Häkämyrkytys: oireet ja ensiapu

14 marraskuu, 2020
Häkämyrkytys on hajuttoman, mauttoman ja värittömän kaasun aiheuttama myrkytys. Häkä eli hiilimonoksidi on usein huomaamaton ja tästä syystä se aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että sen hoitoon on tehokas menetelmä, mikäli se vain havaitaan ajoissa.

Häkä on väritöntä, hajutonta, mautonta ja äärimmäisen myrkyllistä kaasua, jota syntyy muun muassa bensiinin, puun ja hiilen palamisreaktiossa. Tämä palaminen antaa virtaa muun muassa autoille, kaasuliesille sekä lämmityslaitteille.

Tällainen kaasu on hiljainen tappaja, johon kuolee Suomessa kymmeniä ihmisiä vuosittain. Useimmat tapaukset voitaisiin kuitenkin välttää, sillä ne johtuvat lähinnä laitteiden väärinkäytöstä tai kaasulaitteiden toimimattomuudesta, kun niitä pidetään sopimattomassa ja huonosti tuuletetussa ympäristössä.

Häkämyrkytys on hoitoa vaativa hätätapaus, joka voi jäädä helposti huomaamatta. Jatka lukemista selvittääksesi, mitä siitä tulisi tietää ja kuinka sen tapahtuessa tulisi toimia.

Häkämyrkytys

Tätä kaasua saatetaan hengittää vahingossa kotona esimerkiksi jonkin päivittäisen aktiviteetin, kuten ruoanlaiton tai kodinlämmityksen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että käytetyt laitteet eivät ehkä toimi oikein tai niitä ei ole huollettu asianmukaisella tavalla. 

Mitä häkämyrkytys tekee keholle?

Veressä kiertää yleensä punasoluja. Nämä solut sisältävät proteiinia nimeltä hemoglobiini, joka on vastuussa hapen kuljettamisesta. Tämä proteiini puolestaan on vastuussa keuhkoihin hengittämämme hapen keräämisestä ja siten sen lähettämisestä kudoksiin, joissa veri kiertää.

Häkämyrkytys johtuu sen suuremmasta yhtymistaipumuksesta hemoglobiinin kuin hapen kanssa. Tämän vuoksi häkä sitoutuu voimakkaasti hemoglobiiniin, eikä siten päästä happea kehoon. Kudokset kärsivät siis lopulta hapenpuutteesta, johon viitataan teknisellä termillä kudosten hypoksia.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Aivojen hypoksia: tyypit ja aiheuttajat

Häkämyrkytyksen oireet

Oireiden vakavuus riippuu hengitetystä hiilimonoksidin määrästä sekä altistumisen kestosta. Häkämyrkytyksiä on kahdentyyppisiä:

  • Akuutti myrkytys syntyy silloin, kun ihminen hengittää suuren määrän kyseistä kaasua.
  • Krooninen myrkytys syntyy silloin, kun ihminen hengittää pienen määrän hiilimonoksidia, mutta jatkuvasti.

Oireet ovat kudosten hapenpuutteen aiheuttamia ja tässä näet lueteltuna niistä yleisimpiä:

  • Päänsärky
  • Huimaus
  • Heikkous
  • Pahoinvointi ja oksentelu
  • Rintakipu
  • Sydämen rytmihäiriöt
  • Hengitysongelmat
  • Sekavuus
  • Uneliaisuus

Jos häkämyrkytystä ei hoideta ajoissa, se johtaa koomaan. Häkämyrkytys on siis vaarallinen sille altistuville ihmisille, varsinkin jos se tapahtuu nukkuessa. Ihminen voi kärsiä peruuttamattomasta aivovammasta tai jopa kuolla ennen kuin ongelma huomataan.

Oireet eivät ole välttämättä yhtä selvät kroonisessa myrkytystapauksessa, ja vakavaa pitkäaikaista vahinkoa saattaa esiintyä. Tällaisia vaurioita tapahtuu aivoissa ja niitä ovat lähinnä:

  • Vaikeus oppia sekä säilyttää tietoa muistissa.
  • Emotionaaliset häiriöt, jotka voivat johtaa masennukseen.
  • Aisteihin ja motoriikkaan liittyvät häiriöt, kuten muun muassa liikkumisvaikeudet sekä tunnon menetys.

Useimmissa tapauksissa oireita ilmestyy siten, että ihminen ei edes tajua kaasun olevan syynä siihen. Kuten mainitsimme, häkä on hajutonta, väritöntä ja mautonta.

Akuutti häkämyrkytys voi aiheuttaa tajuttomuutta.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Mistä tajunnan menettäminen johtuu?

Mitä häkämyrkytyksen sattuessa tulisi tehdä?

Toimi seuraavalla tavalla, mikäli epäilet saaneesi häkämyrkytyksen:

  • Lähde huoneesta, jossa kaasuvuoto on tapahtunut.
  • Avaa ovet ja ikkunat raikkaan ilman saamiseksi ja hiilimonoksidin haihduttamiseksi.
  • Laita liesi, uuni, lämmityslaitteet sekä muut samankaltaiset laitteet pois päältä.

Kun olet kaukana myrkytyksen lähteestä, ota yhteyttä lähimpään ensiapuun. Lääkärit voivat tehdä testejä veren hiilimonoksiditason selvittämiseksi sekä ehdottaa hoitokeinoa välittömästi.

Sairaalahoito

Hoito koostuu hapen pumppaamisesta vereen häkän poistamiseksi hemoglobiinista ja korvaamiseksi hapella. Happea annetaan yleensä nenän ja suun ylle asetetun maskin avulla. Tämän ansiosta happi pääsee jälleen kudoksiin.

Hyperbaarinen happihoito

Joissakin tapauksissa lääkäri laittaa potilaan hyperbaariseen happihoitoon. Tähän hoitoon sisältyy hapen hengittämistä huoneessa, jonka ilmanpaine on normaalia suurempi. Se nopeuttaa häkän korvaamista hapella.

Kuinka häkämyrkytys voidaan estää

Tautien ehkäisy- ja torjuntakeskuksen mukaan sinun tulisi noudattaa seuraavia varotoimenpiteitä:

  • Asenna ja huolla kaikki polttoainetta käyttävät kodinkoneet asianmukaisella tavalla.
  • Tarkista ja siivoa kodin takka ja savupiippu vuosittain.
  • Hanki pätevä ammattilainen tarkistamaan uuni, vesilämmitys sekä kaasukuivain vuosittain.
  • Sellaisia lämmityslaitteita, jotka käyttävät polttoainetta ja joihin ei kuulu tuuletusta, tulisi käyttää vain silloin, kun olet hereillä. Tarkkaile niitä ja yritä ylläpitää oikeanlaista tuuletusta.
  • Sinun tulisi tarkistaa säännöllisesti laitteesi pakoputkijärjestelmä vikojen ja tukkeumien varalta, varsinkin talven aikana.

Tärkeintä olisi kuitenkin asentaa kotiin patterilla toimiva häkävaroitin. Älä unohda tarkistaa paristoja aina, kun siirrytään kesä- tai talviaikaan – eli keväisin ja syksyisin. Lähde ulos kotoa ja soita hätäkeskukseen, mikäli häkävaroitin menee päälle.

  • Guía de Prevención, Diagnóstico, Tratamiento y Vigilancia Epidemiológica de las Intoxicaciones por Monóxido de Carbono. (2014).
  • Retrieved April 23, 2020, from https://aetox.es/wp-content/uploads/2009/04/Monoxido-de-carbono.pdf
  • Intoxicación por Monóxido de Carbono: una patología poco valorada en Urgencias. (n.d.). Retrieved April 23, 2020, from http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1699-695X2010000300011
  • Monóxido de carbono | Calidad del aire interior | US EPA. (n.d.). Retrieved April 23, 2020, from https://espanol.epa.gov/cai/monoxido-de-carbono
  • CDC – Carbon Monoxide Poisoning – Guías de prevención. (n.d.). Retrieved April 23, 2020, from https://www.cdc.gov/co/es/guidelines.htm