Fetajuusto: ravintoaineet ja reseptejä

Onko fetajuusto sinulle tuttu? Tämä Kreikasta kotoisin oleva maitotuote pitää sisällään monia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Tästä artikkelista voit lukea sen ominaisuuksista ja kuinka sitä voidaan syödä.
Fetajuusto: ravintoaineet ja reseptejä
Saúl Sánchez Arias

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Saúl Sánchez Arias.

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Fetajuusto on Kreikasta lähtöisin oleva maitotuote, joka on vähitellen löytänyt tiensä muihinkin maihin sen monikäyttöisyyden ja hyvien ominaisuuksien vuoksi. Sitä myydään suolavedessä, mikä pidentää sen säilyvyyttä.

Fetajuusto valmistetaan lampaan- tai vuohenmaidosta. Sillä on tyypillinen hapan maku, ja sen kokonaiskalorimäärästä suuri osa on rasvaa. Se tuodaan markkinoille yleensä puulaatikoissa tai tina- tai alumiinitölkeissä, joissa sen maku, tuoksu ja koostumus säilyvät hyvin.

Mitä ravintoaineita fetajuusto sisältää

Monien muiden maitotuotteiden tavoin fetajuustokin erottuu edukseen proteiinipitoisuudellaan, kuten on nähtävissä nykyisistä tiedejulkaisuista. Nämä ovat korkean biologisen arvon omaavia ravintoaineita, joissa on kaikki aminohapot ja jotka ovat myös helposti sulavia.

Proteiini on oleellinen ravintoaine ikääntymiseen ja lihaskudoksen surkastumiseen liittyvien sairauksien ja vaivojen ehkäisyssä. Nutrients -lehdessä julkaistu katsaus osoittaa, että proteiinin syönti auttaa viivyttämään ja ehkäisemään rasvattoman kudoksen hupenemista ja sen toiminnan heikkenemistä.

Aivan kuin tässä ei olisi jo riittämiin, fetajuusto sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja. Vielä jokin aika sitten tätä olisi pidetty huonona uutisena, mutta tiede on viime aikoina muuttanut kantaansa tässä asiassa.

Tyydyttyneitä rasvahappoja ei enää pidetä haitallisina. Nykyään tutkijat tiedostavat niiden hyödyt, sillä on saatu riittävästi näyttöä siitä, että nämä rasvahapot auttavat vähentämään sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä muita monimutkaisia sairauksia.

Fetajuusto on runsasproteiininen tuote
Fetajuusto on kotoisin Kreikasta ja se on runsasproteiininen maitotuote.

Fetajuuston mikroravintoaineet

Fetajuuston makroravinnepitoisuus on merkittävä, mutta se sisältää myös terveydelle hyödyllisiä mikroravintoaineita eli kivennäisaineita ja vitamiineja. Yksi näistä kivennäisaineista on kalsium.

Tutkimuksissa on osoitettu, että maitotuotteiden kulutus auttaa alentamaan osteoporoosin riskiä niiden kalsiumpitoisuuden vuoksi. Fetajuusto ei ole tämän ravintoaineen suhteen poikkeus.

Tämän lisäksi fetajuusto sisältää merkittäviä määriä D-vitamiinia. Tämä ravintoaine on erittäin tärkeä terveydelle kuten myös monimutkaisten sydän- ja verisuonitautien sekä aineenvaihdunnallisten sairauksien ehkäisemiseksi. Itse asiassa myös tietyntyyppisten syöpien ennuste on parempi elimistön D-vitamiinitason ollessa riittävä. Tämän lisäksi on näyttöä siitä, että se voi auttaa suojautumaan ihosyövältä.

Paradoksaalista kyllä, väestö kärsii yleisesti tämän ravintoaineen puutoksesta. Sen päivittäisen saannin turvaamiseksi kannattaakin nauttia maitotuotteita (kuten juuri fetajuustoa), rasvaista kalaa ja kananmunia. Tämän lisäksi suositellaan toistuvaa ja turvallista altistusta auringonvalolle D-vitamiinin muodostumiseksi elimistössä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: D-vitamiinin puutoksen 12 oiretta

Fetajuustoreseptejä

Seuraavaksi esittelemme kaksi yksinkertaista fetajuustoreseptiä, jotta voit ottaa tämän tuotteen osaksi ruokavaliotasi.

Valmista fetajuusto uunissa

Fetajuustoa voidaan valmistaa uunissa samaan tapaan kuin italialaista provolone-juustoa. Saat erittäin maukkaan reseptin vain yhdistämällä fetajuustoon erilaisia mausteita, kuten oreganoa, timjamia ja pippuria, sekä oliiviöljykastikkeen.

Maustettu fetajuusto tulee vain laittaa uuniin kahdeksaksi minuutiksi 200 celsiusasteeseen sekä ylä- että alalämpöön. Kun otat juuston pois uunista, se kannattaa maustaa vielä tujauksella oliiviöljyä.

Fetajuusto salaatissa

Salaatit ovat loistava “tekosyy” nauttia fetajuustoa. Leikkaa juusto vain pieniksi kuutioiksi ja lisää sitä haluamiesi salaattiainesten joukkoon.

Mausta salaatti sitten oliiviöljyllä ja etikalla, niin saat herkullisen ja ravitsevan salaatin. Jos haluat parantaa salaatin proteiinipitoisuutta vielä entisestään, lisää joukkoon vielä hieman tölkkitonnikalaa.

Fetajuusto on erinomainen ainesosa salaattiin
Salaatissa fetajuuston pehmeä koostumus tuo hyvää vastapainoa rouskuville kasviksille.

Fetajuuston hyödyt

Kuten voit nähdä, fetajuusto on terveydelle erittäin hyödyllinen maitotuote, kun sitä syödään säännöllisesti. Sisältämänsä proteiinin, rasvan ja mikroravinteiden ansiosta se kattaa päivittäiset ravitsemukselliset vaatimuksemme ja auttaa näin ehkäisemään eri sairauksia.

Se on hyvin monikäyttöinen tuote, jota voidaan valmistaa eri tavoin. Yhdeltä osin se voi olla aterian pääainesosa, tai vaihtoehtoisesti sitä voi käyttää lisänä tuomaan muihin aterioihin hieman happamuutta ja kontrastia.

Ota se joka tapauksessa osaksi ruokavaliotasi tästä lähtien. Et tule katumaan!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Tessier AJ., Chevalier S., An update on protein, leucine, omega 3 fatty acids, and vitamin D in the prevention and treatment of sarcopenia and fucntional decline. Nutrients, 2018.
  • Szajewska H., Szajewski T., Saturated fat controversy: importance os systematic reviews and meta analyses. Crit Rev Food Sci Nutr, 2016. 56 (12): 1947-51.
  • Thorning TK., Raben A., Tholstrup T., Soedamah Muthu SS., et al., Milk and dairy products: good or bad for human health? An assessment of the totality of scientific evidence. Food Nutr Res, 2016.
  • Anagnostopoulos AK., Tsangaris G., Feta cheese proteins: manifesting the identity of Greece’s national treasure. Data Brief, 2018. 19: 2037-2040.
  • Gilaberte, Y., et al. “La vitamina D: evidencias y controversias.” Actas dermo-sifiliográficas 102.8 (2011): 572-588.
  • Álvarez, A. Alonso, V. Martínez Suárez, and J. Dalmau Serra. “Profilaxis con vitamina D.” Acta Pediátrica Española 69.3 (2011).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.