Haluatko itse opettaa lapsesi uimaan? Näin se onnistuu!

huhtikuu 22, 2019
Jotta uimaan oppiminen olisi lapselle mahdollisimman miellyttävää, on tärkeää, että lapsesi kokee uinnin viihdyttävänä vapaa-ajan aktiviteettina pakollisen velvoitteen sijasta.

Uinti on yksi parhaimmista ja monipuolisimmista urheilulajeista, sillä sen harrastaminen kehittää lähes kaikkia kehon lihaksia ja siitä voi samalla tulla myös viihdyttävä vapaa-ajan harrastus. Uima-altaassa jaetut perheen keskeiset hetket jäävät myös lapsen mieleen onnellisina muistoina ja opettavina kokemuksina. Oletko kiinnostunut opettamaan lapsesi uimaan itse uimakoulun sijasta? Seuraavilla vinkeillä se onnistuu turvallisesti!

Seuraavien vinkkien avulla lapsesi tulee oppimaan uinnin salat sekä turvallisella että hauskalla tavalla erilaisten vesileikkien ja -harjoitusten kautta, ymmärtäen samalla myös veteen liittyvät vaarat ja varotoimenpiteet.

Opeta lapsesi uimaan ilman pelkoa

Usein ensimmäinen haaste lapsen uimaopetuksessa on lapsen mahdollisen vesipelon päihittäminen. Vesipelon voittamiseksi ja ehkäisemiseksi olisikin tärkeää, että tutustutat lapsesi veteen mahdollisimman aikaisin.

Lapsen ensimmäiset kontaktit veden kanssa tulisi tehdä aina yhdessä vanhempien kanssa, jolloin lapsi pystyy rentoutumaan ja alkaa nauttia vedessä olosta pelkäämisen sijaan.

Näin opetat lapsesi uimaan ilman pelkoa!

Ensimmäiset kontaktit veteen kannattaa tehdä kontrolloidussa tilassa, jossa vesi ei ole lapselle liian syvää; kun lapsen jalat yltävät pohjaan ei uppoamisen tunne aiheuta lapsessa paniikin tai pelon tunnetta.

On myös hyvä varmistaa, että vesi olisi kädenlämpöistä, sillä lasten iho reagoi herkemmin lämpötilan muutoksiin kuin aikuisten. Tällä tapaa lapsen ensikontakti veden kanssa on mahdollisimman miellyttävä, jolloin uimataidon harjoittelukin alkaa paljon sujuvammin.

Tutustu myös: Kuinka lapset pääsevät yli pimeänpelostaan?

Hengitysharjoituksia kylpyammeessa

Oman kodin kylpyamme on yksi ihanteellisimmista paikoista lapsen ensimmäisille hengitysharjoituksille. Monille lapsille kiistattomasti hauskin tapa hengitysharjoitusten tekemiseen on nenän kautta puhallettavien kuplien tekeminen veden alla.

Kylpyamme on lapselle myös turvallinen ympäristö kokeilla ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu upottaa pää kokonaan veden alle. Voit motivoida lasta pudottamalla ammeen pohjalle leluja, jotka lapsen täytyy sitten noukkia ylös sukeltamalla. Leikkiminen on lähes aina paras tapa opettaa lapselle uusia asioita, oli kyseessä sitten uimataito tai mikä tahansa muu aktiviteetti!

Lasta ei saa missään nimessä koskaan pakottaa veden alle. Lapsen oppimisprosessin tulisi aina olla lapsen ehdoilla tapahtuvaa asteittaista ja mahdollisimman luonnollista toimintaa. Tämä prosessi ottaa usein aikansa, mutta kärsivällisyys palkitaan.

Jokaisella lapsella on oma persoonallisuutensa; osa lapsista on rohkeampia ja osa taas ujompia. Molemmissa tapauksissa lapsi voi oppia erinomaiseksi uimariksi, jos vain osaamme motivoida ja kunnioittaa lapsen omaa oppimisrytmiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Askel askeleelta kohti uima-allasta

Lapsi oppii parhaiten uimaan erilaisten leikkien avulla.

Lapsen ensimmäinen kontakti uima-altaaseen voi olla yksinkertaisesti uima-altaan reunalla istuminen ja jalkojen huljuttelu vedessä. Tällä tapaa lapsi totuttelee sekä veden lämpötilaan että uuteen ja outoon tilanteeseen.

Jonkin ajan päästä voit alkaa rohkaisemaan lasta tulemaan veteen kanssasi. Pidä lapsesta koko ajan kiinni samalla, kun hän totuttelee hiljalleen kävelemään altaan matalimmassa päässä.

Jos haluat, että lapsesi oppii uimaan mahdollisimman nopeasti, pyri välttämään kellukkeiden käyttöä. Kellukkeet hidastavat huomattavasti lapsen luonnollista oppimisprosessia, sillä niiden käyttö johtaa yleensä riippuvuuteen, josta lapsi on myöhemmin vaikea saa irti . Lisäksi kellukkeiden käyttö voi muodostaa lapsen mielessä virheellisiä mielikuvia vedessä kellumisen helppoudesta, joka voi myöhemmin vaikeuttaa uimaan oppimista.

Sinua voi myös kiinnostaa: Vesi pois korvasta – 8 kotikonstia

Ensimmäiset siirtymäharjoitukset

Lapsen tulisi mieltää uimaharjoittelu hauskaksi ja rennoksi aktiviteetiksi ja siksi vanhempien tulisi aina kannustaa lasta, onnistui harjoitus tai ei. Erityisesti uimaharjoituksissa lapsen rajoja ei saisi koskaan koetella.

Ensimmäiset siirtymäharjoitukset tulisi sisällyttää uimaharjoituksiin leikkien muodossa aina lapsen omaa ikää ja taitoja mukaillen.

  • Siirtymäharjoitus yhdessä molempien vanhempien kanssa: Asetu lyhyelle etäisyydelle kumppaniasi ja laske lapsesi veteen vaakatasossa. Pitäen lapsesta koko ajan tukevasti kiinni, lähde työntämään lasta hitaasti kohti kumppaniasi. Tulet huomaamaan, kuinka lapsen kädet ja jalat alkavat mukautua liikkeeseen vaistomaisesti. Harjoitusten jatkuessa voit kasvattaa uintietäisyyttä hiljalleen.
  • Palkinnon metsästys: Aseta lapsi veteen vaakatasossa tällä kertaa uimanuudelia apuna käyttäen. Heittele sitten vesileluja ympäri allasta, joita lapsen tulee uimanuudelin avulla kerätä kokoon. Kun leikki alkaa sujua paremmin, voit nostaa vaikeustasoa heittämällä leluja yhä kauemmas.
  • Lentokone: Aseta lapsi tukevasti reppuselkääsi ja levitä kätesi sivuille lentokoneen siipiä imitoiden. Asetu sitten kumaraan veteen ja ”lennätä” lastasi ympäri uima-allasta.

Näiden vinkkien ja harjoitusten avulla onnistut opettamaan lapsesi uimaan sekä turvallisella että hauskalla tavalla!

  • Coto Vega, E. El proceso de enseñanza y aprendizaje de la natación en niños de 2 y 3 años. InterSedes: Revista de las Sedes Regionales [Internet]. 2002;III(5):61-73. Recuperado de: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=66630506
  • Latorre García Julio, Sánchez-López Antonio Manuel, Baena García Laura, Noack Segovia Jessica Pamela, Aguilar-Cordero María José. Influencia de la actividad física acuática sobre el neurodesarrollo de los bebés: revisión sistemática. Nutr. Hosp.  [Internet]. 2016  [citado  2018  Dic  16] ;  33( Suppl 5 ): 10-17. Disponible en: http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&;pid=S0212-16112016001100002&lng=es.  http://dx.doi.org/10.20960/nh.515.
  • Moreno-Doña, Alberto. (2014). El misterioso viaje de aprender a nadar, pensar y sentir: educación como proceso de creación de relaciones posibles. Polis (Santiago)13(37), 111-129. https://dx.doi.org/10.4067/S0718-65682014000100007