Hankittu immuniteetti: mitä se tarkoittaa?

Hankittu immuniteetti ja luontainen immuniteetti ovat immuunijärjestelmän kaksi eri osaa. Immuunijärjestelmä on ihmisen paras liittolainen sairauksien ehkäisemisessä. Tässä artikkelissa kerromme lisää hankitusta immuniteetista. Tiedätkö, kuinka se toimii?
Hankittu immuniteetti: mitä se tarkoittaa?

Viimeisin päivitys: 17 joulukuu, 2020

Immuunijärjestelmä – sekä luontainen että hankittu – on optimaalisen terveyden kannalta tärkeä. Mutta mistä hankittu immuniteetti oikein koostuu? Kuinka se vahvistuu ajan kuluessa? Näiden epäilyjen ratkaiseminen on tärkeää terveestä elämästä nauttimiseksi. Jatka lukemista, niin kerromme lisää aiheesta.

Jatkuva flunssa, toistuva kuume sekä bakteeritulehdukset voivat olla osoitus heikentyneestä immuunijärjestelmästä. American Academy of Allergy, Asthma and Immunology (AAAI) -akatemian mukaan yli kolme bakteerin aiheuttamaa poskiontelotulehdusta tai yli kaksi antibioottikuuria vuosittain on merkki immuuniongelmasta.

Biologiset esteet

Ihmisellä on kehossa suojaavia esteitä, joita on kolmentyyppisiä:

  • Primaariset esteet. Useiden tutkimusten mukaan iho on ensimmäinen hillitsevä este mahdollisia tautia aiheuttavia sairauksia vastaan. Lipidit ja keratiini ovat aineita, jotka tekevät verinahasta todellisen estävän seinän viruksia ja bakteereita vastaan.
  • Sekundaariset esteet. Kun ensisijainen keino epäonnistuu, ovat neutrofiilit ja makrofagit (valkosolut) vastuussa taudinaiheuttajien tuhoamisesta sekä ympäröimisestä. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä fagosytoosi ja se on selkeä esimerkki toissijaisesta esteestä.
  • Tertiaariset esteet. T- ja B-lymfosyytit tunnistavat monia sairauksien aiheuttamia rakenteita ja tuhoavat tai muuttavat niiden aktiivisuutta tehokkaasti.

Biologisten esteiden erottaminen on tärkeää. Sen avulla ymmärrämme, että kun puhumme hankitusta immuniteetista, on kyse tertiaarisesta esteestä.

Hankittu immuniteetti on tertiaarinen biologinen este, joka mahdollistaa taudinaiheuttajien hyökkäyksen, jotka yrittävät infektoida kehon.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 8 ruokaa immuunijärjestelmän tehostamiseksi

Mitä hankittu immuniteetti tarkoittaa?

Kuten huomaat, hankittu immuniteetti määritellään erikoistuneiden solujen ja systeemisen prosessin avulla, jolla tauteja aiheuttavat uhat poistetaan. Tämä järjestelmä on immunologiaan erikoistuneen kirjasarjan mukaan selkärankaisille uniikki.

Sen tehtävänä on tunnistaa bakteerit tietyllä tavalla voidakseen taistella niitä vastaan nopeasti ja tehokkaasti. Vaikka se onkin ehkä yllättävää, voidaan sanoa, että tällä biologisella esteellä on muisti, sillä samaan taudinaiheuttajaan reagoimisen tehokkuus kasvaa.

Hankittu immuniteetti: mistä se koostuu

Tämän suojaavan järjestelmän efektorit ovat T- ja B-lymfosyyttejä (veren leukosyyttejä). Ne syntyvät erikseen kateenkorvassa ja luuytimessä.

Hankittua immuniteettia ei voida ymmärtää ilman luontaista immuniteettia. Kuten useat lähteet osoittavat, prosessoi solujen luontainen järjestelmä antigeenejä (virusten ja bakteereiden ainesosia) ja esittelee ne lymfosyyteille. Siten ne pystyvät toimimaan oikealla tavalla.

Jotta asiat eivät vaikeutuisi liikaa, rajoitamme lymfosyyttien merkityksen seuraavaan:

  • Jokaisella lymfosyytillä on reseptori kaikille taudinaiheuttajan esittelemille antigeeneille.
  • Tämä tieto kahdentuu jokaisen solun uudelleen luomisen yhteydessä ja se luo vielä tehokkaamman puolustusjärjestelmän jokaista tartunta-aaltoa vastaan.

Heikentyneen immuunijärjestelmän aiheuttamat oireet

Kuten jo totesimme artikkelin alussa, voi epäilyjä herättää useat oireet, kun hankittu immuniteetti ei toimi halutulla tavalla. Tällaisia merkkejä ovat muun muassa:

  • Yli kaksi antibioottikuuria vuoden aikana.
  • Yli neljä korvainfektiota vuosittain.
  • Kaksi keuhkokuumetapausta lyhyellä aikavälillä.
  • Kolme tai useampi kroonista poskiontelotulehdusta vuosittain.
  • Tarve käyttää ehkäiseviä antibiootteja infektioriskin vähentämiseksi.
  • Vakavien infektioiden kehittyminen tavallisista bakteeritaudeista.

Näiden vaatimusten täyttyessä potilaan täytyy käydä välittömästi lääkärintarkastuksessa. Immunologi tarkastaa tulokset ja diagnosoi immunosuppression piilevän syyn.

Kuinka hankittu immuniteetti saadaan?

Tehokkain tapa tämän tertiaarisen esteen vahvistamiseksi on siis taudeille altistuminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluat sairastua, sillä rokotukset palvelevat jo tätä tarkoitusta.

Maailman terveysjärjestön mukaan rokotukset ovat valmisteita, joissa on haitallisten mikrobien heikentyneitä tai kuolleita muotoja. Ne edistävät vasta-aineiden (yllä mainittujen reseptorien lymfosyyttien) stimulointia ihmisen kehoon tullessa.

Hankittu immuunijärjestelmä reagoi näihin ärsykkeisiin, sillä ne tuhoavat ja muistavat rokotuksissa olevat mahdolliset uhat. Ne eivät kuitenkaan aiheuta todellista haittaa potilaalle. Kun oikea taudinaiheuttaja siis pääsee kehoon, tunnistavat lymfosyytit sen heti ennen infektion alkamista.

Hankittu immuniteetti saadaan rokottamalla.
Rokotuksella on tärkeä rooli hankitun immuunijärjestelmän vahvistamisessa.

Hankittu immuniteetti: mielessä pidettäviä asioita

Hankittu immuniteetti on äärimmäisen tärkeä tertiaarinen biologinen este. Se suojaa ihmisiä toistuvasti lukuisilta taudinaiheuttajilta. On siis tärkeää tuntea oman maan ja alueen rokotusjärjestelmä sekä noudattaa sitä asianmukaisesti.

Rokotukset eivät ainoastaan suojaa ihmisiä hankittua immuunijärjestelmää vahvistamalla. Ne luovat myös eräänlaisen laumaimmuniteetin, joka antaa suojaa heikoimmille ja sairaimmille ihmisille.

Kiitos, kun luit artikkelin.

It might interest you...
Mikä on immuunireaktio?
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Mikä on immuunireaktio?

Immuunireaktio on ihmisen immuunijärjestelmän prosessi, jossa keho tunnistaa ulkoiset tekijät ja pitää ne loitolla. Se on monimutkainen



  • La recurrencia de infecciones puede indicar inmunodeficiencias, AAA. Recogido a 2 de julio en https://www.aaaai.org/conditions-and-treatments/library/immune-deficiencies-library/sp-recurrent-infections-immunodeficiencies.
  • Wertz, P. W., & van den Bergh, B. (1998). The physical, chemical and functional properties of lipids in the skin and other biological barriers. Chemistry and physics of lipids91(2), 85.
  • Barreras biológicas, wikipedia. Recogido a 2 de julio en https://es.wikipedia.org/wiki/Barreras_biol%C3%B3gicas#Barreras_primarias.
  • Prame Kumar K, Nicholls AJ, Wong CHY. Partners in crime: neutrophils and monocytes/macrophages in inflammation and disease. Cell Tissue Res. 2018;371(3):551-565. doi:10.1007/s00441-017-2753-2
  • Janeway Jr, C. A., Travers, P., Walport, M., & Shlomchik, M. J. (2001). The complement system and innate immunity. In Immunobiology: The Immune System in Health and Disease. 5th edition. Garland Science.
  • Alberts B, Johnson A, Lewis J, et al. Molecular Biology of the Cell. 4th edition. New York: Garland Science; 2002. Chapter 24, The Adaptive Immune System. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK21070/
  • Lozano Soto, F., Engel, P., Rodríguez de Córdoba, S., Jaraquemada, D., & Gallart Gallart, M. T. (2012). Introducción al sistema inmunológico, sus principales elementos y la respuesta inmunitaria. Farreras; Rozman. Medicina Interna 17ª ed. Elsevier15, 2453-2488.
  • Luckheeram, R. V., Zhou, R., Verma, A. D., & Xia, B. (2012). CD4+ T cells: differentiation and functions. Clinical and developmental immunology2012.
  • Cano RLE, Lopera HDE. Introduction to T and B lymphocytes. In: Anaya JM, Shoenfeld Y, Rojas-Villarraga A, et al., editors. Autoimmunity: From Bench to Bedside [Internet]. Bogota (Colombia): El Rosario University Press; 2013 Jul 18. Chapter 5. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK459471/