesta, jossa vain näihin menetelmiin käsiksi pääsevät menestyvät markkinoilla tulevaisuudessa.

Kuten tästä artikkelista voit nähdä, geenimuunnellulla ruoalla on huono maine ja se on tarkoin suurennuslasin alla. Sillä on kuitenkin sekä hyviä että huonoja puolia. Kysymys kuuluukin: Voimmeko elää ilman sitä lähitulevaisuudessa liikakansoitetulla planeetallamme, jota uhkaa ilmastonmuutos?

  • Genetically modified plants and human health, Journal of the royal society of medicine. Recogido a 23 de mayo en https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2408621/
  • Bawa AS, Anilakumar KR. Genetically modified foods: safety, risks and public concerns-a review. J Food Sci Technol. 2013;50(6):1035‐1046. doi:10.1007/s13197-012-0899-1
  • Maghari BM, Ardekani AM. Genetically modified foods and social concerns. Avicenna J Med Biotechnol. 2011;3(3):109‐117.
  • Kamle M, Kumar P, Patra JK, Bajpai VK. Current perspectives on genetically modified crops and detection methods. 3 Biotech. 2017;7(3):219. doi:10.1007/s13205-017-0809-3